Ilmastotyötä yli valtionrajojen – Mitkä asiat ovat pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Projektiasiantuntija Liisa Perjo aloitti maaliskuussa työt Uudenmaan liiton ilmastotyön kansainvälisen yhteistyön parissa. Perjon avulla uusimaalaiseen ilmastotyöhön saatiin kansainvälistä näkemystä ja uusia ajatuksia. Tässä Kuukauden ilmastokasvo -haastattelussa hän kertoo omasta työstään, ilmastotyöstä Euroopassa ja menneen kevään mietteistä.
Mikä omassa työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt on ajankohtaista eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston yhteyteen perustettu aluesuunnittelun uusi ilmastoasiantuntijaryhmä. Toimin sen aloitusvaiheen vetäjänä. Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluu Uudenmaan liiton lisäksi HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Ryhmän perustajiin kuuluvat myös Ruotsin metropoliseudut Tukholma ja Göteborg.
Ryhmässä saamme vaihtaa kokemuksia muiden eurooppalaisten metropolialueiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta maankäytön suunnittelun keinoin. Opimme myös uusia työtapoja vahvistamaan Uudenmaan ilmastotyötä.
Mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen työskennellyt Tukholmassa yli kymmenen vuotta kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen kysymysten parissa, erityisesti kansainvälisissä hankkeissa. Työskentelin ensin Pohjoismaiden ministerineuvoston alue- ja kaupunkitutkimuslaitos Nordregiolla, sitten WWF:n globaalin kaupunkien ilmastohaasteen parissa ja viimeisimpänä ruotsalaisessa tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutetissa. Työtehtävissäni olen oppinut paljon kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden haasteista ja ratkaisuista kestävän kehityksen työssä.
Mikä on tällä hetkellä pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Kevään aikana pinnalla on ollut kulutuksen päästöt. Puoluerajat ylittävä valmisteluryhmä ehdotti kansallisen tavoitteen asettamista kulutuksen päästöjen vähentämiselle. Myös ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat länsinaapurissa pinnalla. Mielestäni Ruotsissa keskustellaan Suomea enemmän myös vihreän kasvun realistisuudesta ja rajoista.
Mitä uusimaalaiset kunnat voisivat oppia ilmastotyöstä muualla Euroopassa?
Suomalaisia kuntia saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua hiilibudjettien tekemiseen ilmastotyön osana. Moni kunta esimerkiksi Ruotsissa on alkanut pitää hiilibudjettinäkökulmaa toimivampana kuin johonkin tiettyyn vuoteen asetettua päästötavoitteita. Hiilibudjetti osoittaa selkeästi, miten rajoitetun määrän päästöjä enää voimme aiheuttaa, jos aiomme saavuttaa päästötavoitteemme.
Uusimaalaisia kuntia saattaisi myös kiinnostaa kansainväliset esimerkit siitä, miten ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita rinnakkain hyödyntäen esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden mallia raamina. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa Amsterdamista, joka on hyödyntänyt donitsimallia esimerkiksi kiertotalousstrategiansa ja uuden kaupunginosan suunnittelun pohjana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Avoimuus uusille näkökulmille on ehdoton edellytys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Uutena työntekijänä ja paluumuuttaneena uusimaalaisena olen ilokseni saanut huomata, miten avoimia ja kiinnostuneita uusimaalaiset toimijat ovat vaihtamaan kokemuksia ja ottamaan vastaan inspiraatiota myös kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.4.2025
Luoto 2025: Luovien alojen kestävä tulevaisuus – tervetuloa hankkeen päätösseminaariin 26.5.
Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen verkostohanke (Luoto) kutsuu koolle kaikki luovien alojen kestävyystyöstä kiinnostuneet hankkeen päätösseminaariin 26.5.2025.
Uutinen
22.4.2025
Uusimaa painottaa ruokainnovaatioiden merkitystä EU:n maatalouden ja ruoan visiossa
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa visionsa maatalouden ja ruoan tulevaisuudesta. Uudenmaan liitto haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun EU:n tulevan maatalous- ja ruokapolitiikan ohjaavista periaatteista. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission visioon.
Uutinen
16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa toisilta oppimisen kautta sekä pilotoimalla ratkaisuja.
Artikkeli
16.4.2025
Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.