Uudenmaan tulevaisuus rakentuu nyt uusille raiteille
Kansainväliset yhteydet eivät ole enää vain liikenteen kysymyksiä, vaan ne ovat osa laajempaa strategista ajattelua, jossa turvallisuus, kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.
Maakuntakaavan roolina on määritellä kehittämisen suuret linjat sekä osoittaa liikenteen vaatimat merkittävimmät tilavaraukset, kuten tiet, radat, satamat ja lentokentät. Tavoitteena on, että Uudenmaan aluerakenne tukeutuu sujuvaan, taloudelliseen ja ympäristön kannalta kestävään liikennejärjestelmään.
Liikenne on edelleen suurin päästölähde
Kestävän liikenteen edistäminen on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka Uudenmaan kokonaispäästöt ovatkin laskeneet merkittävästi – noin 28 prosenttia vuodesta 2005 – liikenne pitää pintansa suurimpana päästöjen lähteenä. Sen osuus alueen kokonaispäästöistä on edelleen noin kolmasosan.
Myös vuoden 2023 tilastot kertovat karua kieltä: liikenteen päästöt laskivat vain kolme prosenttia ja liikenteen energiankulutus kaksi prosenttia edellisvuodesta. Huomattava osa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä, toisaalta juuri siellä piilee myös suurin mahdollisuus vähentää päästöjä tehokkaasti.
Huomattava osa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä, toisaalta juuri siellä piilee myös suurin mahdollisuus vähentää päästöjä tehokkaasti.
Yksi isoimmista haasteista on kestävien liikkumismuotojen eli joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuuden kasvattaminen. Kasvu on ollut hidasta ja alueelliset erot suuria. Helsingin seudulla edellytykset ovat vahvat, mutta Länsi- ja Itä-Uudellamaalla pitkät välimatkat ja harvempi asutus haastavat joukkoliikenteen toteuttamisen edellytyksiä.
Päästökehitystä voi keikauttaa liikenteen sähköistyminen. Uusi AFIR-asetus luo EU-tason vaatimukset sähköautojen, ladattavien hybridien ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin kehittämiselle. Tähän linkittyy myös tuore Uudenmaan raskaan liikenteen vaihtoehtoisten energialähteiden jakeluverkkoselvitys.
Geopolitiikka muovaa kansainvälisiä yhteyksiä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jättänyt jälkensä paitsi globaaliin turvallisuustilanteeseen, myös siihen, miten Suomi ja erityisesti Uusimaa asemoituu kansainvälisiin yhteyksiin. Katse on nyt selkeästi suunnattu etelään ja länteen.
Myös TEN-T-asetus, joka ohjaa Euroopan laajuisen liikenneverkon rakentumista, katkaisee kaikki yhteydet Venäjälle. Tämä muokkaa koko alueen liikenne- ja logistiikkastrategiaa pitkälle tulevaisuuteen.
TEN-T-asetus, joka ohjaa Euroopan laajuisen liikenneverkon rakentumista, katkaisee kaikki yhteydet Venäjälle.
Uudella asetuksella tavoitellaan tavaroiden ja henkilöiden kestävää, saumatonta ja turvallista liikkumista kaikkialla Euroopassa. Samalla asetus edistää unionin talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena. Kiinteä yhteys mahdollistaisi kansainvälisen liikenteen junalla Baltian kautta Keski-Eurooppaan.
Uusimaa on liikenteen ja logistiikan sydän
Uusimaa ei ole ainoastaan Suomen väkirikkain alue, vaan myös koko maan liikenteen ja logistiikan sydän. Täällä kohtaavat tärkeimmät valtaväylät, merkittävimmät satamat ja maan vilkkain lentoasema.
Uudenmaan tieverkko on kriittinen osa valtakunnallista liikennejärjestelmää. Erityisesti valtatiet 1, 3, 4 ja 7 kantavat suurta määrää raskasta liikennettä – kuljettaen tavaroita, raaka-aineita ja ihmisiä ympäri maata ja yli rajojen.
Uudenmaan pitkän matkan joukkoliikenne kytkeytyy neljään merkittävään kehityskäytävään, jotka yhdistävät Uudenmaan tiiviimmin naapurimaakuntiin ja koko Etelä-Suomeen.
Uudellamaalla kohtaavat tärkeimmät valtaväylät, merkittävimmät satamat ja maan vilkkain lentoasema.
Suunnitteilla on myös kolme suurta ratahanketta: Länsirata, Lentorata ja Itärata parantavat merkittävästi liikkumismahdollisuuksia ja vähentävät tieliikenteen päästöjä. Itärataa voi mahdollisesti hyödyntää myös tavaraliikenne.
Uudenmaan liikkumisen tulevaisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Kestävyyden, kansainvälisten yhteyksien ja muuttuvan maailman paineissa meillä on myös mahdollisuus näyttää suuntaa muille: näin rakennamme kestävän, toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän. Ratkaisun avain löytyy yhteistyöstä ja uusista innovaatioista.
Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy vihreän ja puhtaan siirtymän teemoihin, joita avataan blogisarjassa. VISIO-kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025.
Tutustu:
julkaisu
Logistiikan ja pitkän matkan henkilöliikenteen kehityskuva maakuntakaavatyötä varten
Uudenmaan liiton julkaisuja E 262
2025
Logistiikan ja pitkän matkan henkilöliikenteen kehityskuva maakuntakaavatyötä vartenLisätietoja:
Heini Peltonen
Kirjoittaja työskentelee Uudenmaan liitossa liikennesuunnittelupäällikkönä.
Yhteystiedot:
puh. 040 568 7999, heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Blogi
10.4.2025
Maakuntakaava energiamurroksen suunnannäyttäjänä
Energia on yhteiskuntamme perusta: se mahdollistaa asumisen, liikkumisen, teollisuuden ja lähes kaiken muun toimintamme. Ilmastonmuutoksen myötä olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpää, päästötöntä energiajärjestelmää. Tämä energiamurros asettaa uusia vaatimuksia alueelliselle suunnittelulle ja myös maakuntakaavalle, kirjoittaa Henri Jutila.
Uutinen
10.3.2025
Vihreää ja puhdasta siirtymää edistävän VISIO-kaavan työ vauhtiin – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maalis-huhtikuussa
Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy innovatiiviseen vihreään siirtymään. Kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025. Myös kaavan teemoja avaavat kehityskuvat on julkaistu.