Työvoima, maankäyttöratkaisut ja yrityskehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä elinvoiman lisäämisessä
Porvoon kaupungin elinkeinopäällikkö Elina Duréault on pohtinut paljon julkisten toimijoiden roolia elinvoiman kehittämisessä. Hänen näkemyksensä mukaan varsinaisen elinvoiman tuottavat yritykset ja asukkaat. Kuntien, liittojen ja valtion tehtävänä on mahdollistaa alusta, jolla yrityksillä on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.
– TE-palvelujen uudistuksen yhtenä tarkoituksena on ollut parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että tulevat työllisyysalueet hoitavat työllisyyttä ja tuottavat työvoimaa, eivät pelkästään jaa työttömyysavustuksia, hän sanoo.
Tällä hetkellä TE-palvelujen uudistus etenee vahvasti työttömien työnhakijoiden ehdolla. Duréault uskoo, että nyt on aika kääntää TE-palvelut voimakkaammin työvoiman tuottamiseksi ja elinvoiman palvelimiseksi. Sen aika on nyt tässä uudistuksessa.
Syntymässä olevien työllisyysalueiden pitää tehdä yhteistyötä.
– Syntymässä olevien työllisyysalueiden pitää tehdä yhteistyötä. Riskinä on, että pienet alueet tyytyvät tukien jakamisen tehtävään. Koska väestömäärä ei kasva, meidän on pystyttävä tuottamaan työvoimaa niistä työttömistä, jotka voidaan saada takaisin työelämään, hän kertoo.
Nykyistä sujuvampia ja ymmärrettävämpiä maankäyttöprosesseja
Sekä nykyisen että tulevaisuuden yrityskentän maankäyttöratkaisut ovat yksi mahdollistava tekijä elinvoiman lisäämiseksi.
– Tarvitaan sellaisia maankäytön prosesseja, jotka ovat nykyistä sujuvampia, helpommin saavutettavia ja ymmärrettävämpiä. Meidän on lähestyttävä yritysten sijoittumiskysymyksiä käytännönläheisesti sekä tarjottava toimivia maankäytön ratkaisuja ja korkealaatuisia palveluja, Duréault toteaa.
Meidän on lähestyttävä yritysten sijoittumiskysymyksiä käytännönläheisesti sekä tarjottava toimivia maankäytön ratkaisuja ja korkealaatuisia palveluja
Porvoossa sijaitseva Kilpilahti on elinvoimaisuuden moottori koko Uudellamaalla. Siellä työskennellään vihreän siirtymän parissa, mikä toivottavasti houkuttelee myös kansainvälisiä yrityksiä mukaan. Duréaultin mukaan kuntien ja valtion toimijoiden on mahdollistettava edellytykset tälle yhteistyölle.
– Emme kilpaile Suomessa keskenämme, vaan kilpailemme esimerkiksi Tukholman ja Tallinnan alueiden kanssa. Siinä ratkaisee, miten hyvää yhteistyötä kunnat suostuvat tekemään keskenään ja kuinka tiivistä yhteistyötä voimme tehdä valtiollisten toimijoiden kuten Fingridin ja Gasgridin kanssa, hän sanoo.
– Olemme pieni maa keskellä ei mitään. Meidän pitäisi pystyä parempaan yhteistyöhön kuin muiden tarvitsee pystyä. Tämä parantaa kilpailukykyä ja on hyväksy koko alueelle, toki myös yksittäisille kunnille.
Yrityskehittäminen on tärkeää perustyötä
Yrityskehittäminen start up -yrityksien neuvonnasta omistajanvaihdosneuvontaan ja kaikki siltä väliltä on Duréaultin mukaan todella tärkeää perustyötä elinvoiman vahvistamiseksi. Kunnat ja kaupungit tarjoavat hyvin näitä palveluja.
– Porvoolla ja itäisellä Uudellamaalla laajemminkin on hyvä kehittämisyhtiö Posintra, joka tarjoaa palveluja jo alueella sijaitseville yrityksille ja alueelle sijoittumista miettiville. Yritysten saaman tuen pitää olla käytännönläheistä ja rinnalla kulkevaa. Siinä on onnistuttu aika hyvin Suomessa, Duréault kehuu.
Hänestä kokonaan toinen asia on, osataanko yrityksille kertoa kehittämisyhtiöiden palveluista ja löytävätkö yritykset niiden luo.
Koko Suomelle paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä
Duréault on toiminut parin vuoden ajan elinkeinopäällikkönä Porvoossa. Hän on mukana TE-palvelujen uudistuksessa erityisesti elinkeinopalvelujen kehittämisessä. Ennen Porvoota hän on työskennellyt Sipoon kunnassa ja Keski-Uudenmaan keskittämiskeskus KEUKEssa.
– Jos yritysten näkökulmasta saamme työvoimaa tuottavat ja välittävät TE-palvelut, aidosti saavutettavat ja ymmärrettävät maankäytön ratkaisut sekä laadukasta yrityskehittämistä, niin sillä kolminaisuudella olisi koko Suomella paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä, Duréault toteaa.
Sillä kolminaisuudella olisi koko Suomella paremmat kilpailumahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä.
Työvoiman tuottaminen on kriittinen elinvoimatekijä
Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä Askolan, Pukkilan ja Lapinjärven kunnat valmistelevat yhteistä työllisyysaluetta. Elinkeinopalvelut ovat tiiviisti mukana työllisyysalueen palveluissa.
– Meillä yrityspuolta ja esimerkiksi henkilöasiakkaiden tukien jakamista eivät ole erillisiä, vaan yrityspalvelut nivotaan saumattomasti mukaan henkilöasiakaspalveluun, Duréault kertoo.
Hyvä asia on se, että kansalaisopistot, kehitysyhtiöiden yritysneuvonta, ammattikorkeakoulut ja muut oppimista edistävät laitokset ovat kuntatasolla aiempaa lähempänä.
– Tämä mahdollistaa paikalliseen työvoiman tarpeisiin vastaamisen ja uudelleenkoulutuksen vaatimuksien täyttämisen aiempaa paremmin, hän sanoo.
Tällä hetkellä työllisyysaste on alimmillaan, mutta kuntien maksamat pitkäaikaistyöttömien korvaukset ovat korkeimmillaan. Työttömyys on syventynyt.
– Meidän täytyy saada työttömät töihin. Siitä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta nyt meidän on oikeasti saatava tehtyä se. Myös kotoutujat on saatava töihin, hän korostaa.
Duréault nostaa esiin, että yhtenä julkisen toimijan roolina on keskustella yritysten kanssa, mitä he tarvitsevat, jotta voisivat palkata enemmän kotoutujia töihin. Kotoutujien palkkaaminen on välttämätöntä, koska työvoimasta on pulaa.
Lisätietoja:
Elina Duréault, elinkeinopäällikkö, Porvoon kaupunki, puh. 040 184 5627, elina.dureault@porvoo.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.4.2024
Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt
Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.
Uutinen
22.4.2024
Työryhmissä ahkeroidaan, jotta TE-palvelut siirtyvät sujuvasti kunnille
Uudenmaan liiton luotsaama TEPA24 Uusimaa -hanke tukee kuntia ja Uudellemaalle muodostuvia yhdeksää työllisyysaluetta, jotta työ- ja elinkeinopalvelut toimivat saumattomasti myös uudistuksen jälkeen.
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluekehittämisen johtajaa
Aluekehittämisen vastuualueen johtaja johtaa liiton aluekehittämistyötä, jolla edistetään maakunnan kehitystä, tuodaan lisäarvoa liiton jäsenkunnille ja sidosryhmille näiden tarpeista lähtevällä kumppanuudella sekä vahvistetaan Uudenmaan merkitystä kansainvälisenä toimijana. Johtaja myös edistää maakunnan liiton asemaa uudistuvassa aluehallinnossa ja vaikuttaa Uudenmaan kehitykseen liittyviin valtion päätöksiin.
Artikkeli
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!