Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hanke kokosi 6.11.2024 yhteen liki 80 aiheesta kiinnostunutta Helsingin Veturitalleille keskustelemaan ilmastoriskeistä tilaisuuteen, jossa syvennyttiin aiheeseen monipuolisesti yli sektorirajojen.
Tapahtuma tarjosi arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä ilmastoriskeistä. Tilaisuudessa nousi hyvin esille ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja eri sektorien kytkeytyneisyys sekä vaikutusten ketjuuntuminen.
Aamupäivä oli hyvin antoisa – alun ohjelma oli täynnä mielenkiintoisia ja tärkeitä puheenvuoroja siitä, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt pelastustoimen, elinkeinoelämän sekä luontoon ja luonnonvaratalouden toimintaympäristössä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Minna Halén Riskianalyysin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi -hankkeen projektipäällikkö kertoi riskien arvioinnista pelastustoimessa sekä minkälaisia onnettomuuksia ja häiriötilanteita ilmastonmuutos aiheuttaa sekä millaisia vaikutuksia niillä on pelastustoimen palveluihin. Elinkeinoelämän keskusliitosta johtava asiantuntija Janne Peljo avasi elinkeinoelämän näkökulmaa sopeutumiseen ja erityisesti ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia ja niiden vaikutuksia yritysten toimintaan. Luonnonvarakeskuksen tutkija ja tutkimuspäällikkö Markus Melin esitteli ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia luontoon ja luonnonvaratalouteen sekä kertoi näiden varautumistarpeista ja ihmisen roolista tässä kaikessa. Kuten puheenvuorossakin todettiin, tämä, jos mikä, on yhteinen asia.
Ilmastoriskit haastavat koko Uudenmaan toimintakentän
Itse työpajassa tarkasteltiin ilmastoriskien merkittävyyttä Uudenmaan eri toimialoille. Ilmastoriskit luokiteltiin sen perusteella, miten tärkeiksi tai kiireellisiksi ne koettiin eri toimialojen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Näitä merkittävimmiksi alueellisiksi ilmastoriskeiksi tunnistettuja riskejä priorisoidaan Uudenmaan alueellisessa sopeutumissuunnitelman valmistelutyössä.
Tapahtuma tarjosi arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä ilmastoriskeistä. Tilaisuudessa nousi hyvin esille ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja eri sektorien kytkeytyneisyys sekä vaikutusten ketjuuntuminen. Vaikka kullakin toimialalla on omat erityiset haasteensa, koskettavat ilmastoriskit koko toimijakenttää. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa tässäkin asiassa. Tällaiset tapahtumat ovat myös erinomainen tilaisuus välittää uusinta tietoa, syventää osaamista ja rakentaa ilmastokestävämpää tulevaisuutta Uudellemaalle.
Vaikka kullakin toimialalla on omat erityiset haasteensa, koskettavat ilmastoriskit koko toimijakenttää. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa tässäkin asiassa.
Uudenmaan alueellista ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelua on tämän syksyn aikana tarkennettu myös syventämällä ymmärrystä riskeistä ja niiden vaikutuksista yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijatyönä tehdyn alueellisen ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun tavoitteena oli kartoittaa Uudenmaan eri toimialojen näkökulmasta keskeisiä ilmastoriskejä. Kirjallisuuteen pohjautuen tunnistettiin sata ilmastoriskiä. Tarkastelun näkökulma on riskiperusteinen, jonka tarkoituksena oli päästä kiinni riskin ilmentymisen juurisyihin. Asiantuntijoiden arviot ilmastoriskien toteutumisen todennäköisyydestä vuoteen 2050 mennessä ja ilmastoriskin toteutumisesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten vakavuuden arviointi toimivat pohjana riskien priorisoinnille marraskuun työpajassa.
Kohti ilmastokestävämpää Uuttamaata
Työpajan myötä tarkentuneeseen riskitarkasteluun pohjaten ryhdytään ensi vuonna valmistelemaan Uudenmaan ensimmäistä alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään tarvelähtöisesti, eli tavoitteena on koota toimivia ja oikea-aikaisia keinoja sopeutua ennen kaikkea keskeisiksi tunnistettuihin riskeihin. muuttuviin ilmasto-oloihin ja voimistuviin sään ääri-ilmiöihin. Vuonna 2025 järjestetään tapahtumasarja, jossa tarkastellaan mitä varautumis- ja sopeutumistoimia tarvitaan yhdessä tunnistettujen ilmastoriskien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi.
Mitä ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ovat?
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutokseen liittyvä riski muodostuu kolmesta tekijästä: ilmastonmuutokseen liittyvästä vaaratekijästä, altistumisesta ja haavoittuvuudesta. Sää- ja ilmastoriskillä tarkoitetaan sään ja ilmaston ilmiöiden ja niiden muuttumisen aiheuttamia mahdollisia seurauksia tarkasteltavalle kohteelle kuten yhteiskunnalle ja luonnolle.
Toteutuessaan ilmastoriskeihin liittyy vaikutuksia, jotka voivat olla suoria, esimerkiksi omaisuusvahingot, tai epäsuoria, esimerkiksi hankintaketjujen kautta aiheutuvat seisokit tuotannossa. Ilmastoriskit liittyvät sekä lyhyen aikavälin sääilmiöihin että pidemmän aikavälin ilmastollisiin muutoksiin.
Suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutoksella voi olla erilaisia heijastevaikutuksia. Heijastevaikutukset ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutusketjuja, jotka saavat alkunsa Suomen rajojen ulkopuolella, mutta joiden vaikutukset ulottuvat Uuteenmaahan asti. Ilmastoriskien aiheuttamat vaikutukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai ekologisia.
VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa tuotetaan Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Salla Siivonen
Kirjoittaja työskentelee Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeessa projektipäällikkönä.
Yhteystiedot:
puh. +358 40 156 3793, salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
19.12.2024
Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.
Uutinen
18.12.2024
Uudenmaan ilmastotyössä on otettu edistysaskelia, mutta tahtia on kiristettävä
Uudenmaan ilmastotyö on edennyt merkittävästi viime vuosina, mutta Uudenmaan liiton tuore katsaus osoittaa, että vuodelle 2030 asetettu ilmastotavoite on tämänhetkisten toimien ja kehityksen valossa karkaamassa. Arvio pohjautuu kattavaan dataan päästökehityksestä, toimenpiteistä ja alueen resurssitilanteesta.
Uutinen
17.12.2024
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke vahvisti ja vakiinnutti Uudenmaan ilmastotyötä
Viimeiset viisi vuotta Uudenmaan liiton ilmastonmuutoksen hillintätyön kantavana voimana toimi Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke.
Uutinen
17.12.2024
Helmikuussa avautuva EAKR-haku tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia erityisesti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta vauhdittaville hankkeille
Helmikuussa avautuvassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haussa toivotaan hakemuksia erityisesti hankkeilta, joilla tavoitellaan energiatehokkuuden edistämistä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä kiertotaloutta.