Energiasektorin päästöt ottivat Uudellamaalla takapakkia vuonna 2022
Vuonna 2022 Uudenmaan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia vuodesta 2005, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tulos on hieman heikentynyt vuodesta 2021, jolloin päästöt olivat vähentyneet 29 prosenttia. Tähän on vaikuttanut odotetusti erityisesti kaukolämmön päästöjen lisääntyminen. Vuonna 2022 kaukolämmön päästöt olivat 14,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2021.
Uudenmaan päästöt ovat edelleen noin viidennes (22 %) koko maan päästöistä. Päästökehityksessä Uudenmaan päästöt erottuvat koko maan tilanteesta, sillä maakunnan päästöt kasvoivat 2,1 prosenttia kaikkien Suomen kuntien päästöjen laskiessa 2,7 prosenttia. Edellisvuodesta poiketen kaukolämpö on alueen suurin päästölähde (32,8 % kokonaispäästöistä) ohittaen tieliikenteen (30,8 %). Kolmanneksi suurin päästölähde on kulutussähkö (10,7 %).
Kaukolämmön päästöt kasvaneet merkittävästi
Kaukolämmön osuus on noin kolmannes Uudenmaan kaikista päästöistä. Maakunnassa tapahtunut 14,4 prosentin kasvu kaukolämmön päästöissä on merkittävä, sillä koko maassa kaukolämmön päästöjen kasvu oli vain 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Merkittävästä kasvusta huolimatta kaukolämmön päästöt eivät ole nousseet Uudellamaalla vuosien 2005 tai 1990 tasoille.
Syy kaukolämmön päästöjen kasvuun on Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset energiamarkkinoihin ja kaukolämmön polttoainevalintoihin. Koko maassa ja myös Uudellamaalla kaukolämmön tuottajat, kuten Fortum ja Vantaan Energia, joutuivat polttoaineiden saatavuuden ja hintojen nousun takia hidastamaan työtään hiilineutraaliustavoitteittensa saavuttamisessa. Esimerkiksi biopolttoaineita korvattiin hiilellä ja maakaasua öljyllä, turpeella ja hiilellä.
– Uudellamaalla, kuten myös koko maassa, energian kulutus laski, sillä säät olivat lämpimät ja energiaa säästettiin hintojen nousun vuoksi. Kulutuksen lasku ei kuitenkaan riittänyt vastapainoksi fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisestä aiheutuville päästöille, kertoo projektipäällikkö Salla Lahtinen Uudenmaan liitosta.
Hyökkäyssodan vaikutuksista huolimatta kaukolämmön tuotannon päästökehitys on edellisien vuosien tapaan jatkunut alueellisesti epätasaisesti. Kaukolämmön päästöt ovat merkittävästi vähentyneet vuoden 2022 aikana esimerkiksi Porvoossa ja Askolassa. Sota vaikutti silti myös alueen kaukolämmön tuottavaan Porvoon Energiaan, joka korvasi aikaisemmin Venäjältä hankittua puuhaketta lähinnä Baltian maista ja Ruotsista. Tämä kasvatti kaukolämmön hintaa. Porvoon Energian tuotanto perustuu puupohjaisiin polttoaineisiin.
Koko Suomen kuntien päästöt ovat vähentyneet
Vuoteen 2005 verrattuna Suomen kuntien päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).
Myös asukaskohtaiset päästöt ovat kaikissa Suomen kunnissa pienentyneet (-3 %), kun taas Uudenmaalla luku on kääntynyt lievään nousuun (+1 %). Kehityksestä huolimatta Uudenmaan asukaskohtaiset päästöt ovat edelleen Suomen maakunnista pienimmät.
Vaikka päästöt kokonaisuudessaan lisääntyivät Uudellamaalla, maakunnassa on tapahtunut myös positiivista päästökehitystä. Esimerkiksi öljylämmityksen päästöt pienenivät 12,9 prosenttia edellisvuodesta ja jätteiden käsittelyn 7,1 prosenttia. Tieliikenteen päästöt sen sijaan nousivat 3,1 prosenttia.
– Päästökehitys on haastava suhteessa Uudenmaan kunnianhimoiseen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius jo vuoteen 2030 mennessä. Hyökkäyssodan aiheuttamasta takapakista huolimatta energiasektorin näkymät ovat positiiviset sillä oletuksella, että energiayhtiöiden investointisuunnitelmat toteutuvat, kertoo Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
– Tieliikenteen päästöt vähenevät hitaasti ja ratkaisujen löytäminen on kuntien ja maakunnan tasolla haastavaa. Kansallisen tason tuki olisi tärkeä. Tarvitsemme vaikuttavia, laajassa yhteistyössä tehtäviä lisätoimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Tulemme kartoittamaan niitä keväällä yhdessä sidosryhmien kanssa, Tynys jatkaa.
Vuoden 2022 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Tutustu tarkemmin Uudenmaan päästötietoihin:
Päästökehitys
Uudenmaan päästökehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen kansallisen päästöseurannan pohjalta. Vuosittainen käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen seuranta kattaa kaikki Suomen kunnat ja maakunnat.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Salla Lahtinen
Projektipäällikkö
salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Canemure-hankkeen aluekoordinaattori, ilmastonmuutoksen hillintä
Tutustu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!
Blogi
22.3.2024
Miten matka kohti hiilineutraaliutta sujuu – On välitilinpäätöksen aika
Uudellamaalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali maakunta vuonna 2030. Parhaillaan tehdään ilmastotyön "välitilinpäätöstä" eli selvitetään, mitä on jo tehty ja mitä on vielä tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotyön tilannekuvassa vedetään yhteen jo käytössä olevat ja suunnitellut ilmastotoimet sekä tunnistetaan uusia haasteita ja mahdollisesti tarvittavia lisätoimia, kertoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Uutinen
21.3.2024
Suomalaiset kiertotalousratkaisut esillä Maailman kiertotalousfoorumissa
Kiertotalouden edelläkävijämaa Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä järjestettävässä Maailman kiertotalousfoorumissa. Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Myös Uudenmaan kiertotalouslaakso on mukana kiertotalouden superviikolla.
Artikkeli
27.2.2024
Hiilitalli on monipuolinen kohtaamispaikka kestävän tulevaisuuden tekijöille
Jenni Kurki-Suonio työskentelee kestävämmän tulevaisuuden rakentajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii projektipäällikkönä Carbon Busters -hankkeessa, jonka myötä on perustettu kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän oppimis- ja projektiympäristö Hiilitalli. Kurki-Suonio kertoo työstään Ilmastokasvo-juttusarjassa.