T&k-menojen tavoiteuran saavuttaminen edellyttää entistä kohdennetumpia toimia ja yhteistyötä Uudellamaalla
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).
T&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta säilyi lähes ennallaan, mutta menojen kasvuvauhti on hiipunut edellisvuodesta. Uudenmaan tavoitteena on kasvattaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) panostukset viiteen prosenttiin maakunnan BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Uudellamaalla ja koko Suomessa entistä vahvempia toimia ja yhteistyötä TKI-toimijoiden kentällä.
Uudenmaan t&k-panostuksilla huomattava merkitys koko Suomelle
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 7,9 miljardia euroa. Tästä Uudenmaan osuus oli 49 prosenttia eli 3,87 miljardia euroa. Sektoreittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus menoista on säilynyt viime vuosina melko muuttumattomana eri sektoreilla. Vuodesta 2021 sekä yritysten että korkeakoulusektorin t&k-menojen osuus koko Suomen osuudesta on hieman laskenut ja julkisen sektorin osuus noussut.
Kokonaisuutena t&k-menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonalla eurolla, kun vastaava luku koko maassa oli 445 miljoonaa. Uudenmaan yrityssektorin menojen kasvu oli 95 miljoonaa, korkeakoulusektorin 45 miljoonaa ja julkisen sektorin 31 miljoonaa euroa. Vuosi 2022 oli kuitenkin hintojen nousun osalta poikkeava ja siten reaalinen kasvu oli huomattavasti pienempi.
Uusimaa jäi suhteellisesti tarkasteltuna useiden muiden maakuntien t&k-menojen kasvussa jälkeen (maakunnista 13.). Kärjessä olivat Pohjanmaa (30 %:n kasvu) ja Etelä-Karjala (22 %:n kasvu), joissa kasvua siivitti erityisesti vahva yritysten t&k-panostusten kasvu.
Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus eli t&k-intensiteetti vuonna 2022 oli koko maassa 3,0 prosenttia ja Uudellamaalla noin 3,9 prosenttia. Uudenmaan t&k-intensiteetti vuodelle 2021 ja 2022 on laskettu kansallisella BKT:n kasvuvauhdilla, sillä alueelliset tilastot eivät ole vielä tarkentuneet. Osuudessa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2021 verrattuna.
T&k-henkilöstön kokonaismäärä väheni Uudellamaalla 86 henkilöllä edellisvuodesta eli 0,2 prosenttia. Kokonaismäärän lasku tuli yrityksistä, joissa vuonna 2022 oli 395 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. T&k-henkilöstö kasvoi julkisella sektorilla 163 henkilöllä ja korkeakouluissa 146 henkilöllä.
EU-rahoituksen merkitys osana t&k-menoja kasvaa erityisesti korkeakouluissa
Koko maata koskevien t&k-tilastojen perusteella EU-rahoitus on kasvanut maltillisesti viime vuosina osana yritysten ja tutkimuslaitosten t&k-menoja. Vastaavasti korkeakouluissa EU-rahoituksen kasvu menoissa on ollut huomattavasti voimakkaampaa.
EU-rahoituksen osuus yritysten t&k-menoissa on kokonaisuutena pieni (n. 1 %), vaikka euromääräisesti tarkasteltuna volyymi on kasvanut. EU-rahoituksen osuus korkeakoulujen t&k-menoissa on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2022 osuus oli Uudellamaalla 9 prosenttia.
EU-rahoituksen osuus on kasvanut samalla, kun ulkopuolisen rahoituksen merkitys on lisääntynyt korkeakouluissa. Tutkimuslaitoksissa EU-rahoituksen osuus t&k-menoista oli noin 12 prosenttia vuonna 2022. Osuus on hienoisesti laskenut viime vuosina, vaikka euromääräisesti EU-rahoitus on kasvanut.
Uudenmaan korkeakouluilla ja VTT:llä on erittäin suuri merkitys kaikkineen EU-rahoituksen saannissa. Uusimaa on menestynyt erityisesti Horisontti Eurooppa-rahoituksessa kansainvälisesti vertailtuna hyvin.
Uudenmaan alueen toimijat ovat saaneet lähes kaksi kolmasosaa (401 miljoonaa euroa) kaikesta Suomeen saadusta Horisontti-rahoituksesta (yhteensä 653 miljoonaa euroa) ohjelman kahden ensimmäisen vuoden hakukierroksilta. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset korostuvat suomalaisten Horisontti-rahoitusta hyödyntävien toimijoiden joukosta. Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä yliopistot, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat yhdessä yli puolesta Uudenmaan Horisontti Eurooppa -rahoituksesta.
Uudellamaalla tehtävä entistä vahvempaa yhteistyötä TKI-toimijoiden kesken panosten ja toimien suuntaamisessa
Kansalliseksi tähtäimeksi on asetettu t&k-menojen osuuden kasvattaminen BKT:sta neljään prosenttiin. Uudenmaan liiton viime vuonna tekemien laskelmien(Avautuu uuteen ikkunaan) perusteella t&k-panostusten tulisi kasvaa vuosittain koko maassa lähes 440 miljoonaa euroa ja Uudellamaalla 220 miljoonalla eurolla, jos menojen oletetaan kasvavan kaikissa maakunnissa samassa suhteessa.
Laskelman mukaan vuosikymmenen lopussa t&k-menot olisivat Uudellamaalla 5,6 miljardia euroa ja t&k-intensiteetti 5,2 prosenttia. Tämä edellyttää samalla karkeasti nykyisen EU-rahoituksen kaksinkertaistamista t&k-menoissa vuoteen 2030 mennessä. EU-rahoituksen kasvattamisessa on merkittävä rooli sekä nykyisillä vahvoilla kilpaillun EU-rahoituksen kotiuttajilla että uusien toimijoiden mukaan kannustamisella.
Jotta tavoitteisiin ja takaisin tavoiteuralle päästään, Uudellamaalla on kiritettävä t&k-panostusten kasvattamista ja tehtävä entistä vahvempaa yhteistyötä TKI-toimijoiden kesken panosten ja toimien suuntaamisessa. Tuoreista tilastoista kantautuu huoli siitä, että t&k-henkilöstö nousee t&k-toiminnan kasvun pullonkaulaksi. Pienet- ja keskisuuret eli alle 250 henkilöä työllistävät yritykset näyttävät jäävän jälkeen t&k-menojen ja henkilöstön kehityksessä. Merkittävät panostukset lepäävät kapeilla sektoreilla. T&k-menojen ja henkilöstön kasvu on tapahtunut vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja erityisesti.
Uudellamaalla poliittisten päättäjien, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten olisi nyt erityisen tärkeä pohtia tavoiteasetantaa, strategisia valintoja ja erilaisia keinoja TKI-toimijoiden tukemiseksi, jotta EU-rahoituksella saadaan vivutettua t&k-panostukset vahvempaan kasvuun.
Keskeiset nostot tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoista:
- Vuonna 2022 Uudenmaan t&k-menojen kasvu on hidastunut vuodesta 2021. BKT-osuus on säilynyt lähes ennallaan.
- Uudenmaan t&k-henkilöstö on jatkanut kasvuaan korkeakoulusektorilla, mutta yrityssektorilla henkilöstö on vähentynyt vuodesta 2021. T&k-henkilöstö näyttää nousevan merkittäväksi t&k-toiminnan kasvun pullonkaulaksi erityisesti yrityssektorilla.
- Pienet- ja keskisuuret eli alle 250 henkilöä työllistävät yritykset näyttävät jäävän jälkeen t&k-menojen ja henkilöstön kehityksessä. Kansallisesti t&k-menot ja henkilöstö ovat laskeneet näissä yrityksissä. Merkittävät panostukset lepäävät kapeilla sektoreilla. T&k-menojen ja henkilöstön kasvu on tapahtunut vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja erityisesti elektroniikkateollisuudessa.
- EU-rahoitus on kasvanut maltillisesti viime vuosina osana yritysten ja tutkimuslaitosten t&k-menoja. EU-rahoituksen osuus on säilynyt melko muuttumattomana erityisesti yrityksissä. Vastaavasti korkeakouluissa EU-rahoituksen kasvu t&k-menoissa on ollut huomattavasti voimakkaampaa.
- Uusimaa on menestynyt erityisesti Horisontti Eurooppa -rahoituksessa kansainvälisesti vertailtuna hyvin. Uudenmaan korkeakouluilla ja VTT:llä on erittäin suuri merkitys EU-rahoituksen saannissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä yliopistot, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat yhdessä yli puolesta Suomeen saadusta Horisontti Eurooppa -rahoituksesta.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös
Älykäs Uusimaa
Älykäs Uusimaa on resurssiviisas. Alueen innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle.
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.3.2024
Suomalaiset kiertotalousratkaisut esillä Maailman kiertotalousfoorumissa
Kiertotalouden edelläkävijämaa Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä järjestettävässä Maailman kiertotalousfoorumissa. Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Myös Uudenmaan kiertotalouslaakso on mukana kiertotalouden superviikolla.
Artikkeli
29.2.2024
Yhteistyö on Uudenmaan TKI-toiminnan menestyksen avain
Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistaminen ja kasvattaminen oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 29. helmikuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin elementeistä ja toimenpiteistä maailmanluokan innovaatiokeskittymän luomiseksi Uudellemaalle.
Uutinen
6.2.2024
Tiekartasta Uudenmaan TKI-toimijoille askelmerkit kohti Euroopan kärkeä
Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistamiseksi tulisi määritellä yhteiset tavoitteet, selkeyttää alueellista TKI-toimintamallia, vahvistaa EU-vaikuttamista, parantaa tukipalveluja ja lisätä Uudenmaan houkuttelevuutta TKI-ympäristönä. Tavoitteita ja toimia on tunnistettu juuri julkaistussa Uudenmaan EU-tasoisen TKI-toiminnan tiekartassa.
Artikkeli
24.1.2024
Yhteistyön lisääminen keskeinen keino TKI-toiminnan vahvistamiseksi
Resurssien puute on usein haasteena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käynnistämisessä, käy ilmi Uudenmaan alueen TKI-toimintaa selvittäneen kyselyn vastauksista. Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona TKI-toiminnan vahvistamiselle.