Energiasektorin päästöt ottivat Uudellamaalla takapakkia vuonna 2022
Vuonna 2022 Uudenmaan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia vuodesta 2005, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tulos on hieman heikentynyt vuodesta 2021, jolloin päästöt olivat vähentyneet 29 prosenttia. Tähän on vaikuttanut odotetusti erityisesti kaukolämmön päästöjen lisääntyminen. Vuonna 2022 kaukolämmön päästöt olivat 14,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2021.
Uudenmaan päästöt ovat edelleen noin viidennes (22 %) koko maan päästöistä. Päästökehityksessä Uudenmaan päästöt erottuvat koko maan tilanteesta, sillä maakunnan päästöt kasvoivat 2,1 prosenttia kaikkien Suomen kuntien päästöjen laskiessa 2,7 prosenttia. Edellisvuodesta poiketen kaukolämpö on alueen suurin päästölähde (32,8 % kokonaispäästöistä) ohittaen tieliikenteen (30,8 %). Kolmanneksi suurin päästölähde on kulutussähkö (10,7 %).
Kaukolämmön päästöt kasvaneet merkittävästi
Kaukolämmön osuus on noin kolmannes Uudenmaan kaikista päästöistä. Maakunnassa tapahtunut 14,4 prosentin kasvu kaukolämmön päästöissä on merkittävä, sillä koko maassa kaukolämmön päästöjen kasvu oli vain 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Merkittävästä kasvusta huolimatta kaukolämmön päästöt eivät ole nousseet Uudellamaalla vuosien 2005 tai 1990 tasoille.
Syy kaukolämmön päästöjen kasvuun on Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset energiamarkkinoihin ja kaukolämmön polttoainevalintoihin. Koko maassa ja myös Uudellamaalla kaukolämmön tuottajat, kuten Fortum ja Vantaan Energia, joutuivat polttoaineiden saatavuuden ja hintojen nousun takia hidastamaan työtään hiilineutraaliustavoitteittensa saavuttamisessa. Esimerkiksi biopolttoaineita korvattiin hiilellä ja maakaasua öljyllä, turpeella ja hiilellä.
– Uudellamaalla, kuten myös koko maassa, energian kulutus laski, sillä säät olivat lämpimät ja energiaa säästettiin hintojen nousun vuoksi. Kulutuksen lasku ei kuitenkaan riittänyt vastapainoksi fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisestä aiheutuville päästöille, kertoo projektipäällikkö Salla Lahtinen Uudenmaan liitosta.
Hyökkäyssodan vaikutuksista huolimatta kaukolämmön tuotannon päästökehitys on edellisien vuosien tapaan jatkunut alueellisesti epätasaisesti. Kaukolämmön päästöt ovat merkittävästi vähentyneet vuoden 2022 aikana esimerkiksi Porvoossa ja Askolassa. Sota vaikutti silti myös alueen kaukolämmön tuottavaan Porvoon Energiaan, joka korvasi aikaisemmin Venäjältä hankittua puuhaketta lähinnä Baltian maista ja Ruotsista. Tämä kasvatti kaukolämmön hintaa. Porvoon Energian tuotanto perustuu puupohjaisiin polttoaineisiin.
Koko Suomen kuntien päästöt ovat vähentyneet
Vuoteen 2005 verrattuna Suomen kuntien päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).
Myös asukaskohtaiset päästöt ovat kaikissa Suomen kunnissa pienentyneet (-3 %), kun taas Uudenmaalla luku on kääntynyt lievään nousuun (+1 %). Kehityksestä huolimatta Uudenmaan asukaskohtaiset päästöt ovat edelleen Suomen maakunnista pienimmät.
Vaikka päästöt kokonaisuudessaan lisääntyivät Uudellamaalla, maakunnassa on tapahtunut myös positiivista päästökehitystä. Esimerkiksi öljylämmityksen päästöt pienenivät 12,9 prosenttia edellisvuodesta ja jätteiden käsittelyn 7,1 prosenttia. Tieliikenteen päästöt sen sijaan nousivat 3,1 prosenttia.
– Päästökehitys on haastava suhteessa Uudenmaan kunnianhimoiseen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius jo vuoteen 2030 mennessä. Hyökkäyssodan aiheuttamasta takapakista huolimatta energiasektorin näkymät ovat positiiviset sillä oletuksella, että energiayhtiöiden investointisuunnitelmat toteutuvat, kertoo Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
– Tieliikenteen päästöt vähenevät hitaasti ja ratkaisujen löytäminen on kuntien ja maakunnan tasolla haastavaa. Kansallisen tason tuki olisi tärkeä. Tarvitsemme vaikuttavia, laajassa yhteistyössä tehtäviä lisätoimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Tulemme kartoittamaan niitä keväällä yhdessä sidosryhmien kanssa, Tynys jatkaa.
Vuoden 2022 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Tutustu tarkemmin Uudenmaan päästötietoihin:
Päästökehitys
Ilmastopäästötilastoissa tarkastellaan Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä, päästöjen muutoksia eri sektoreilla sekä asukaskohtaisia päästöjä.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Salla Lahtinen
Erityisasiantuntija
salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittäminen ja viestintä, kuntien TKI-neuvonta, TKI-kärjen edistäminen ruokateemassa. Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä.
Toimii Ida Honkasen sijaisena.
Tutustu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.