VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Aktiivisista hillintätoimista huolimatta Uudenmaan ilmasto muuttuu tulevina vuosikymmeninä. Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen tavoitteena on tuottaa Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Uudenmaan toimintaympäristössä. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista näihin muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maakuntaan suorien vaikutusten lisäksi myös välillisesti ja erilaisten kansainvälisten heijastevaikutusten kautta. Monilla toimialoilla keskeisempiä ovat välilliset vaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua
Juuri käynnistyneessä VILKKU-hankkeessa tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Uudellamaalla ja kartoitetaan mahdollisia sopeutumistoimia. Hankkeen aikana arvioidaan maakunnan haavoittuvuutta ja altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tarkoituksena on tunnistaa alueen keskeiset ilmastoriskit sekä arvioida alueellista sopeutumistarvetta ja sopeutumiseen liittyviä vastuita. Hankkeessa otetaan käyttöön alueellinen riski- ja sopeutumistarkastelun toimintamalli, jotta alueelliset haasteet ja mahdollisuudet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti.
– Konkreettiset toimet tullaan kokomaan alueelliseen sopeutumissuunnitelmaan. Sopeutumistoimia tullaan tunnistamaan kuntien ja myös koko maakunnan tasolta sekä eri sektoreilta, sanoo VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen Uudenmaan liitosta.
Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimii perustana alueelliselle työlle. Sopeutuminen linkitetään osaksi Uudenmaan tulevaisuustarkasteluja. Se tukee myös alueellista ennakointityötä, jossa pohjustetaan myös maakunnan kehittämistä luotaavaa Uusimaa-ohjelmaa.
Yhteiskehittäminen tärkeässä roolissa
Uudenmaan liiton lisäksi hankkeessa on tiiviisti mukana myös Helsingin yliopisto, joka keskittyy erityisesti maakunnan yrityskentän haavoittuvuuden arviointiin ja sopeutumisvalmiuden tukemiseen tapaustarkastelujen kautta. Eri elinkeinot altistuvat ja ovat haavoittuvia eri tavoin sää- ja ilmastoriskeille, mutta ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Yritysten ilmastoriskien hallinta on tärkeä kehityskohde, jolla on merkitystä sekä yritysten toimintamahdollisuuksiin tulevaisuudessa että koko Uudenmaan toimintakykyyn muuttuvissa ilmasto-oloissa, sanoo Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.
VILKKU-hanke toteutetaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä, mikä on olennaista kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueeseen sekä siihen, miten voidaan sopeutua. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudeltamaalta rahoittama hanke kestää syksyyn 2026 saakka. Alueellisen sopeutumissuunnitelman toteutuksen ohella kuntia tuetaan niiden omissa sopeutumistarkasteluissa.
Maakunnallisen sopeutumistyön päämäärät
Yhteinen ymmärrys vaikutuksista
Uudenmaan sopeutumistyössä rakennetaan yhteinen käsitys suorista ja epäsuorista vaikutuksista sekä heijastevaikutuksista. Erityisesti keskitytään epäsuoriin vaikutuksiin ja heijastevaikutuksiin. Vaikutuksia ja niiden heijastumista Uudenmaan alueelle ja toimintakenttään avataan laajasti.
Alueellisten riskien ja haavoittuvuuden arviointi
Sopeutumistyössä tarkastellaan ilmastonmuutoksen alueellisia riskejä ja haavoittuvuutta. Riskitekijöitä avataan ja luokitellaan. Lisätään myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista ja riskien kohdentumisesta.
Vaikutusten kytkeminen osaksi laajempaa ennakointia
Tunnistetut ilmastonmuutoksen vaikutukset sidotaan osaksi Uudenmaan ennakointityötä. Ennakointityön kautta sopeutumistarkastelussa huomioidaan myös muut tulevaisuuden ajurit ja megatrendit.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin:
Regions4Climate − Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Regions4climate-hanke tuottaa laaja-alaisesti ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hanke kokoaa yhteen 44 organisaatiota kahdeltatoista eurooppalaiselta alueelta. Uusimaa on vahvasti edustettuna suurhankkeessa.
Uusimaa on yksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäalueista EU:ssa
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon valitut alueet haluavat olla ilmastonkestäviä eli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuneita vuoteen 2030 mennessä. Missio tukee maakunnan sopeutumistyötä.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
28.4.2025
We make transition -hankkeessa laadittiin kaikille avoin sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli
Vuonna 2024 päätettiin teettää pienimuotoinen kokeilu, jonka We make transition -hankkeen kohderyhmät valitsivat. Äänestyksen voitti sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin teettäminen kansalaisyhteiskunnan toimijalle.
Uutinen
28.4.2025
Luoto 2025: Luovien alojen kestävä tulevaisuus – tervetuloa hankkeen päätösseminaariin 26.5.
Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen verkostohanke (Luoto) kutsuu koolle kaikki luovien alojen kestävyystyöstä kiinnostuneet hankkeen päätösseminaariin 26.5.2025.
Uutinen
22.4.2025
Uusimaa painottaa ruokainnovaatioiden merkitystä EU:n maatalouden ja ruoan visiossa
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa visionsa maatalouden ja ruoan tulevaisuudesta. Uudenmaan liitto haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun EU:n tulevan maatalous- ja ruokapolitiikan ohjaavista periaatteista. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission visioon.
Uutinen
16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa toisilta oppimisen kautta sekä pilotoimalla ratkaisuja.