Työvoima, maankäyttöratkaisut ja yrityskehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä elinvoiman lisäämisessä
Porvoon kaupungin elinkeinopäällikkö Elina Duréault on pohtinut paljon julkisten toimijoiden roolia elinvoiman kehittämisessä. Hänen näkemyksensä mukaan varsinaisen elinvoiman tuottavat yritykset ja asukkaat. Kuntien, liittojen ja valtion tehtävänä on mahdollistaa alusta, jolla yrityksillä on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.
– TE-palvelujen uudistuksen yhtenä tarkoituksena on ollut parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että tulevat työllisyysalueet hoitavat työllisyyttä ja tuottavat työvoimaa, eivät pelkästään jaa työttömyysavustuksia, hän sanoo.
Tällä hetkellä TE-palvelujen uudistus etenee vahvasti työttömien työnhakijoiden ehdolla. Duréault uskoo, että nyt on aika kääntää TE-palvelut voimakkaammin työvoiman tuottamiseksi ja elinvoiman palvelimiseksi. Sen aika on nyt tässä uudistuksessa.
Syntymässä olevien työllisyysalueiden pitää tehdä yhteistyötä.
– Syntymässä olevien työllisyysalueiden pitää tehdä yhteistyötä. Riskinä on, että pienet alueet tyytyvät tukien jakamisen tehtävään. Koska väestömäärä ei kasva, meidän on pystyttävä tuottamaan työvoimaa niistä työttömistä, jotka voidaan saada takaisin työelämään, hän kertoo.
Nykyistä sujuvampia ja ymmärrettävämpiä maankäyttöprosesseja
Sekä nykyisen että tulevaisuuden yrityskentän maankäyttöratkaisut ovat yksi mahdollistava tekijä elinvoiman lisäämiseksi.
– Tarvitaan sellaisia maankäytön prosesseja, jotka ovat nykyistä sujuvampia, helpommin saavutettavia ja ymmärrettävämpiä. Meidän on lähestyttävä yritysten sijoittumiskysymyksiä käytännönläheisesti sekä tarjottava toimivia maankäytön ratkaisuja ja korkealaatuisia palveluja, Duréault toteaa.
Meidän on lähestyttävä yritysten sijoittumiskysymyksiä käytännönläheisesti sekä tarjottava toimivia maankäytön ratkaisuja ja korkealaatuisia palveluja
Porvoossa sijaitseva Kilpilahti on elinvoimaisuuden moottori koko Uudellamaalla. Siellä työskennellään vihreän siirtymän parissa, mikä toivottavasti houkuttelee myös kansainvälisiä yrityksiä mukaan. Duréaultin mukaan kuntien ja valtion toimijoiden on mahdollistettava edellytykset tälle yhteistyölle.
– Emme kilpaile Suomessa keskenämme, vaan kilpailemme esimerkiksi Tukholman ja Tallinnan alueiden kanssa. Siinä ratkaisee, miten hyvää yhteistyötä kunnat suostuvat tekemään keskenään ja kuinka tiivistä yhteistyötä voimme tehdä valtiollisten toimijoiden kuten Fingridin ja Gasgridin kanssa, hän sanoo.
– Olemme pieni maa keskellä ei mitään. Meidän pitäisi pystyä parempaan yhteistyöhön kuin muiden tarvitsee pystyä. Tämä parantaa kilpailukykyä ja on hyväksy koko alueelle, toki myös yksittäisille kunnille.
Yrityskehittäminen on tärkeää perustyötä
Yrityskehittäminen start up -yrityksien neuvonnasta omistajanvaihdosneuvontaan ja kaikki siltä väliltä on Duréaultin mukaan todella tärkeää perustyötä elinvoiman vahvistamiseksi. Kunnat ja kaupungit tarjoavat hyvin näitä palveluja.
– Porvoolla ja itäisellä Uudellamaalla laajemminkin on hyvä kehittämisyhtiö Posintra, joka tarjoaa palveluja jo alueella sijaitseville yrityksille ja alueelle sijoittumista miettiville. Yritysten saaman tuen pitää olla käytännönläheistä ja rinnalla kulkevaa. Siinä on onnistuttu aika hyvin Suomessa, Duréault kehuu.
Hänestä kokonaan toinen asia on, osataanko yrityksille kertoa kehittämisyhtiöiden palveluista ja löytävätkö yritykset niiden luo.
Koko Suomelle paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä
Duréault on toiminut parin vuoden ajan elinkeinopäällikkönä Porvoossa. Hän on mukana TE-palvelujen uudistuksessa erityisesti elinkeinopalvelujen kehittämisessä. Ennen Porvoota hän on työskennellyt Sipoon kunnassa ja Keski-Uudenmaan keskittämiskeskus KEUKEssa.
– Jos yritysten näkökulmasta saamme työvoimaa tuottavat ja välittävät TE-palvelut, aidosti saavutettavat ja ymmärrettävät maankäytön ratkaisut sekä laadukasta yrityskehittämistä, niin sillä kolminaisuudella olisi koko Suomella paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä, Duréault toteaa.
Sillä kolminaisuudella olisi koko Suomella paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä.
Työvoiman tuottaminen on kriittinen elinvoimatekijä
Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä Askolan, Pukkilan ja Lapinjärven kunnat valmistelevat yhteistä työllisyysaluetta. Elinkeinopalvelut ovat tiiviisti mukana työllisyysalueen palveluissa.
– Meillä yrityspuolta ja esimerkiksi henkilöasiakkaiden tukien jakamista eivät ole erillisiä, vaan yrityspalvelut nivotaan saumattomasti mukaan henkilöasiakaspalveluun, Duréault kertoo.
Hyvä asia on se, että kansalaisopistot, kehitysyhtiöiden yritysneuvonta, ammattikorkeakoulut ja muut oppimista edistävät laitokset ovat kuntatasolla aiempaa lähempänä.
– Tämä mahdollistaa paikalliseen työvoiman tarpeisiin vastaamisen ja uudelleenkoulutuksen vaatimuksien täyttämisen aiempaa paremmin, hän sanoo.
Tällä hetkellä työllisyysaste on alimmillaan, mutta kuntien maksamat pitkäaikaistyöttömien korvaukset ovat korkeimmillaan. Työttömyys on syventynyt.
– Meidän täytyy saada työttömät töihin. Siitä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta nyt meidän on oikeasti saatava tehtyä se. Myös kotoutujat on saatava töihin, hän korostaa.
Duréault nostaa esiin, että yhtenä julkisen toimijan roolina on keskustella yritysten kanssa, mitä he tarvitsevat, jotta voisivat palkata enemmän kotoutujia töihin. Kotoutujien palkkaaminen on välttämätöntä, koska työvoimasta on pulaa.
Lisätietoja:
Elina Duréault, elinkeinopäällikkö, Porvoon kaupunki, puh. 040 184 5627, elina.dureault@porvoo.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Avoimet työpaikat
10.2.2025
Haemme projektipäällikköä
Haluatko olla mukana kehittämässä Uudenmaan tasoista ennakointityötämme tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa? Etsimme joukkoomme määräaikaista ennakointiosaajaa Strategic Foresight Partnership -hankkeeseen ajalle 1.5.2025-31.3.2028.
Uutinen
6.2.2025
Teollisuuspolitiikalla uutta kasvua Uudellemaalle
Teollisuuspolitiikka oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 6. helmikuuta. Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Antti Valle kertoi webinaarissa joulukuussa julkaistusta teollisuuspoliittisesta strategiasta, joka kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumista ja kasvua sekä kuvaa Suomen hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteitä ja keinoja.
Uutinen
5.2.2025
Tervetuloa Näkymiä Uudenmaan tulevaisuuteen -webinaariin 3.3.
Miltä Uusimaa näyttää 25 tai 35 vuoden kuluttua? Uudenmaan liitossa olemme tarkastelleet maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä väestön ja työpaikkojen kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Esittelemme Uudenmaan skenaariotyön ja väestö- ja työpaikkaprojektioiden tuloksia webinaarissa maanantaina 3. maaliskuuta klo 9.00–11.00.