Ilmastotyötä yli valtionrajojen – Mitkä asiat ovat pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Projektiasiantuntija Liisa Perjo aloitti maaliskuussa työt Uudenmaan liiton ilmastotyön kansainvälisen yhteistyön parissa. Perjon avulla uusimaalaiseen ilmastotyöhön saatiin kansainvälistä näkemystä ja uusia ajatuksia. Tässä Kuukauden ilmastokasvo -haastattelussa hän kertoo omasta työstään, ilmastotyöstä Euroopassa ja menneen kevään mietteistä.
Mikä omassa työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt on ajankohtaista eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston yhteyteen perustettu aluesuunnittelun uusi ilmastoasiantuntijaryhmä. Toimin sen aloitusvaiheen vetäjänä. Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluu Uudenmaan liiton lisäksi HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Ryhmän perustajiin kuuluvat myös Ruotsin metropoliseudut Tukholma ja Göteborg.
Ryhmässä saamme vaihtaa kokemuksia muiden eurooppalaisten metropolialueiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta maankäytön suunnittelun keinoin. Opimme myös uusia työtapoja vahvistamaan Uudenmaan ilmastotyötä.
Mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen työskennellyt Tukholmassa yli kymmenen vuotta kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen kysymysten parissa, erityisesti kansainvälisissä hankkeissa. Työskentelin ensin Pohjoismaiden ministerineuvoston alue- ja kaupunkitutkimuslaitos Nordregiolla, sitten WWF:n globaalin kaupunkien ilmastohaasteen parissa ja viimeisimpänä ruotsalaisessa tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutetissa. Työtehtävissäni olen oppinut paljon kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden haasteista ja ratkaisuista kestävän kehityksen työssä.
Mikä on tällä hetkellä pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Kevään aikana pinnalla on ollut kulutuksen päästöt. Puoluerajat ylittävä valmisteluryhmä ehdotti kansallisen tavoitteen asettamista kulutuksen päästöjen vähentämiselle. Myös ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat länsinaapurissa pinnalla. Mielestäni Ruotsissa keskustellaan Suomea enemmän myös vihreän kasvun realistisuudesta ja rajoista.
Mitä uusimaalaiset kunnat voisivat oppia ilmastotyöstä muualla Euroopassa?
Suomalaisia kuntia saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua hiilibudjettien tekemiseen ilmastotyön osana. Moni kunta esimerkiksi Ruotsissa on alkanut pitää hiilibudjettinäkökulmaa toimivampana kuin johonkin tiettyyn vuoteen asetettua päästötavoitteita. Hiilibudjetti osoittaa selkeästi, miten rajoitetun määrän päästöjä enää voimme aiheuttaa, jos aiomme saavuttaa päästötavoitteemme.
Uusimaalaisia kuntia saattaisi myös kiinnostaa kansainväliset esimerkit siitä, miten ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita rinnakkain hyödyntäen esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden mallia raamina. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa Amsterdamista, joka on hyödyntänyt donitsimallia esimerkiksi kiertotalousstrategiansa ja uuden kaupunginosan suunnittelun pohjana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Avoimuus uusille näkökulmille on ehdoton edellytys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Uutena työntekijänä ja paluumuuttaneena uusimaalaisena olen ilokseni saanut huomata, miten avoimia ja kiinnostuneita uusimaalaiset toimijat ovat vaihtamaan kokemuksia ja ottamaan vastaan inspiraatiota myös kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.
Uutinen
15.9.2026
Syksyn EAKR-haussa tarjolla rahoitusta energiatehokkuuteen, päästövähennyksiin ja kiertotalouteen
Uudenmaan liitto avaa 5.10. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun hankkeille, jotka edistävät energiatehokkuutta, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vauhdittavat kiertotaloutta Uudellamaalla. Haussa on jaettavana enintään 2,8 miljoonaa euroa.