VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Aktiivisista hillintätoimista huolimatta Uudenmaan ilmasto muuttuu tulevina vuosikymmeninä. Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen tavoitteena on tuottaa Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Uudenmaan toimintaympäristössä. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista näihin muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maakuntaan suorien vaikutusten lisäksi myös välillisesti ja erilaisten kansainvälisten heijastevaikutusten kautta. Monilla toimialoilla keskeisempiä ovat välilliset vaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua
Juuri käynnistyneessä VILKKU-hankkeessa tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Uudellamaalla ja kartoitetaan mahdollisia sopeutumistoimia. Hankkeen aikana arvioidaan maakunnan haavoittuvuutta ja altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tarkoituksena on tunnistaa alueen keskeiset ilmastoriskit sekä arvioida alueellista sopeutumistarvetta ja sopeutumiseen liittyviä vastuita. Hankkeessa otetaan käyttöön alueellinen riski- ja sopeutumistarkastelun toimintamalli, jotta alueelliset haasteet ja mahdollisuudet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti.
– Konkreettiset toimet tullaan kokomaan alueelliseen sopeutumissuunnitelmaan. Sopeutumistoimia tullaan tunnistamaan kuntien ja myös koko maakunnan tasolta sekä eri sektoreilta, sanoo VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen Uudenmaan liitosta.
Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimii perustana alueelliselle työlle. Sopeutuminen linkitetään osaksi Uudenmaan tulevaisuustarkasteluja. Se tukee myös alueellista ennakointityötä, jossa pohjustetaan myös maakunnan kehittämistä luotaavaa Uusimaa-ohjelmaa.
Yhteiskehittäminen tärkeässä roolissa
Uudenmaan liiton lisäksi hankkeessa on tiiviisti mukana myös Helsingin yliopisto, joka keskittyy erityisesti maakunnan yrityskentän haavoittuvuuden arviointiin ja sopeutumisvalmiuden tukemiseen tapaustarkastelujen kautta. Eri elinkeinot altistuvat ja ovat haavoittuvia eri tavoin sää- ja ilmastoriskeille, mutta ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Yritysten ilmastoriskien hallinta on tärkeä kehityskohde, jolla on merkitystä sekä yritysten toimintamahdollisuuksiin tulevaisuudessa että koko Uudenmaan toimintakykyyn muuttuvissa ilmasto-oloissa, sanoo Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.
VILKKU-hanke toteutetaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä, mikä on olennaista kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueeseen sekä siihen, miten voidaan sopeutua. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudeltamaalta rahoittama hanke kestää syksyyn 2026 saakka. Alueellisen sopeutumissuunnitelman toteutuksen ohella kuntia tuetaan niiden omissa sopeutumistarkasteluissa.
Maakunnallisen sopeutumistyön päämäärät
Yhteinen ymmärrys vaikutuksista
Uudenmaan sopeutumistyössä rakennetaan yhteinen käsitys suorista ja epäsuorista vaikutuksista sekä heijastevaikutuksista. Erityisesti keskitytään epäsuoriin vaikutuksiin ja heijastevaikutuksiin. Vaikutuksia ja niiden heijastumista Uudenmaan alueelle ja toimintakenttään avataan laajasti.
Alueellisten riskien ja haavoittuvuuden arviointi
Sopeutumistyössä tarkastellaan ilmastonmuutoksen alueellisia riskejä ja haavoittuvuutta. Riskitekijöitä avataan ja luokitellaan. Lisätään myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista ja riskien kohdentumisesta.
Vaikutusten kytkeminen osaksi laajempaa ennakointia
Tunnistetut ilmastonmuutoksen vaikutukset sidotaan osaksi Uudenmaan ennakointityötä. Ennakointityön kautta sopeutumistarkastelussa huomioidaan myös muut tulevaisuuden ajurit ja megatrendit.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin:
Regions4Climate − Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Regions4climate-hanke tuottaa laaja-alaisesti ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hanke kokoaa yhteen 44 organisaatiota kahdeltatoista eurooppalaiselta alueelta. Uusimaa on vahvasti edustettuna suurhankkeessa.
Uusimaa on yksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäalueista EU:ssa
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon valitut alueet haluavat olla ilmastonkestäviä eli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuneita vuoteen 2030 mennessä. Missio tukee maakunnan sopeutumistyötä.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.