Kasvun edellytyksistä pidettävä huolta – Porvoon seutu kuudes ja Helsingin seutu seitsemäs EK:n Kuntaranking-vertailussa
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa Kuntaranking-vertailussa(Siirryt toiseen palveluun) kysyttiin yritysten arvioita oman kotikuntansa yritysilmastosta. Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa. Porvoon seutukunta sijoittui kuudenneksi ja Helsingin seutukunta seitsemänneksi. Vertailun kärkipaikalla oli Seinäjoen seutukunta.
Kyselyssä selvitettiin muun muassa kuntapäätöksenteon yritysmyönteisyyttä (luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkisten yrityspalveluiden tasoa sekä osallistumismahdollisuuksia julkisten palveluiden tuottamiseen.
Sekä Helsingin että Porvoon seutukunnassa yritysten arviot paikallisesta yritysilmapiiristä olivat hieman keskimääräistä kriittisempiä. Yritysten mukaan esimerkiksi kaavoitusprosessin tulisi olla sujuvampi. Porvoon seutukunnassa yritysten kriittiset näkemykset koskivat myös saavutettavuudesta huolehtimista.
EK:n ekonomistin Simo Pinomaan mukaan ongelmaksi koettiin myös se, että kuntapäättäjät eivät mahdollisesti tunnista riittävästi yritysten tarpeita liittyen esimerkiksi osaajapulaan tai kansainvälistymiseen.
– Erityisesti pitkän linjan yrittäjät kokevat usein jäävänsä väliinputoajiksi suomalaisten kuntien panostaessa liian yksipuolisesti joko käynnistysvaiheen yrityksiin tai suuryrityksiin. Yritys on saattanut työllistää kymmeniä ihmisiä vuosikymmenten ajan, mutta kunta ei ole oma-aloitteisesti kertaakaan ottanut yritykseen yhteyttä, Pinomaa toteaa.
Kuntaranking-vertailun tulokset ovat hyödyllinen mittari ja kannustin
Uudenmaan volyymit ovat omaa luokkaansa suhteessa muuhun maahan. Maakunnassa sijaitsee 37 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista sekä tuotetaan 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
EK:n Kuntaranking-vertailun tulokset on otettava vakavasti ja Uudenmaan seutujen sijoitusta tulee seurata, mutta toisaalta tervettä kriittisyyttäkin tuloksia kohtaan voi esittää. Suomen kasvun veturimaakuntana ja kansainvälisenä näyteikkunana esimerkiksi alueen hyvästä yritysilmapiiristä ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen ei ole pelkästään kuntapäättäjien asia, vaan koko Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuuden menestymisen kysymys.
Kuntarankingin tulokset ovat hyödyllinen mittari, joka kannustaa kuntia ja seutuja kilpailemaan yritysmyönteisyydessään. Silti esimerkiksi Uudenmaan, maan suurimman työssäkäyntialueen, tuloksia ei sellaisenaan voi asettaa samalla viivalle muun maan pienempien seutujen kanssa. Jo määrissä on valtava ero.
Moni uusimaalaisten seutujen haaste, esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus tai liikenneratkaisut, ovat moninkertaisia muuhun maahan verrattuna. Useat maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät ratkaisut, investoinnit tai pendelöinti eivät myöskään ole pelkästään kuntien, seutujen tai edes koko maakunnan asia. Ne ovat mittakaavassaan usein myös kansallisia kysymyksiä ja edellyttävät vahvaa elinkeinomyönteistä tahtotilaa valtiolta.
Hyvä yritysilmapiiri ja alueen vetovoima eivät synny ilman kuntien, seutujen ja valtion panostuksia
Uudellamaalla on noin 100 000 yritystä. Kuntien ja kaupunkien voi käytännössä olla mahdotonta kontaktoida jokaista yritystä erikseen, mikä voi olla arkea pienemmillä seuduilla. Myös maahanmuutto sekä vieraskielisen väestön määrä kumuloituu yhä vankemmin Uudellemaalle, joka haastaa esimerkiksi Helsingin seudun työllisyys- ja yrityspalvelut aivan eri tavalla kuin muualla maassa.
Uudenmaan seudullinen elinkeinorakenne poikkeaa muusta maasta. Alkutuotantoa lukuun ottamatta metropolialueen tuottavuus on kaikilla päätoimialoilla korkeampaa kuin muualla maassa. Uudenmaan tuottavuus perustuu useaan tekijään, joissa kisa käydään muiden eurooppalaisten metropolien kanssa, ei Suomen maakuntien. Alueen yrityksille on tyypillistä, että niiden kilpailijat löytyvät muita useammin Suomen rajojen ulkopuolelta.
– Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maan tulevan kasvun mahdollisuudet kumuloituvat ennen kaikkea tiheään asutuilla kasvualueilla, joilla luodaan edellytykset koko maan menestykselle, Uudenmaan liiton kehittämispäällikkö Outi Ervasti korostaa.
Uudenmaan vetovoiman ja yritysilmapiirin vahvistamisessa on kysymys koko maan vetovoimasta. Siihen tarvitaan alueen kuntien ja seutujen panostuksia, mutta sen rinnalla aiempaa vahvemmin myös valtion ponnistuksia.
Lisätiedot:
Simo Pinomaa, ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsen, simo.pinomaa@ek.fi, puh. 040 715 4230
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.