Lausuntomme TE-palvelujen uudistamisesta: Uudenmaan erityispiirteet huomioitava
Uudenmaan maakuntahallitus antoi 20.6. liiton lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnon keskeinen viesti on, että Uusimaa ja sen erityispiirteet tulee ottaa huomioon uudistuksessa.
– Uudellamaalla haasteita tuovat muuta maata suuremmat vieraskielisten ja pitkäaikaistyöttömien osuudet maakunnan työikäisistä. On varmistettava, että maakunnan erityispiirteet huomioidaan kokonaisvaltaisesti eikä uudistus kiihdytä rakenteellista tulonsiirtoa Uudeltamaalta muualle Suomeen, toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Uusimaa on merkityksellään ja volyymillaan avainasemassa TE-uudistuksen toimeenpanossa ja onnistumisessa. Uudenmaan työssäkäyntialue on maakuntaa laajempi. Lausunnossa muistutetaan, että jako TE-alueisiin ei saa heikentää työvoiman liikkuvuutta eivätkä toiminnalliset työssäkäyntialueet saa pilkkoutua uudistuksen myötä.
Uudenmaan kaltaisilla suurilla työssäkäyntialueilla TE-alueiden yhteistyö tulee turvata esimerkiksi omalla neuvottelukunnalla, ja tähän on varattava resurssit valtiolta.
Uusimaa on merkityksellään ja volyymillaan avainasemassa TE-uudistuksen toimeenpanossa ja onnistumisessa.
Uudenmaan liitto esittää, että lakiin kirjataan vahvemmin yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa. Esitysluonnoksessa ei esimerkiksi oteta kantaa TE-alueiden ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön, vaikka hyvinvointialueiden asema korostuu muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistymisen mahdollistajana.
Lisäksi todetaan, että elinkeinopuoli on jäänyt esityksessä liian vähälle huomiolle, ja vastuunjako kuntien tehtävissä ja valtiolle jäävissä tehtävissä on epäselvä. Ehdotuksessa ei oteta kantaa vaikkapa kehittämisyhtiöiden rooliin.
Uudistuksen tavoitteille tukea
Uudenmaan liitto toteaa lausunnossaan, että lain tavoite on lähtökohtaisesti kannatettava ja että uudistus on mahdollisuus. Tarkoituksena on tuoda TE-palvelut lähemmäs asiakkaita hyödyntäen kuntien toimintoja sekä alueen työnantajien ja työntekijöiden tarpeiden tuntemusta.
Esitysluonnoksen mukaan julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirrettäisiin TE-toimistoilta kunnille ja nykyiset TE-toimistot lakkautettaisiin. Kunta, tai pienempien kuntien muodostama työllisyysalue, voisi jatkossa järjestää työvoima- ja elinkeinopalvelut itsenäisesti, kun alueen työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Järjestämisvastuu olisi kunnille uusi valtionosuustehtävä, johon osoitettaisiin täysimääräinen rahoitus.
Uudenmaan liiton mukaan uudistuksen viimeistely edellyttää kaikissa vaiheissaan tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä valtion ja kuntien kesken.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Blogi
14.3.2025
Kulttuurikunto kuuluu kuntien ja alueiden päättäjille
Kulttuuri on kuntien peruspalvelu. Kulttuuri kunnassa tarkoittaa ikimuistoisia kulttuuritapahtumia: niitä hetkiä, kun yhdessä toisten kanssa pääsemme irti arjesta kulttuurin kuljettaessa meitä toisiin maailmoihin. Kulttuuri tekee kunnassa ja hyvinvointialueilla paljon muutakin. Kulttuuri tekee arjestamme rikkaampaa ja merkityksellisempää. Kulttuuri on kaurapuuro aamupalapöydässä, ilman sitä päivästä ei tule mitään, kirjoittaa asiantuntija Katriina Rosavaara blogikirjoituksessaan.