VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Aktiivisista hillintätoimista huolimatta Uudenmaan ilmasto muuttuu tulevina vuosikymmeninä. Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen tavoitteena on tuottaa Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Uudenmaan toimintaympäristössä. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista näihin muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maakuntaan suorien vaikutusten lisäksi myös välillisesti ja erilaisten kansainvälisten heijastevaikutusten kautta. Monilla toimialoilla keskeisempiä ovat välilliset vaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua
Juuri käynnistyneessä VILKKU-hankkeessa tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Uudellamaalla ja kartoitetaan mahdollisia sopeutumistoimia. Hankkeen aikana arvioidaan maakunnan haavoittuvuutta ja altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tarkoituksena on tunnistaa alueen keskeiset ilmastoriskit sekä arvioida alueellista sopeutumistarvetta ja sopeutumiseen liittyviä vastuita. Hankkeessa otetaan käyttöön alueellinen riski- ja sopeutumistarkastelun toimintamalli, jotta alueelliset haasteet ja mahdollisuudet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti.
– Konkreettiset toimet tullaan kokomaan alueelliseen sopeutumissuunnitelmaan. Sopeutumistoimia tullaan tunnistamaan kuntien ja myös koko maakunnan tasolta sekä eri sektoreilta, sanoo VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen Uudenmaan liitosta.
Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimii perustana alueelliselle työlle. Sopeutuminen linkitetään osaksi Uudenmaan tulevaisuustarkasteluja. Se tukee myös alueellista ennakointityötä, jossa pohjustetaan myös maakunnan kehittämistä luotaavaa Uusimaa-ohjelmaa.
Yhteiskehittäminen tärkeässä roolissa
Uudenmaan liiton lisäksi hankkeessa on tiiviisti mukana myös Helsingin yliopisto, joka keskittyy erityisesti maakunnan yrityskentän haavoittuvuuden arviointiin ja sopeutumisvalmiuden tukemiseen tapaustarkastelujen kautta. Eri elinkeinot altistuvat ja ovat haavoittuvia eri tavoin sää- ja ilmastoriskeille, mutta ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Yritysten ilmastoriskien hallinta on tärkeä kehityskohde, jolla on merkitystä sekä yritysten toimintamahdollisuuksiin tulevaisuudessa että koko Uudenmaan toimintakykyyn muuttuvissa ilmasto-oloissa, sanoo Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.
VILKKU-hanke toteutetaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä, mikä on olennaista kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueeseen sekä siihen, miten voidaan sopeutua. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudeltamaalta rahoittama hanke kestää syksyyn 2026 saakka. Alueellisen sopeutumissuunnitelman toteutuksen ohella kuntia tuetaan niiden omissa sopeutumistarkasteluissa.
Maakunnallisen sopeutumistyön päämäärät
Yhteinen ymmärrys vaikutuksista
Uudenmaan sopeutumistyössä rakennetaan yhteinen käsitys suorista ja epäsuorista vaikutuksista sekä heijastevaikutuksista. Erityisesti keskitytään epäsuoriin vaikutuksiin ja heijastevaikutuksiin. Vaikutuksia ja niiden heijastumista Uudenmaan alueelle ja toimintakenttään avataan laajasti.
Alueellisten riskien ja haavoittuvuuden arviointi
Sopeutumistyössä tarkastellaan ilmastonmuutoksen alueellisia riskejä ja haavoittuvuutta. Riskitekijöitä avataan ja luokitellaan. Lisätään myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista ja riskien kohdentumisesta.
Vaikutusten kytkeminen osaksi laajempaa ennakointia
Tunnistetut ilmastonmuutoksen vaikutukset sidotaan osaksi Uudenmaan ennakointityötä. Ennakointityön kautta sopeutumistarkastelussa huomioidaan myös muut tulevaisuuden ajurit ja megatrendit.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektiasiantuntija
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Regions4Climate-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin:
Regions4Climate − Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Regions4climate-hanke tuottaa laaja-alaisesti ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hanke kokoaa yhteen 44 organisaatiota kahdeltatoista eurooppalaiselta alueelta. Uusimaa on vahvasti edustettuna suurhankkeessa.
Uusimaa on yksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäalueista EU:ssa
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon valitut alueet haluavat olla ilmastonkestäviä eli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuneita vuoteen 2030 mennessä. Missio tukee maakunnan sopeutumistyötä.
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.