Ilmastotyötä yli valtionrajojen – Mitkä asiat ovat pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Projektiasiantuntija Liisa Perjo aloitti maaliskuussa työt Uudenmaan liiton ilmastotyön kansainvälisen yhteistyön parissa. Perjon avulla uusimaalaiseen ilmastotyöhön saatiin kansainvälistä näkemystä ja uusia ajatuksia. Tässä Kuukauden ilmastokasvo -haastattelussa hän kertoo omasta työstään, ilmastotyöstä Euroopassa ja menneen kevään mietteistä.
Mikä omassa työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt on ajankohtaista eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston yhteyteen perustettu aluesuunnittelun uusi ilmastoasiantuntijaryhmä. Toimin sen aloitusvaiheen vetäjänä. Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluu Uudenmaan liiton lisäksi HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Ryhmän perustajiin kuuluvat myös Ruotsin metropoliseudut Tukholma ja Göteborg.
Ryhmässä saamme vaihtaa kokemuksia muiden eurooppalaisten metropolialueiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta maankäytön suunnittelun keinoin. Opimme myös uusia työtapoja vahvistamaan Uudenmaan ilmastotyötä.
Mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen työskennellyt Tukholmassa yli kymmenen vuotta kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen kysymysten parissa, erityisesti kansainvälisissä hankkeissa. Työskentelin ensin Pohjoismaiden ministerineuvoston alue- ja kaupunkitutkimuslaitos Nordregiolla, sitten WWF:n globaalin kaupunkien ilmastohaasteen parissa ja viimeisimpänä ruotsalaisessa tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutetissa. Työtehtävissäni olen oppinut paljon kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden haasteista ja ratkaisuista kestävän kehityksen työssä.
Mikä on tällä hetkellä pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Kevään aikana pinnalla on ollut kulutuksen päästöt. Puoluerajat ylittävä valmisteluryhmä ehdotti kansallisen tavoitteen asettamista kulutuksen päästöjen vähentämiselle. Myös ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat länsinaapurissa pinnalla. Mielestäni Ruotsissa keskustellaan Suomea enemmän myös vihreän kasvun realistisuudesta ja rajoista.
Mitä uusimaalaiset kunnat voisivat oppia ilmastotyöstä muualla Euroopassa?
Suomalaisia kuntia saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua hiilibudjettien tekemiseen ilmastotyön osana. Moni kunta esimerkiksi Ruotsissa on alkanut pitää hiilibudjettinäkökulmaa toimivampana kuin johonkin tiettyyn vuoteen asetettua päästötavoitteita. Hiilibudjetti osoittaa selkeästi, miten rajoitetun määrän päästöjä enää voimme aiheuttaa, jos aiomme saavuttaa päästötavoitteemme.
Uusimaalaisia kuntia saattaisi myös kiinnostaa kansainväliset esimerkit siitä, miten ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita rinnakkain hyödyntäen esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden mallia raamina. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa Amsterdamista, joka on hyödyntänyt donitsimallia esimerkiksi kiertotalousstrategiansa ja uuden kaupunginosan suunnittelun pohjana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Avoimuus uusille näkökulmille on ehdoton edellytys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Uutena työntekijänä ja paluumuuttaneena uusimaalaisena olen ilokseni saanut huomata, miten avoimia ja kiinnostuneita uusimaalaiset toimijat ovat vaihtamaan kokemuksia ja ottamaan vastaan inspiraatiota myös kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Liisa Perjo
Projektiasiantuntija
liisa.perjo@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutos ja Metrex-verkosto
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
27.3.2023
Kuntien tulee tehdä ilmastosuunnitelmat – Avustushaku aukeaa huhtikuussa
Kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.
Artikkeli
24.3.2023
Regions4Climate-hanke rakentaa ilmastonkestävää Uuttamaata
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yhteinen ja ajankohtainen haaste koko Euroopalle. Viisivuotinen ja lähes 25 miljoonan euron Regions4Climate-hanke tuo sopeutumistyöhön Uudenmaan kannalta merkittävän lisäpanoksen.
Artikkeli
23.3.2023
Nurmijärven ilmastotyöhön suuntaa työpajoista – Työkaluja myös muiden kuntien käyttöön
Syksyn aikana SILTA-hankkeessa pilotoitiin ilmastotyön tekemistä vahvistavia työpajoja Nurmijärven kunnan kanssa. Osa työpajoissa käytetyistä materiaaleista on ladattavissa muidenkin kuntien käyttöön.
Artikkeli
17.3.2023
Kuntametsien käyttö monipuolistuu – Opit jaetaan kuntien asiantuntijaverkostossa
Uudenmaan liiton Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti tarjosi kunnille tietoa metsien kestävään, monitavoitteiseen käyttöön. Reilun vuoden aikana koottiin sekä tieteellistä pohjaa että konkreettisia vinkkejä. Nyt metsäaiheiden käsittely jatkuu asiantuntijaverkostossa.