Ympäristöviisas Uusimaa tarvitsee toimivia ja kestäviä ratkaisuja
Työn alla olevassa Uusimaa-ohjelmassa on koottu ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät asiat Ympäristöviisas Uusimaa -painopisteen alle. Ohjelma kuvaa yhteisen tahtomme siitä, millainen maakuntamme tulevaisuus on.
– Uusimaa on Suomen väkirikkain alue, joka kasvaa myös tulevaisuudessa. Täällä toimivien ja kestävien ratkaisujen luominen ja käyttöönotto merkitsevät sitä, että niillä on myös suuri vaikuttavuus, suunnittelija Jouni Suominen tuo esiin.
Uudenmaan ja koko Suomen kannalta on tärkeää, että kasvu sopeutetaan rajallisiin globaaleihin resursseihin ja samalla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä luonnon elinvoimaisuutta.
Elinvoimainen luonto, ilmastoneutraalit yhdyskunnat ja resurssiviisaat ratkaisut keskeisiä
Uusimaa-ohjelmassa ympäristöviisaus tarkoittaa toimintatapoja, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä resurssien kestävää käyttöä Uudellamaalla.
Pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, jossa yksittäiset tavoitteet ja toimenpiteet tukevat systeemistä muutosta kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää Uuttamaata. Tämä on mahdollista, koska luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja resurssiviisaus liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Monimuotoisuuden varjeleminen edellyttää luonnonresurssien kestävää käyttöä ja päästöjen vähentämistä. Ilmastokriisiin on vastattava toimenpiteillä, jotka mahdollistavat elinympäristöjen ja luonnon elinvoimaisuuden säilymisen. Resurssiviisaus on uusien arvoketjujen luomista ja materiaalinen kiertoa siten, ettei merkittäviä ympäristöhaittoja synny.
Ratkaisuja näihin haasteisiin kehitetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla. Samalla luodaan mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.
Teemaan liittyy ratkaistavia haasteita ja mahdollisuuksia
Nykyiset toimintatapamme ja elintapamme eivät ole kestäviä. Niitä on siis muutettava lähivuosina. Ratkaistavat haasteet liittyvät muun muassa maankäyttöön, rakentamiseen, liikkumiseen, asumiseen sekä tuotantoon ja kulutukseen.
Näiden haasteiden mittaluokka edellyttää koko yhteiskunnan yhteistä panosta ja sitoutumista. Paikallisella ja alueellisella tasolla yhä enemmän merkitystä on yhteiskehittämisellä, jossa osaamista ja tietoa jaetaan eri toimijoiden kesken laajemman hyödyn saavuttamiseksi.
– Lohdullista on, että käytössämme on jo nyt keinovalikoima, joilla voidaan ratkaista samanaikaisesti kaikkia edellä mainittuja haasteita. Uusia mahdollisuuksia syntyy koko ajan etenkin bio- ja kiertotaloudessa sekä fossiilittomassa energiasiirtymässä, Suominen kuvailee.
Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia tavoitteleva Uusimaa-ohjelma esittelee alueen yhteisen suunnan
Uuden maakuntaohjelman eli Uusimaa-ohjelman valmistelua tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ohjelma tulee sisältämään pitkän aikavälin vision vuodelle 2050 sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2022-2025. Pohjaa maakuntaohjelmalle on luotu skenaariotyössä syksyn 2020 ja talven 2021 aikana.
Uusimaa-ohjelma kokoaa yhteen maakunnan keskeiset strategiat ja osaltaan edistää niissä esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelman yhtenä keskeisenä lähtökohtana on Uudenmaan hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta ja sen painopisteet huomioivat Uusimaa-ohjelman tavoitteet. Tiekartta edistää ohjelman toteuttamista etenkin yhteistyöllä ja hankelähtöisesti.
Kevään aikana ohjelmatyöhön on saatu arvokkaita näkökulmia työpajoissa, joiden osallistujat ovat olleet erilaisista uusimaalaisista organisaatioista. Ensi syksynä ohjelma on nähtävillä ja siitä voi lausua. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy lopullisen ohjelman joulukuussa 2021.
Lisätietoja:
Jouni Suominen
Erityisasiantuntija
jouni.suominen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavan seuranta, MAL-seuranta (Kuuma-kunnat). Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, Uusimaa-ohjelma
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.