Artikkeli
13.5.2025
Kirjastot toimivat matalan kynnyksen koealustoina, joissa voi testata ja luoda tehokkaita jakamistalouden toimintamalleja. Kirjastoista hyväksi havaitut käytännöt voivat levitä muualle yhteiskuntaan ja vauhdittaa ekologista kestävyysmurrosta.
Artikkeli
28.4.2025
Vuonna 2024 päätettiin teettää pienimuotoinen kokeilu, jonka We make transition -hankkeen kohderyhmät valitsivat. Äänestyksen voitti sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin teettäminen kansalaisyhteiskunnan toimijalle.
Artikkeli
16.4.2025
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.
Artikkeli
16.4.2025
Liisa Isokangas aloitti maaliskuun alussa Uudenmaan liiton hallintojohtajan virassa. Hän on ottanut uuden tehtävänsä vastaan hyvällä ja innostuneella mielellä.
Artikkeli
10.4.2025
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.
Artikkeli
31.3.2025
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on toiminut puheenjohtajana älykkään erikoistumisen alueellisen strategian ohjausryhmässä, jonka toimintaa on koordinoitu Uudenmaan liitossa.
Artikkeli
31.3.2025
Uudenmaan kunnat ja muut sidosryhmät voivat olla yhteydessä kestävyys-, innovaatio- ja elinvoimaryhmiin saadakseen tukea näissä teemoissa.
Artikkeli
26.3.2025
Uudenmaan kulttuurimarkkinat -hanke mahdollistaa uusia kulttuurikokeiluja kunnissa. Raaseporissa musiikkiteatteri ilahdutti neurologisia haasteita omaavia lapsia ja aikuisia, Järvenpäässä kulttuuri kuljetetaan suoraan palvelu- ja hoitokotien asukkaille, ja Karkkilassa nuorten omat puumerkit koristavat kesäistä kaupunkitilaa.
Artikkeli
25.3.2025
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Artikkeli
20.2.2025
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n mukaan Uudenmaan väestönkasvu jatkuu voimakkaana seuraavat 15 vuotta. MDI:n väestöennusteessa on kuvattu väestökehityksen perusuran lisäksi kolme vaihtoehtoista skenaariota: korkean maahanmuuton skenaario, vähäisen maahanmuuton skenaario ja hyvin vähäisen maahanmuuton skenaario
Artikkeli
14.2.2025
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Artikkeli
5.2.2025
Rakennussektori kuluttaa globaalisti neitseellisiä luonnonvaroja enemmän kuin mikään muu inhimillinen toiminta. Se vastaa puolesta maailman vuotuisesta raakamateriaalien kulutuksesta, mikä tarkoittaa myös valtavia ilmastopäästöjä.
Artikkeli
4.2.2025
Jytta Poijärvi-Miikkulainen työskentelee Siuntion kuntakehitysjohtajana. Hän kuvailee itseään todelliseksi seutuyhteistyöihmiseksi. Siuntio on naapurikuntiensa Hangon, Inkoon ja Raaseporin kanssa yhdistänyt voimansa ja ne ovat rakentaneet yhteisen HIRS-kuntien strategian.
Artikkeli
31.1.2025
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät vuoden alussa kunnille. Samalla Suomen suurimmalle työssäkäyntialueelle eli Uudellemaalle muodostui yhdeksän työllisyysaluetta. Uudenmaan liiton koordinoima TEPA24 Uusimaa -hanke toimii yhteenkokoajana ja mahdollistajana kunta- ja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle.
Artikkeli
28.1.2025
Uudenmaan liiton Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa eri alojen asiantuntijat tekivät kurkistuksia tulevaisuuteen eri näkökulmista. Nämä kirjoitukset on nyt koottu kaikkien tutustuttavaksi sähköiseen julkaisuun.
Artikkeli
17.1.2025
Etelä-Suomen maakuntajohtajat keskustelivat 14. tammikuuta Lahdessa maakuntia yhdistävistä teemoista. Tapaamisessa todettiin, että Etelä-Suomi on heterogeenisyydessään kuin Suomi pienoiskoossa ja alue toimii koko maan kasvun veturina.
Artikkeli
15.1.2025
Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot arvioivat viime syksynä toistensa maakuntaohjelmat ja antoivat kehittämisideoita. Uusimaa-ohjelman onnistumisiksi arvioitiin erityisesti selkeys ja ihmislähtöisyys.
Artikkeli
9.1.2025
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Artikkeli
19.12.2024
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.
Artikkeli
3.12.2024
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.