Pyrkimyksenä vihreä siirtymä, joka ei tapahdu luontoa heikentäen
Uudellamaalla luonnonympäristöjen ja lajien kirjo on laaja, mutta samalla suuri osa lajeista ja luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Vihreän siirtymän hankkeet lisäävät jo entuudestaan suurta maankäyttöpainetta ripeästi kasvavassa maakunnassa.
Vihreässä siirtymässä tavoitteena on kokonaisvaltainen muutos kohti kestävämpää, luonnon kantokyvyn rajoissa toimivaa yhteiskuntaa. Siirtymän on tärkeää tapahtua niin, että samalla ei syvennetä ongelmia, joihin sillä etsitään ratkaisuja. Luonnon ja hiilensidonnan kannalta olennaista on, millaisille alueille rakentamista maakuntakaavoituksella ohjataan, ja miten viheralueiden yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys turvataan.
Luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen, mutta toivoakin on
Luonnon tilan parantamisen parissa tapahtuu nyt paljon niin EU-politiikassa kuin kansallisestikin. Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun luonnon monimuotoisuuden heikentymiskehitystä on yritetty pysäyttää. Sitä on tavoiteltu 90-luvulta saakka, mutta tavoitteet eivät ole olleet tarpeeksi kunnianhimoisia tai ne eivät ole johtaneet tarpeeksi vaikuttaviin toimiin. Voisiko tämänhetkisten toimien laajuus johtaa parempaan lopputulokseen?
Alla esimerkkejä meneillään olevista toimista:
- Ennallistamisasetuksella pyritään luonnon tilan parantumiseen koko EU:n alueella ennallistamisen ja luonnonhoidon keinoin. Siihen liittyen ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Ekologista kompensaatiota käynnistetään parhaillaan monilla tavoin muun muassa kunnissa. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tuli luonnonsuojelulakiin vuonna 2023. BOOST-tutkimushanke julkaisi alkuvuodesta ekologisen kompensaation laskentaohjeet ja -työkalut kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. Laskentatyökalujen entistä kehitellympi versio julkaistaan syyskuussa.
- Uudellamaalla käynnistyi tänä vuonna ELY-keskuksen vetämänä monen muun maakunnan tapaan maakunnallisen LUMO-ohjelman laatiminen. Ohjelma pyrkii luontokadon torjuntaan viemällä ylempiä strategioita maakuntatasolle ja luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia käytäntöön.
Jos monimuotoisuuden hupeneminen halutaan pysäyttää, on tärkeää, että kaikki toimijat tekevät monimuotoisuutta edistäviä toimia. Luonnon tilan parantamisen päämäärän on oltava yhteinen ja läpileikkaava ja toteutuksen pitkäjänteistä. Tahtotilan lisäksi tarvitaan enemmän rahoitusta, jotta hyvät suunnitelmat luonnon tilan parantamiseksi saadaan toteutettua. Osana ratkaisua on kohdentaa luontohaitan aiheuttamisesta koituvat maksut tekijälle.
Lopulta kyse on siitä, että ekologiselle kestävyydelle annetaan enemmän painoarvoa päätöksiä tehtäessä, kun vastakkain on keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tässä voi auttaa sen hahmottaminen, että ihminen on osa luontoa ja ihmiskunnan olemassaolo on suoraan riippuvaista luonnon systeemeistä.
Ekologisia verkostoja vahvistetaan alueidenkäytön valinnoilla
Alueidenkäytön suunnittelu on muiden keinojen rinnalla yksi tärkeä väline luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Suunnittelussa on tärkeää sekä välttää luonnon monimuotoisuuden heikentämistä, että lisätä monimuotoisuutta niillä alueilla, missä se on mahdollista. Maakuntakaavoituksessa tavoitellaan toimivaa ekologista verkostoa. Ekologisella verkostolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa viheralueet, niiden väliset viheryhteydet sekä vesistöt kytkeytyvät toisiinsa.
Maakuntakaava tarjoaa ekologisen verkoston kehittämiseen koko maakunnan laajuisen, alueellisen näkökulman.
Maakuntakaava tarjoaa ekologisen verkoston kehittämiseen koko maakunnan laajuisen, alueellisen näkökulman. Kunnissa kaavoitetaan yksityiskohtaisemmat ratkaisut. Luonnon monimuotoisuuden koordinointi laajemman kuvan kautta on kuitenkin tärkeää, jotta pienemmät palaset linkittyvät osaksi ekologisen verkoston toimivaa kokonaisuutta.
Alueidenkäyttölain lausunnossaan(Siirryt toiseen palveluun) Uudenmaan liitto korosti maakuntakaavan roolia kuntarajat ylittävien tavoitteiden yhteensovittajana. Lisäksi lausunnossa painotettiin, että luonnonsuojelun rahoituksen tulisi tulla ensisijaisesti valtiolta, ei kunnilta. Koska luontoarvot eivät sijaitse tasaisesti eri kunnissa, kustannusten kuormaa on reilumpaa tasata valtion kautta.
Maakuntakaavassa hiilensidontaa turvataan metsäkatoa välttämällä
Käynnissä olevassa VISIO-kaavan valmistelussa ekologisten verkostojen tietojen avulla pyritään siihen, ettei vihreä siirtymä tapahdu luontoa heikentäen. Etenkin metsäkatoa aiheuttava rakentaminen on haitallista, sillä metsät ovat luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta Uudenmaan tärkeimpiä elinympäristöjä.
Vihreän siirtymän ympäristövaikutusten kannalta maakuntakaavoituksessa olennaista on, millaisille alueille rakentamista ohjataan ja miten viheralueiden yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys turvataan.
Etenkin metsäkatoa aiheuttava rakentaminen on haitallista, sillä metsät ovat luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta Uudenmaan tärkeimpiä elinympäristöjä.
Uudenmaan liitto lausui hiljattain myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian (EIS) luonnoksista. Nämä muodostavat perustan Suomen ilmastopolitiikalle. Lausunnossa todetaan, että strategian tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta esitetyt toimet eivät riitä turvaamaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Strategiaan tulisi sisällyttää esimerkiksi vahvempia keinoja metsien ja maaperän hiilitaseen tasapainottamiseksi.
Metsien nettonielu on Uudellamaalla lähinnä hakkuiden vuoksi hyvin pieni ja myös teknisiin ratkaisuihin perustuvan hiilensidonnan kehitys on hidasta. Nämä seikat puoltavat kansallisen tason toimien tarvetta nielujen vahvistamiseksi.
Maakuntakaavan laadinnassa hiilensidontaa voidaan mahdollistaa ratkaisuilla, jotka pienentävät mahdollisimman vähän metsäpinta-alaa. Samalla tuetaan luontoarvojen säilymistä sekä metsäelinkeinoja.
Lopulta kyse on siitä, että ekologiselle kestävyydelle annetaan enemmän painoarvoa päätöksiä tehtäessä, kun vastakkain on keskenään ristiriitaisia tavoitteita.
Luonnon ja hiilensidonnan kehityskuvaan on koottu uusin tieto luonnon monimuotoisuuden nykytilasta Uudellamaalla sekä keinoja, joilla heikentynyt kehitys saadaan käännettyä. Tutkimushankkeet tuottavat kovaa vauhtia uutta tietoa aiheesta, joten tietopohja yksityiskohdista päivittyy koko ajan. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tietoa vaikuttavista toimista on tarpeeksi, ja nyt on toteutuksen aika.
Tutustu:
julkaisu
Luonnon ja hiilensidonnan kehityskuva maakuntakaavatyötä varten
Uudenmaan liiton julkaisuja E 267
2025
Luonnon ja hiilensidonnan kehityskuva maakuntakaavatyötä vartenVISIO-kaava
VISIO-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kommentoitavana keväällä ja kesällä, seuraavaksi siirrytään kohti kaavaluonnosta. Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy vihreän ja puhtaan siirtymän teemoihin, joita avataan blogisarjassa:
Henna Suikkanen
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija, joka työskentelee luonnon monimuotoisuuden ja viherrakenteen teemojen parissa.
Yhteystiedot:
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkastellaan planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
Blogi
20.1.2026
Missä kuntien kestävyysseurannan tieto liikkuu?
Kun suunnittelimme keväällä 2025 kyselyä kuntien ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannasta, mieleeni nousi visio: mitä jos vastauksista voisi piirtää tyypillisen kunnan seurannan vuosikellon?