Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Uudenmaan liiton julkaisema selvitys tuo uutta tietoa vihreän siirtymän mahdollisuuksista ja haasteista Uudellamaalla, sekä tarjoaa suosituksia tulevan maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laadintaan.
Suuren mittakaavan hankkeet mahdollistavat ja usein myös edellyttävät kasvavaa energian käyttöä, tuotantoa, siirtoa ja varastointia niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella.
− Näiden ylikunnallisten hankkeiden ohjaukseen tarvitaan maakuntakaavaa ja kehittämiseen seudullista yhteistyötä, sanoo ympäristöasiantuntija Tanja Lamminmäki Uudenmaan liitosta.
Pääosa Uudenmaan energiantarpeesta tyydytetään kuitenkin paikallisilla ja kokoluokaltaan pienemmillä ratkaisuilla, jotka ratkotaan usein kuntakaavoituksessa.
− Kunnat ja alan toimijat ovat tuoneet selvitykseen arvokasta tietoa haastattelujen, työpajojen ja kyselyiden kautta, mikä on lisännyt ymmärrystä ja konkretisoinut vihreää siirtymää Uudellamaalla, Lamminmäki kiittelee.
Kohti puhtaampaa energiaa
Puhtaan siirtymän edistäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Samalla toimet säästävät energiaa, parantavat ilmanlaatua ja turvaavat energian toimitusvarmuutta.
Myös Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii merkittäviä investointeja puhtaaseen teknologiaan ja vihreän siirtymän hankkeisiin.
− Uuden luominen ei kuitenkaan ole itseisarvo. On tärkeä miettiä, miten voimme hyödyntää jo olemassa olevaa, esimerkiksi lisäämällä aurinkopaneeleita katoille tai ottamalla teollisuusalueita uusiin käyttötarkoituksiin, sanoo Lamminmäki.
Vaihtelevien sääolojen takia tarvitaan usein monia erilaisia energialähteitä sekä energian siirtoa, muuntoa ja varastointia. Puhtaan energiatuotannon toinen puoli on energiansäästö: kulutusta pitää yksinkertaisesti vähentää.
Vuoropuhelua ja arvovalintoja
Vihreän siirtymän hankkeet ovat usein laajoja ja ylittävät kuntarajat. Myös kehitysvauhti on tällä hetkellä hurja ja ennakointi vaikeaa.
− Vuoropuhelu ja yhteistyön vahvistaminen kuntien, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden välillä on erityisen tärkeää, painottaa Lamminmäki.
Uudet hankkeet johtavat väistämättä myös erilaisiin arvovalintoihin. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat tärkeä reunaehto kehitykselle.
− Jotta vihreä siirtymä on aito, hankkeen pitää olla myös kestävästi toteutettu. Esimerkiksi aurinkovoiman tieltä raivattu metsä ei tätä välttämättä ole. Siksi on punnittava tarkkaan, mihin mikäkin hanke sopii, Lamminmäki toteaa.
Ylipäätään vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy paljon ristiriitoja ja ne voivat tuoda paljonkin haittoja paikallisesti. Selvityksessä hankkeet on jaettu viiteen eri päätyyppiin. Muun muassa niiden mittakaava, vaatimukset ja ympäristöhaitat vaihtelevat.
Vihreän siirtymän hankkeiden päätyypit. Hankkeita on kuvattu tarkemmin erillisillä hankekorteilla, jotka ovat raportin liitteenä. Kuva suurenee klikkaamalla.
Sopivimmat alueet
Uudeltamaalta löytyy paikkoja, joihin vihreän siirtymän hankkeet istuvat erinomaisesti. Toisaalta on alueita, jonne uudet hankkeet eivät yksinkertaisesti sovi. Selvityksessä on tunnistettu neljä erilaista aluetyyppiä.
− Hyvin soveltuvia alueita ovat esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueet nykyisten tai uusien logistiikka- ja energiaverkostojen läheisyydessä. Mahdollisia alueita taas ovat vaikkapa taajama- ja työpaikka-alueet riippuen aiheutuvasta häiriöistä ja toiminnan mittakaavasta, Lamminmäki kertoo.
Vältettäviä alueita ovat muun muassa ulkoilu- ja virkistysalueet sekä luonnontilaisen kaltaiset ympäristöt. Suojelualueet taas ovat yksi esimerkki vihreän siirtymän hankkeille soveltumattomista alueista.
Kartalla Uudenmaan potentiaalisimmat alueet vihreän siirtymän hankkeille sijaitsevat hyvin saavutettavilla alueilla, verkostojen ulottuvilla. Erityisen potentiaalisia ovat osaavan työvoiman alueet sekä alueet logististen yhteyksien ja energiansiirtoverkkojen leikkauskohdissa.
− Esimerkiksi satamat ovat kuljetusten näkökulmasta erityisen sopivia vetyteollisuudelle, raskaalle teollisuudelle sekä tietyille kiertotalouden ratkaisuille jopa kansainvälisesti, huomauttaa Lamminmäki.
Maakuntakaavoitus tukena siirtymässä
Selvityksessä on tarkasteltu, miten nykyiset maakuntakaavat vastaavat vihreän siirtymän maankäytön tarpeisiin. Samalla arvioidaan, millaisia päivitystarpeita infrastruktuuri ja eri hanketyypit, kuten teollisen mittakaavan aurinkovoima ja kiertotalouspuistot, uudelta maakuntakaavalta edellyttävät.
Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset ovat pääosin sellaisia, ettei niihin ole tarpeen tehdä isoja muutoksia vihreän siirtymän näkökulmasta.
− Nykyinen Uusimaa-kaava on joustava, yleispiirteinen ja kestää aikaa. Samalla ajatuksella tehdään uusi vihreän siirtymän teemoihin keskittyvä vaihemaakuntakaava, Lamminmäki sanoo.
Täysin uudenlaisia kaavamerkintöjä ei myöskään selvityksen mukaan tarvita. Merkintöjä ja -määräyksiä voidaan kuitenkin päivittää vihreän siirtymän tarpeisiin, esimerkiksi energiaverkkoon tai aurinkovoimaan liittyen. Potentiaalisia vihreän siirtymän keskittymiä voi myös olla tarpeen tunnistaa ja profiloida kaavaselostuksessa tai esimerkiksi oikeusvaikutuksettomissa liitekartoissa.
Tutustu selvitykseen:
Selvityksen toteuttamista varten on saatu ympäristöministeriöltä harkinnanvaraista valtionavustusta, jota on myönnetty vihreän siirtymän investointihankkeiden edistämiseen. Selvityksen on koonnut Ramboll.
Lisätietoja:
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Blogi
18.10.2024
Ilmastotyöhön, investointeihin ja innovaatiotoimintaan panostetaan naapurimaiden metropolialueilla
Tukholman seutu ja Uudenmaan alue ovat monessa mielessä varsin samankaltaisia. Lokakuun alussa Uudenmaan liiton aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijoita osallistui Tukholman seudun alueellisen kehittämissuunnitelman vertaisarviointiin paikallisen vastinparimme Region Stockholmin vieraana. Arviointi- ja vierailupyyntö Tukholman seudulle tuli eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston kautta.
Artikkeli
16.10.2024
Mari Siivola luotsaa Uudenmaan aluesuunnittelua: ”Kasvavalla maakunnalla on kaikki edellytykset menestykseen”
Kuntien kaavoituksen parissa pitkään työskennellyt Mari Siivola aloitti syyskuun alussa Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtajana. Hänen mukaansa kasvavalla ja kiehtovan monipuolisella maakunnalla on mahdollisuuksia mihin vain.
Artikkeli
18.6.2024
Pirstaloituva kaavoituksen ja rakentamisen lainsäädäntö huolettaa
Uuden alueidenkäyttölain valmistelussa huolta herättää muun muassa kireä aikataulu, työryhmän kokoonpano, ristiriidat suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin sekä useiden eri tahtiin etenevien lakien yhteensopivuus.