Uudenmaan väestö ja työpaikat ovat kasvusuunnassa jatkossakin, mutta maakunnan sisällä on suuria eroja
Uusimaa on jatkossakin vahvasti kasvava maakunta. Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä väestön ja työpaikkojen kehityssuuntia ennakoidaan aina vuoteen 2060 asti. Kasvun nopeus ja sen suuntautuminen Uudenmaan eri alueille voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.
– Uusimaa on kokonaisuus. Vaikka iso osa kasvusta kohdistuu pääkaupunkiseudulle, pääkaupunkiseudun vetovoima heijastuu myös muualle Uudellemaalle. Kuntien välinen yhteistyö ja yhteistyö maakunnan kanssa on elintärkeää, toteaa selvitystä tekemässä ollut toimitusjohtaja Maija Urponen Kaupunkitutkimus TA:sta.
Väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät on laadittu Uudellemaalle alueittain ja maakunnan tasolla. Työ sisältää myös suositukset skenaarioiden ja projektioiden kehityskulkuihin varautumiseksi maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.
Väestön ja työpaikkojen kehitykselle on kuvattu erilaisia vaihtoehtoja
Väestön ja työpaikkojen kehitystä kuvataan kahden erilaisen skenaarion kautta. Nopean kasvun skenaariossa Uudenmaan kilpailukyky ja tuottavuus vahvistuvat ja talouden, työpaikkojen ja väestö kasvu on nopeaa. Nopean kasvun skenaarioon pohjautuen on laadittu kolme vaihtoehtoista projektiota:
- Vaihtoehto 0: Tilastokeskuksen vuonna 2024 julkaisema väestöennuste jatkettuna vuodesta 2045 vuoteen 2060. Vaihtoehtoa käytetty vain väestöprojektioissa.
- Vaihtoehto 1: Keskittyvän kasvun vaihtoehto, jossa väestön ja työpaikkojen kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle ja lähimpiin KUUMA-kuntiin.
- Vaihtoehto 2: Laajentuvan kasvun vaihtoehto, jossa maakunnan kasvu jatkuu kuten vaihtoehdossa 1, mutta väestön ja työpaikkojen kasvu suuntautuu tasaisemmin koko maakuntaan.
Hidastuvan kasvun skenaariossa Uudenmaan suhteellinen kilpailukyky heikkenee ja talous sekä työpaikkojen ja väestön määrä kasvavat hidastuvasti. Tämän skenaarion vaikutuksia väestön ja työpaikkojen kehitykseen on kuvattu yhdellä projektiolla:
- Vaihtoehto 3: Hidastuvan kasvun vaihtoehto, jossa väestön ja työpaikkojen kasvu suuntautuu kuten vaihtoehdossa Ve1 mutta on merkittävästi hitaampaa.
Uudenmaan väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon
Nopean kasvun vaihtoehdoissa Uudenmaan väestö kasvaa 500 000–600 000 hengellä, jolloin väkiluku vuonna 2060 on 2,26–2,36 miljoonaa henkeä. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa maakunnan väkiluku on noin 1,9 miljoonaa vuonna 2060, jolloin koko ennustekaudella kasvua olisi 140 000 henkeä.
Kaikissa vaihtoehdoissa väestönkasvu perustuu muuttoliikkeeseen ulkomailta ja muualta Suomesta, koska luonnollinen väestönkasvu pienenee ja pääosin muuttuu negatiiviseksi.
Laajentuvan kasvun vaihtoehdossa väestö kasvaa tasaisesti koko maakunnassa vuoteen 2060 asti. Keskittyvän kasvun vaihtoehdossa vain pääkaupunkiseutu ja KUUMA-seutu kasvavat, kun taas Länsi- ja Itä-Uudellamaalla väestö vähenee. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa pääkaupunkiseudun kansainvälinen kilpailukyky heikkenee hidastaen samalla kasvua koko maakunnan alueella.
– Länsi- ja Itä-Uudellamaalla erot eri väestökehityksen vaihtoehtojen välillä ovat suuria. Helsingin seudulla väestönkasvu perustuu vetovoiman vauhdittamaan muuttoliikkeeseen Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudulla on myös kasautumisetuja: mitä enemmän erilaisia ihmisiä ja yrityksiä, sitä enemmän ne hyödyttävät toisiaan ja vahvistavat alueen vetovoimaa, Urponen toteaa.
Väestön ikärakenne tulee muuttumaan tuntuvasti kaikissa projektiovaihtoehdoissa. Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa ja vastaavasti lasten ja nuorten osuus supistuu. Nopean kasvun vaihtoehdoissa maahanmuutto kuitenkin pitää työikäisten määrän kasvussa koko jakson ajan. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa työikäisten määrä alkaa laskea 2040-luvun puolivälistä alkaen.
Maahanmuuton ansiosta väestön ikärakenne pysyy nuorempana kuin ilman maahanmuuttoa. Ikääntyneen väestön määrä voimakas lisääntyminen heijastuu silti esimerkiksi palvelutarpeeseen ja liikkumiseen.
Työikäinen väestö ja työpaikat kirittävät toisiaan kasvuun
Nopean kasvun vaihtoehdoissa Uudenmaan työpaikkojen määrä jatkaa kasvamista, kuten se on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kasvun tahti hidastuu hieman 2040-luvulta alkaen. Hidastuvassa kasvussa työpaikkojen kasvu hidastuu 2030-luvulla ja määrä kääntyy laskuun 2040-luvulla. Työpaikkojen kasvun hidastuminen johtuu työikäisen väestön kasvun hiipumisesta ja hidastuvan kasvun vaihtoehdossa lopulta myös työikäisen väestön vähenemisestä.
Pääkaupunkiseudulla työpaikkojen kasvu jatkuu vahvana kaikissa nopean kasvun vaihtoehdoissa ja ero hidastuvaan kasvuun on maltillinen. Laajentuva kasvu tuo merkittävästi lisää työpaikkoja KUUMA-kuntiin. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa työpaikkojen kasvu on merkittävästi hitaampaa ja määrä kääntyy laskuun ennen vuotta 2060.
Laajentuvan kasvun vaihtoehdossa työpaikkojen määrä kasvaa sekä Länsi- että Itä-Uudellamaalla. Keskittyvän kasvun vaihtoehdossa Itä-Uudellamaalla kasvua riittää enemmän ja pidempään kuin Länsi-Uudellamaalla. Erityisesti hidastuva kasvu merkitsee molemmilla alueilla työpaikkojen vähenemistä.
– Työpaikkojen kasvu näkyy suoraan väestön kehityksessä. Jos on mahdollisuus työllistyä, houkuttelee se muuttamaan. Ja toisinpäin, työvoiman tarjonta lisää alueen vetovoimaa yritysten näkökulmasta, Urponen kertoo.
Kuntien tulisi varautua väestön ja työpaikkojen kasvuun ja vähenemiseen
Väestö- ja työpaikkaprojektiot tarjoavat konkreettista aineistoa tulevaisuuden pitkän aikavälin suunnittelua varten, erityisesti maankäytön, liikenteen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Vihreä siirtymä oli yhtenä erityisteemana projektiotyössä.
– Kaavoitus on kunnille keskeinen keino mahdollistaa kasvua ja elinvoimaa. Asumiseen tarvitaan riittävää tonttitarjontaa, mutta myös yritystoiminta tarvitsee tilaa. Isot investoinnit voivat tarkoittaa kunnille yllättävän suuria maankäytön, infrastruktuurin ja asumisen kehittämistarpeita. Kuntien tulisi varautua kasvun lisäksi myös siihen vaihtoehtoon, jossa väestö ja työpaikat vähenevät. Maankäytössä ja kaavoituksessa tarvitaan ennakointia ja joustavuutta, Urponen sanoo.
Projektioiden tuloksia käytetään laadittaessa maakunnan kehittämistä ohjaavaa Uusimaa-ohjelmaa ja vihreän ja puhtaan siirtymän teemoihin keskittyvän VISIO-maakuntakaavaa sekä Uudenmaan edunvalvonnassa. Työ palvelee myös alueen kuntia ja toimijoita tulevaisuuden ennakoinnissa ja siihen varautumisessa.
Tutustu julkaisuun:
Katso Näkymiä Uudenmaan tulevaisuuteen -tilaisuuden tallenne
Esittelimme Uudenmaan skenaariotyön ja väestö- ja työpaikkaprojektioiden tuloksia webinaarissa maanantaina 3. maaliskuuta.
Lisätietoja:
Kaupunkitutkimus TA:
Maija Urponen, toimitusjohtaja, puh. 050 537 8607, maija.urponen@kaupunkitutkimusta.fi
Uudenmaan liitto:
Jouni Suominen
Erityisasiantuntija
jouni.suominen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavan seuranta, MAL-seuranta (Kuuma-kunnat). Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
3.3.2025
Skenaariotyössä hahmotettiin Uudenmaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niiden vaikutuksia
Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot toteuttivat yhteisen skenaariotyön, jossa hahmotettiin maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja näiden vaikutuksia vuoteen 2050 asti. Työ auttaa ohjaamaan tulevaisuutta haluttuun suuntaan.
Uutinen
24.2.2025
Maakuntahallituksen päätökset 24.2.: Uusimaa-ohjelman ja VISIO-kaavan valmisteluaineistot nähtäville
Maanantaina 24. helmikuuta kokoontunut Uudenmaan maakuntahallitus päätti hyväksyä nähtäville maakunnan kehittämistä ohjaavan Uusimaa-ohjelman 2026–2029 työohjelman ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Myös vihreään siirtymään keskittyvän VISIO-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin nähtäville ja päätettiin kuuluttaa vireille.