Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina ja -varastoina.
– Samaan aikaan metsien hakkuut ovat jo nyt kestävän käytön rajalla, ja Uudenmaan metsien hiilinielu lähes olematon. Hiilinielu on pienentynyt merkittävästi myös valtakunnallisesti, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Maailmantilanne ja kasvanut kiinnostus puubiomassan käyttöön vaikuttavat saatavuuteen
Pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista on viime vuosikymmenen aikana lisännyt merkittävästi puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä Uudenmaan energian tuotannossa. Lisääntynyt puupolttoaineen käyttö lämmityksessä on viime vuosina parantanut esimerkiksi Espoon ja Keravan päästötasetta.
– Helen on liittämässä Vuosaareen rakennettavan suuren biolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon tällä lämmityskaudella. Myös teollisuus investoi biopolttoaineisiin, esimerkkinä Lohjan Kirkniemen paperitehdas, Haanpää kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset energiamarkkinoihin lisäävät osaltaan kotimaisen puubiomassan käyttöä samalla, kun puubiomassan tuonti Venäjältä on loppunut. Myös valtakunnan tasolla puubiomassan käyttöön liittyy kasvava kiinnostus usealla teollisuuden alalla, esimerkiksi biomateriaalien valmistukseen liittyen. Tilanne on lisännyt huolta polttoon sopivan puubiomassan riittävyydestä, saatavuudesta ja polttoainekäytön kestävyydestä.
Selvitys tuo lisätietoa biopolttoaineen käytöstä Uudellamaalla
Uudenmaan liiton tilaamassa selvityksessä tarkastellaan puupohjaisen bioenergian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelun alla tulee olemaan myös metsäbioenergian käytön kestävyys ja suhde ilmastotavoitteisiin. Samalla saadaan tarkempi kuva polttoaineen nykyisistä ja ennakoiduista hankinta-alueista ja toimitusketjuista.
Selvityksen toteuttaa tarjouskilpailun pohjalta Sitowise Oy. Se valmistuu kevään 2023 aikana. Selvitys rahoitetaan EU:n Life IP CANEMURE-hankkeesta (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland), jossa Uudenmaan liitto on mukana edistämässä ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimenpiteitä osana maakunnan ilmastotyötä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Canemure- ja Regions4Climate-hankkeet
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!
22.3.2024
Miten matka kohti hiilineutraaliutta sujuu – On välitilinpäätöksen aika
Uudellamaalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali maakunta vuonna 2030. Parhaillaan tehdään ilmastotyön "välitilinpäätöstä" eli selvitetään, mitä on jo tehty ja mitä on vielä tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotyön tilannekuvassa vedetään yhteen jo käytössä olevat ja suunnitellut ilmastotoimet sekä tunnistetaan uusia haasteita ja mahdollisesti tarvittavia lisätoimia, kertoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
21.3.2024
Suomalaiset kiertotalousratkaisut esillä Maailman kiertotalousfoorumissa
Kiertotalouden edelläkävijämaa Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä järjestettävässä Maailman kiertotalousfoorumissa. Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Myös Uudenmaan kiertotalouslaakso on mukana kiertotalouden superviikolla.
27.2.2024
Hiilitalli on monipuolinen kohtaamispaikka kestävän tulevaisuuden tekijöille
Jenni Kurki-Suonio työskentelee kestävämmän tulevaisuuden rakentajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii projektipäällikkönä Carbon Busters -hankkeessa, jonka myötä on perustettu kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän oppimis- ja projektiympäristö Hiilitalli. Kurki-Suonio kertoo työstään Ilmastokasvo-juttusarjassa.