Uusimaalaiset kutsutaan puntaroimaan liikenteen tulevaisuutta
Huhtikuussa 2022 joukko Uudenmaan asukkaita saa tilaisuuden vaikuttaa maakunnan liikenteen tulevaisuuteen osana puntaroivaa kansalaisraatia. Erityisesti raati pohtii, miten vähähiiliset liikenneratkaisut voidaan Uudellamaalla toteuttaa hyväksyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Tavoitteena on hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2030 mennessä.
Uudellemaalle on asetettu joulukuussa 2021 uusi kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tuo lisäpainetta maakunnan ilmastotyöhön, erityisesti liikkumisen päästöjen osalta, mitkä muodostavat noin yhden kolmasosan maakunnan kaikista päästöistä. Siksi Uudenmaan liitto on yhdessä tutkijoiden kanssa päättänyt kutsua koolle puntaroivan kansalaisraadin, jonka tehtävä on antaa suosituksia vähähiilisten liikkumisratkaisujen toteuttamisesta maakunnassa.
Helmikuun aikana 6000 satunnaisesti valittua, 18–80-vuotiasta Uudenmaan asukasta saa kutsun kansalaisraatiin. Kiinnostuneiden joukosta raatiin valitaan 35 osallistujaa. Tavoitteena on saada mukaan eri ikäisiä ja erilaisia liikkumismuotoja käyttäviä osallistujia kattavasti eri puolilta maakuntaa. Kansalaisraadin toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston tutkijat osana reilua ilmastosiirtymää käsittelevää tutkimushanketta.
– Vähähiilistä liikkumista edistäviä toimia suunnitellaan parhaillaan Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan pohjalta. Toivon kansalaisraadin antavan meille tietoa siitä, mitkä toimista ovat Uudenmaan asukkaiden näkökulmasta tärkeimpiä ja miten vähähiilistä liikkumista lisätään mahdollisimman reilulla ja hyväksyttävällä tavalla, sanoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Puntaroitu kansalaisnäkemys liikenteen tulevaisuudesta
Uudenmaan liikenneraadissa on kyse niin kutsutusta puntaroivasta kansalaiskeskustelusta, joita Suomessa on hyödynnetty päätöksenteossa vasta vähän. Puntaroivat kansalaiskeskustelut tukevat moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa, ja soveltuvat siksi hyvin monimutkaisten ilmastokysymysten tarkasteluun.
Raadissa osallistujat keskustelevat liikenteestä ohjatusti pienryhmissä ja saavat keskustelun tueksi kattavasti tietoa aiheesta esimerkiksi kuulemalla asiantuntijoita. Keskustelun pohjalta tavoitteena on muodostaa harkittu, tietoon perustuva kansalaisnäkemys ja suositukset Uudenmaan liitolle vähähiilisiä liikkumisratkaisuja koskien.
– Aihe on moniulotteinen ja siksi on tarpeen koota yhteen erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä liikenteen päästövähennystoimista ja niiden käytännön vaikutuksista, kertoo raadin toteutuksesta vastaava Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta. – Näin ihmisten arkikokemukset täydentävät asiantuntijatietoa.
Uudenmaan liitto käsittelee raadin suositukset osana Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimeenpanoa, ja antaa raadille vastineensa niihin.
Kansalaisraati kokoontuu huhtikuussa yhteensä kolmena viikonloppuna Helsingin Pasilassa.
– Toivomme koronatilanteen olevan huhtikuussa sellainen, että voimme pitää raadin kasvokkain, sanoo Saarikoski. – Olemme kuitenkin varautuneet toteuttamaan raadin myös kokonaan verkossa.
Raati toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Ilmastotoimet puntarissa -tutkimushanketta, jossa tutkitaan ja vahvistetaan tietopohjaa oikeudenmukaisista ilmastotoimista.
Lisätiedot:
Johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys, Uudenmaan liitto, pia.tynys@uudenmaanliitto.fi
Johtava tutkija Heli Saarikoski, Suomen ympäristökeskus, heli.saarikoski@syke.fi
Tutustu myös näihin
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.