Uusimaalaiset kutsutaan puntaroimaan liikenteen tulevaisuutta

Huhtikuussa 2022 joukko Uudenmaan asukkaita saa tilaisuuden vaikuttaa maakunnan liikenteen tulevaisuuteen osana puntaroivaa kansalaisraatia. Erityisesti raati pohtii, miten vähähiiliset liikenneratkaisut voidaan Uudellamaalla toteuttaa hyväksyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Tavoitteena on hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2030 mennessä.
Uudellemaalle on asetettu joulukuussa 2021 uusi kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tuo lisäpainetta maakunnan ilmastotyöhön, erityisesti liikkumisen päästöjen osalta, mitkä muodostavat noin yhden kolmasosan maakunnan kaikista päästöistä. Siksi Uudenmaan liitto on yhdessä tutkijoiden kanssa päättänyt kutsua koolle puntaroivan kansalaisraadin, jonka tehtävä on antaa suosituksia vähähiilisten liikkumisratkaisujen toteuttamisesta maakunnassa.
Helmikuun aikana 6000 satunnaisesti valittua, 18–80-vuotiasta Uudenmaan asukasta saa kutsun kansalaisraatiin. Kiinnostuneiden joukosta raatiin valitaan 35 osallistujaa. Tavoitteena on saada mukaan eri ikäisiä ja erilaisia liikkumismuotoja käyttäviä osallistujia kattavasti eri puolilta maakuntaa. Kansalaisraadin toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston tutkijat osana reilua ilmastosiirtymää käsittelevää tutkimushanketta.
– Vähähiilistä liikkumista edistäviä toimia suunnitellaan parhaillaan Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan pohjalta. Toivon kansalaisraadin antavan meille tietoa siitä, mitkä toimista ovat Uudenmaan asukkaiden näkökulmasta tärkeimpiä ja miten vähähiilistä liikkumista lisätään mahdollisimman reilulla ja hyväksyttävällä tavalla, sanoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Puntaroitu kansalaisnäkemys liikenteen tulevaisuudesta
Uudenmaan liikenneraadissa on kyse niin kutsutusta puntaroivasta kansalaiskeskustelusta, joita Suomessa on hyödynnetty päätöksenteossa vasta vähän. Puntaroivat kansalaiskeskustelut tukevat moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa, ja soveltuvat siksi hyvin monimutkaisten ilmastokysymysten tarkasteluun.
Raadissa osallistujat keskustelevat liikenteestä ohjatusti pienryhmissä ja saavat keskustelun tueksi kattavasti tietoa aiheesta esimerkiksi kuulemalla asiantuntijoita. Keskustelun pohjalta tavoitteena on muodostaa harkittu, tietoon perustuva kansalaisnäkemys ja suositukset Uudenmaan liitolle vähähiilisiä liikkumisratkaisuja koskien.
– Aihe on moniulotteinen ja siksi on tarpeen koota yhteen erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä liikenteen päästövähennystoimista ja niiden käytännön vaikutuksista, kertoo raadin toteutuksesta vastaava Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta. – Näin ihmisten arkikokemukset täydentävät asiantuntijatietoa.
Uudenmaan liitto käsittelee raadin suositukset osana Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimeenpanoa, ja antaa raadille vastineensa niihin.
Kansalaisraati kokoontuu huhtikuussa yhteensä kolmena viikonloppuna Helsingin Pasilassa.
– Toivomme koronatilanteen olevan huhtikuussa sellainen, että voimme pitää raadin kasvokkain, sanoo Saarikoski. – Olemme kuitenkin varautuneet toteuttamaan raadin myös kokonaan verkossa.
Raati toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Ilmastotoimet puntarissa -tutkimushanketta, jossa tutkitaan ja vahvistetaan tietopohjaa oikeudenmukaisista ilmastotoimista.
Lisätiedot:
Johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys, Uudenmaan liitto, pia.tynys@uudenmaanliitto.fi
Johtava tutkija Heli Saarikoski, Suomen ympäristökeskus, heli.saarikoski@syke.fi
Tutustu myös näihin

14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.

12.2.2025
EU-asetus vauhdittaa raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä
Uudenmaan liiton selvityksessä hahmotellaan, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia. Siirtymää vauhdittaa EU:n AFIR-asetus.

5.2.2025
Rakennussuunnittelu on avainasemassa ilmastokriisin hillitsemisessä
Rakennussektori kuluttaa globaalisti neitseellisiä luonnonvaroja enemmän kuin mikään muu inhimillinen toiminta. Se vastaa puolesta maailman vuotuisesta raakamateriaalien kulutuksesta, mikä tarkoittaa myös valtavia ilmastopäästöjä.

30.1.2025
Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista, kirjoittaa Outi Ervasti ja Johannes Herala. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.