Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina ja -varastoina.
– Samaan aikaan metsien hakkuut ovat jo nyt kestävän käytön rajalla, ja Uudenmaan metsien hiilinielu lähes olematon. Hiilinielu on pienentynyt merkittävästi myös valtakunnallisesti, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Maailmantilanne ja kasvanut kiinnostus puubiomassan käyttöön vaikuttavat saatavuuteen
Pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista on viime vuosikymmenen aikana lisännyt merkittävästi puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä Uudenmaan energian tuotannossa. Lisääntynyt puupolttoaineen käyttö lämmityksessä on viime vuosina parantanut esimerkiksi Espoon ja Keravan päästötasetta.
– Helen on liittämässä Vuosaareen rakennettavan suuren biolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon tällä lämmityskaudella. Myös teollisuus investoi biopolttoaineisiin, esimerkkinä Lohjan Kirkniemen paperitehdas, Haanpää kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset energiamarkkinoihin lisäävät osaltaan kotimaisen puubiomassan käyttöä samalla, kun puubiomassan tuonti Venäjältä on loppunut. Myös valtakunnan tasolla puubiomassan käyttöön liittyy kasvava kiinnostus usealla teollisuuden alalla, esimerkiksi biomateriaalien valmistukseen liittyen. Tilanne on lisännyt huolta polttoon sopivan puubiomassan riittävyydestä, saatavuudesta ja polttoainekäytön kestävyydestä.
Selvitys tuo lisätietoa biopolttoaineen käytöstä Uudellamaalla
Uudenmaan liiton tilaamassa selvityksessä tarkastellaan puupohjaisen bioenergian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelun alla tulee olemaan myös metsäbioenergian käytön kestävyys ja suhde ilmastotavoitteisiin. Samalla saadaan tarkempi kuva polttoaineen nykyisistä ja ennakoiduista hankinta-alueista ja toimitusketjuista.
Selvityksen toteuttaa tarjouskilpailun pohjalta Sitowise Oy. Se valmistuu kevään 2023 aikana. Selvitys rahoitetaan EU:n Life IP CANEMURE-hankkeesta (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland), jossa Uudenmaan liitto on mukana edistämässä ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimenpiteitä osana maakunnan ilmastotyötä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, Canemure-hankkeen aluekoordinaattori
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.1.2023
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
Uutinen
16.1.2023
Uudenmaan kiertotalouslaakso käynnistyy – Tervetuloa mukaan käynnistystilaisuuteen 9.2.
Tervetuloa Uudenmaan kiertotalouslaakson käynnistystilaisuuteen, jossa samalla kuulee myös tuloksia Euroopan yrittäjyysaluevuodesta. Tilaisuus järjestetään torstaina 9. helmikuuta klo 9.00–11.15.
Artikkeli
15.12.2022
LuoTo-hanke rakentaa luovien alojen kestävää tulevaisuutta
LuoTo-hankkeen tavoitteena on luoda konkreettiset askelmerkit luovien alojen siirtymälle kiertotaloudessa toimivaan, vähähiiliseen tulevaisuuteen. Luovilla aloilla tehdään jo paljon kestävyyden parantamiseksi, mutta työ on usein projektivetoista, eikä tieto liiku alojen välillä.
Uutinen
13.12.2022
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta ajantasaistettu uuteen tavoitevuoteen 2030 – Ilmastotyöhön tarvitaan vauhtia
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta on ajantasaistettu vastaamaan vuodesta 2035 vuoteen 2030 kiristettyä ilmastotavoitetta. Uuteen tavoitevuoteen tähdätään ensisijaisesti tiekartan toimeenpanon vauhdittamisella ja käytännön ilmastotyön edistämisellä.