Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu tuo esiin alueen haavoittuvuuksia ja tarkastelee alueen varautumistarpeita

Uudenmaan liitto on julkaissut ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun, joka antaa alueellisen kokonaiskuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä Uudellamaalla. Raportti toimii pohjana maakunnan ensimmäiselle sopeutumissuunnitelmalle ja parantaa tietoutta alueellisista ilmastoriskeistä.
Uusimaa altistuu sekä hitaasti eteneville ilmasto-olosuhteiden muuttumiselle – kuten keskilämpötilojen nousulle ja sademäärien kasvulle – että äkillisille sään ääri-ilmiöille ja niiden lisääntymiselle.
– Uudenmaan alueellinen monimuotoisuus korostuu sen myötä, että riskit konkretisoituvat eri tavoin tiiviissä kaupunkiympäristössä kuin harvaan asutulla maaseudulla. Alueen monimuotoinen rakenne edellyttää siten erityispiirteiden tarkastelua seuduittain ja paikallisesti kohdennettuja sopeutumistoimia, kertoo Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat yli sektorien ja maantieteellisten rajojen
Ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelussa on pyritty tunnistamaan ja nostamaan esille alueellisia haavoittuvuuksia ja riskikohteita, jotka altistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tarkastelussa on yhdeksän eri toimialaa Uudeltamaalta, mutta kokonaiskuvassa on hyvä huomioida myös eri toimialojen välisiä kytkentöjä ja riippuvuuksia, jotka vaikuttavat riskien laajuuteen ja yhteisvaikutuksiin.
Tarkastelu kohdistuu eri toimialoihin suoraan kohdistuviin riskeihin ja taustaprosesseihin, jotka voivat vaikuttaa ilmastoriskien realisoitumiseen juuri Uudellamaalla. Tavoitteena on syventää ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista alueella.
Tarkastelussa esille nousi myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat systeemiset riskit eli vaikutukset, jotka syntyvät useiden sektorien kytkeytyessä toisiinsa. Esimerkiksi energiaverkon häiriöt voivat heijastua terveydenhuoltoon ja liikennejärjestelmien toimintaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös rajojen yli – esimerkiksi tärkeistä tuontimaissa tapahtuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat logistiikkaketjujen kautta Uudellemaallekin.
Tukea päätöksentekoon ja kehittämistyöhön
Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun tarkoitus on tarjota ajantasainen tilannekuva alueen ilmastoriskeistä.
– Raportin tavoitteena on tarjota tietopohjaa ilmastokestävämpään strategiseen suunnitteluun ja edistää alueellisen resilienssin vahvistamista. Raportti toimii myös lähtökohtana Uudenmaan ensimmäisen alueellisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laatimiselle, kertoo Siivonen.
Myös ennakoivan sopeutumisen ja varautumisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kun mahdollisia vaikutuksia ja ilmastoriskejä on tarkasteltu ja tunnistettu, niiden syntyyn voidaan myös vaikuttaa ja niitä voidaan pyrkiä minimoimaan.
Osana ilmastoriski- ja haavoittuvuustyön tarkastelua on luotu ilmastoriskikortit, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä osana kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden tai sidosryhmien sopeutumiseen liittyvää kehitystyötä. Korteissa on tunnistettu merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä sekä niihin liittyviä alueellisia erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa riskin realisoitumiseen. Korteissa on myös arvio riskin toteutumisen todennäköisyydestä vuoteen 2050 sekä vakavuudesta.
Työn taustalla asiantuntijaverkosto ja laajaa sidosryhmäyhteistyötä
Ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu on tuotettu osana VILKKU-hanketta, joka toteuttaa Uusimaa-ohjelmaa ja edistää EU:n sopeutumisen mission tavoitetta. Sopeutumissuunnitelman valmistelua on toteutettu kevään 2025 aikana työpajojen, sidosryhmäyhteistyön ja alueellisen tietopohjan syventämisen kautta. Työhön on osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita erilaisten kyselyiden, arviointien, työpajojen ja keskustelujen kautta. Sopeutumissuunnitelman valmisteluprosessiin on osallistunut myös Helsingin yliopiston VILKKU-osahanke sekä Regions4Climate-hankkeen kautta Demos Helsinki.
Kiitokset kaikille työssä mukana oleville, yhdessä kehitämme ilmastokestävämpää Uuttamaata.

VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa tuotetaan Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Lisätietoja:

Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin

24.6.2025
Tervetuloa Finnsight 2025 -tapahtuman Uudenmaan kisastudioon 25.9.
Sitran järjestämä ennakoinnin suurtapahtuma Finnsight 2025 kokoaa torstaina 25. syyskuuta yhteen maakunnat, kunnat, kaupungit ja muut Suomen tulevaisuutta rakentavat organisaatiot pohtimaan, millaisia tulevaisuuskuvia ja tekoja tarvitsemme. Uudenmaan liitto järjestää kisastudion tapahtuman yhteydessä toimistollaan Helsingin Pasilassa.

23.6.2025
Uudenmaan kannanotto: EU:ssa biotaloutta tulee kehittää luonnon kantokyvyn rajoissa
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta biotalousstrategiaa, jossa luodaan suuntaviivat toimivalle kiertotaloudelle, kestävälle tuotannolle, biopohjaisille tuotteille ja kulutukselle Euroopassa. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission EU:n tulevaan biotalousstrategiaan.

18.6.2025
Ilmastokasvo Hanna Mattila ilahtuu yhteistyöstä yli rajojen
Keväällä Uudenmaan liitossa aloittanut erityisasiantuntija Hanna Mattila työskentelee maakunnan ilmaston, kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden parissa.

18.6.2025
Syksyn EAKR-haku tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia erityisesti energiatehokkuutta, energiamurrosta ja ilmastopäästövähennyksiä vauhdittaville hankkeille
Elokuussa avautuva Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku tarjoaa rahoitusta hankkeille, joilla tuetaan Uudenmaan ilmastotyötä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.