Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina ja -varastoina.
– Samaan aikaan metsien hakkuut ovat jo nyt kestävän käytön rajalla, ja Uudenmaan metsien hiilinielu lähes olematon. Hiilinielu on pienentynyt merkittävästi myös valtakunnallisesti, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Maailmantilanne ja kasvanut kiinnostus puubiomassan käyttöön vaikuttavat saatavuuteen
Pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista on viime vuosikymmenen aikana lisännyt merkittävästi puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä Uudenmaan energian tuotannossa. Lisääntynyt puupolttoaineen käyttö lämmityksessä on viime vuosina parantanut esimerkiksi Espoon ja Keravan päästötasetta.
– Helen on liittämässä Vuosaareen rakennettavan suuren biolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon tällä lämmityskaudella. Myös teollisuus investoi biopolttoaineisiin, esimerkkinä Lohjan Kirkniemen paperitehdas, Haanpää kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset energiamarkkinoihin lisäävät osaltaan kotimaisen puubiomassan käyttöä samalla, kun puubiomassan tuonti Venäjältä on loppunut. Myös valtakunnan tasolla puubiomassan käyttöön liittyy kasvava kiinnostus usealla teollisuuden alalla, esimerkiksi biomateriaalien valmistukseen liittyen. Tilanne on lisännyt huolta polttoon sopivan puubiomassan riittävyydestä, saatavuudesta ja polttoainekäytön kestävyydestä.
Selvitys tuo lisätietoa biopolttoaineen käytöstä Uudellamaalla
Uudenmaan liiton tilaamassa selvityksessä tarkastellaan puupohjaisen bioenergian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelun alla tulee olemaan myös metsäbioenergian käytön kestävyys ja suhde ilmastotavoitteisiin. Samalla saadaan tarkempi kuva polttoaineen nykyisistä ja ennakoiduista hankinta-alueista ja toimitusketjuista.
Selvityksen toteuttaa tarjouskilpailun pohjalta Sitowise Oy. Se valmistuu kevään 2023 aikana. Selvitys rahoitetaan EU:n Life IP CANEMURE-hankkeesta (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland), jossa Uudenmaan liitto on mukana edistämässä ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimenpiteitä osana maakunnan ilmastotyötä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.