Ilmastotyötä yli valtionrajojen – Mitkä asiat ovat pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Projektiasiantuntija Liisa Perjo aloitti maaliskuussa työt Uudenmaan liiton ilmastotyön kansainvälisen yhteistyön parissa. Perjon avulla uusimaalaiseen ilmastotyöhön saatiin kansainvälistä näkemystä ja uusia ajatuksia. Tässä Kuukauden ilmastokasvo -haastattelussa hän kertoo omasta työstään, ilmastotyöstä Euroopassa ja menneen kevään mietteistä.
Mikä omassa työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt on ajankohtaista eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston yhteyteen perustettu aluesuunnittelun uusi ilmastoasiantuntijaryhmä. Toimin sen aloitusvaiheen vetäjänä. Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluu Uudenmaan liiton lisäksi HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Ryhmän perustajiin kuuluvat myös Ruotsin metropoliseudut Tukholma ja Göteborg.
Ryhmässä saamme vaihtaa kokemuksia muiden eurooppalaisten metropolialueiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta maankäytön suunnittelun keinoin. Opimme myös uusia työtapoja vahvistamaan Uudenmaan ilmastotyötä.
Mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen työskennellyt Tukholmassa yli kymmenen vuotta kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen kysymysten parissa, erityisesti kansainvälisissä hankkeissa. Työskentelin ensin Pohjoismaiden ministerineuvoston alue- ja kaupunkitutkimuslaitos Nordregiolla, sitten WWF:n globaalin kaupunkien ilmastohaasteen parissa ja viimeisimpänä ruotsalaisessa tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutetissa. Työtehtävissäni olen oppinut paljon kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden haasteista ja ratkaisuista kestävän kehityksen työssä.
Mikä on tällä hetkellä pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Kevään aikana pinnalla on ollut kulutuksen päästöt. Puoluerajat ylittävä valmisteluryhmä ehdotti kansallisen tavoitteen asettamista kulutuksen päästöjen vähentämiselle. Myös ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat länsinaapurissa pinnalla. Mielestäni Ruotsissa keskustellaan Suomea enemmän myös vihreän kasvun realistisuudesta ja rajoista.
Mitä uusimaalaiset kunnat voisivat oppia ilmastotyöstä muualla Euroopassa?
Suomalaisia kuntia saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua hiilibudjettien tekemiseen ilmastotyön osana. Moni kunta esimerkiksi Ruotsissa on alkanut pitää hiilibudjettinäkökulmaa toimivampana kuin johonkin tiettyyn vuoteen asetettua päästötavoitteita. Hiilibudjetti osoittaa selkeästi, miten rajoitetun määrän päästöjä enää voimme aiheuttaa, jos aiomme saavuttaa päästötavoitteemme.
Uusimaalaisia kuntia saattaisi myös kiinnostaa kansainväliset esimerkit siitä, miten ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita rinnakkain hyödyntäen esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden mallia raamina. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa Amsterdamista, joka on hyödyntänyt donitsimallia esimerkiksi kiertotalousstrategiansa ja uuden kaupunginosan suunnittelun pohjana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Avoimuus uusille näkökulmille on ehdoton edellytys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Uutena työntekijänä ja paluumuuttaneena uusimaalaisena olen ilokseni saanut huomata, miten avoimia ja kiinnostuneita uusimaalaiset toimijat ovat vaihtamaan kokemuksia ja ottamaan vastaan inspiraatiota myös kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Liisa Perjo
Projektiasiantuntija
liisa.perjo@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutos ja Metrex-verkosto
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.11.2022
Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
Uutinen
21.11.2022
Maakuntahallitus 21.11.: Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan päivitys
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 21. marraskuuta. Hallitus merkitsi tiedoksi Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan lähtötietojen ja toimintalinjausten ajantasaistamisen. Päivitetty tiekartta annetaan tiedoksi joulukuussa kokoontuvalle maakuntavaltuustolle.
Uutinen
18.11.2022
Komissaari Mariya Gabriel tutustui Uudenmaan innovaatiopotentiaaliin ennen auringonnousua järjestetyssä Slushin oheistapahtumassa
Torstaina 17. marraskuuta juuri ennen Slushin virallista aukeamista pohdittiin startup-yrityksien ja -hengen merkitystä. Before the Break of Dawn -tapahtumassa teemoja pohdittiin erityisesti käsillä olevien kriisien ratkaisemisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Tapahtuma oli osa Uudenmaan yrittäjyysaluevuotta.
Blogi
10.11.2022
Kestävä maankäyttö haastaa kriittiseen keskusteluun ja moniin näkökulmiin
Maakuntatason aluesuunnittelussa keskeisin väline on maakuntakaava, mutta sen lisäksi työmme on paljon muutakin. Yksi ulottuvuus on tarjota asiantuntemusta ja jalostaa olemassa olevaa tietoa kuntien käyttöön, kirjoittaa maakunta-arkkitehti Eija Hasu.