Ilmastotyötä yli valtionrajojen – Mitkä asiat ovat pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Projektiasiantuntija Liisa Perjo aloitti maaliskuussa työt Uudenmaan liiton ilmastotyön kansainvälisen yhteistyön parissa. Perjon avulla uusimaalaiseen ilmastotyöhön saatiin kansainvälistä näkemystä ja uusia ajatuksia. Tässä Kuukauden ilmastokasvo -haastattelussa hän kertoo omasta työstään, ilmastotyöstä Euroopassa ja menneen kevään mietteistä.
Mikä omassa työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt on ajankohtaista eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston yhteyteen perustettu aluesuunnittelun uusi ilmastoasiantuntijaryhmä. Toimin sen aloitusvaiheen vetäjänä. Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluu Uudenmaan liiton lisäksi HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Ryhmän perustajiin kuuluvat myös Ruotsin metropoliseudut Tukholma ja Göteborg.
Ryhmässä saamme vaihtaa kokemuksia muiden eurooppalaisten metropolialueiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta maankäytön suunnittelun keinoin. Opimme myös uusia työtapoja vahvistamaan Uudenmaan ilmastotyötä.
Mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen työskennellyt Tukholmassa yli kymmenen vuotta kaupunkien ja alueiden kestävän kehityksen kysymysten parissa, erityisesti kansainvälisissä hankkeissa. Työskentelin ensin Pohjoismaiden ministerineuvoston alue- ja kaupunkitutkimuslaitos Nordregiolla, sitten WWF:n globaalin kaupunkien ilmastohaasteen parissa ja viimeisimpänä ruotsalaisessa tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutetissa. Työtehtävissäni olen oppinut paljon kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden haasteista ja ratkaisuista kestävän kehityksen työssä.
Mikä on tällä hetkellä pinnalla Ruotsin ilmastotyössä?
Kevään aikana pinnalla on ollut kulutuksen päästöt. Puoluerajat ylittävä valmisteluryhmä ehdotti kansallisen tavoitteen asettamista kulutuksen päästöjen vähentämiselle. Myös ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat länsinaapurissa pinnalla. Mielestäni Ruotsissa keskustellaan Suomea enemmän myös vihreän kasvun realistisuudesta ja rajoista.
Mitä uusimaalaiset kunnat voisivat oppia ilmastotyöstä muualla Euroopassa?
Suomalaisia kuntia saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua hiilibudjettien tekemiseen ilmastotyön osana. Moni kunta esimerkiksi Ruotsissa on alkanut pitää hiilibudjettinäkökulmaa toimivampana kuin johonkin tiettyyn vuoteen asetettua päästötavoitteita. Hiilibudjetti osoittaa selkeästi, miten rajoitetun määrän päästöjä enää voimme aiheuttaa, jos aiomme saavuttaa päästötavoitteemme.
Uusimaalaisia kuntia saattaisi myös kiinnostaa kansainväliset esimerkit siitä, miten ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteita rinnakkain hyödyntäen esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden mallia raamina. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa Amsterdamista, joka on hyödyntänyt donitsimallia esimerkiksi kiertotalousstrategiansa ja uuden kaupunginosan suunnittelun pohjana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Avoimuus uusille näkökulmille on ehdoton edellytys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Uutena työntekijänä ja paluumuuttaneena uusimaalaisena olen ilokseni saanut huomata, miten avoimia ja kiinnostuneita uusimaalaiset toimijat ovat vaihtamaan kokemuksia ja ottamaan vastaan inspiraatiota myös kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.