Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Pelinappuloita, joiden välillä menee nuolia.

Tietoa TEPA24 Uusimaasta

TEPA24 Uusimaa -hankkeen ytimessä on valmistautuminen TE-palveluiden uudistukseen ja työllisyysalueet ylittävään yhteistyöhön maakunnan laajuisesti. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama TEPA24-hanke on käynnissä 1.10.2023−31.12.2025. Hanke on jatkoa Uudenmaan liiton vuonna 2022 käynnistämille työllisyysfoorumeille, joilla tuettiin kuntia tulevaan TE-uudistukseen.

Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille

TE-palveluiden siirto kunnille tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Uudistuksen jälkeen sekä työkalut että vastuu työllistämisestä ovat kunnilla itsellään. Tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä sekä parantaa palveluiden tuottavuutta ja saatavuutta. TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella. 

Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota henkilöasiakkaille ja yrityksille kohdennettuja, paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Lisäsynergiaa syntyy, kun samalla taholla on vastuu kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluista. Tämä kaikki edistää alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Kannustava rahoitusmalli lisää kuntien vastuuta työllisyydenhoidon kustannuksista. Toisaalta, jos kunta onnistuu lyhentämään työttömyysjaksoja ja saa asukkaat nopeammin takaisin työelämään, hyötyy se siitä itse taloudellisesti.

Uudellemaalle yhdeksän työllisyysaluetta

Uusimaa on lähes 1,8 miljoonan suomalaisen koti ja yli 800 000 työssäkäyvällään Suomen suurin yhtenäinen työssäkäyntialue. Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että Uudellamaalla aloittaa vuoden 2025 alussa yhdeksän työllisyysaluetta.

Uudenmaan 9 työllisyysaluetta ja 5 hyvinvointialuetta kartalla.
Uudenmaan yhdeksän työllisyysaluetta ja viisi hyvinvointialuetta kartalla. Kuva Niko Pagkratis, Uudenmaan ELY-keskus.

Uudellamaalla kunnat ovat keskenään päättäneet, mikä on heille luontevin suunta muodostaa työllisyysalue. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa muodostavat omat alueensa, kun taas muualle maakuntaan on muodostumassa useamman kunnan yhteisiä alueita. 

Uudistuksen kannalta on tärkeää ymmärtää myös Uudenmaan merkitys koko Suomen taloudelle. Maakunnassa sijaitsee kolmannes maan työpaikoista, ja alue tuottaa lähes 40 prosenttia Suomen BKT:sta. 

Hanke tehdään yhteistyöllä

Hankkeen tukena on ohjausryhmä sekä neuvottelukunta, jonka alaisuuteen on perustettu kuusi temaattista työryhmää. Ryhmät kokoontuvat noin kuukauden välein.

Ohjausryhmä seuraa, ohjaa ja tukee hankkeen etenemistä. Puheenjohtajana toimii Järvenpään kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen. Alla lista jäsenistä ja varajäsenistä.

AMKE: Satu Ågren (Peter Pahlman)
Helsingin Seudun Kauppakamari: Riikka Vataja (Olli Oja)
Helsingin yrittäjät: Tiina Oksala
Hämeen ELY-keskus, rahoittajan edustaja: Auli Vuorela
Itä-Uusimaa: Katarina Helander, Pukkila
Länsi-Uusimaa: Stefan Fri, Raasepori
Pääkaupunkiseutu: Annukka Sorjonen, Helsinki (Ulla Kangas, Tarja Arkio, Eija Väätäinen)
Uudenmaan ELY-keskus: Jarkko Tonttila (Elina Korpi)
Uudenmaan liitto: Ulla-Mari Karhu (Outi Ervasti)
Uudenmaan TE-toimisto: Mika Salo (Jutta Valkeinen)

Hankkeen tukena toimivassa neuvottelukunnassa on laaja edustus kohde- ja sidosryhmistä. Puheenjohtajana toimii Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén. Alla lista jäsenistä ja varajäsenistä.

Espoo-Kauniainen: Hilla-Maaria Sipilä
Helsingin Seudun Kauppakamari: Pia Pakarinen
Keski-Uusimaa: Kristiina Soots (Sirkka Riikonen)
Kirkkonummi-Vihti-Siuntio: Johanna Andelmin-Inkinen
Kuntaliitto: Erja Lindberg
Porvoo: Lassi Puonti
Raasepori-Hanko-Inkoo: Sebastian Risku
Uudenmaan Yrittäjät: Petri Ovaska
Uudenmaan ELY-keskus: Laura Koivisto-Khazaal
Uudenmaan liitto: Outi Ervasti (Ulla-Mari Karhu)

  1. Yritys- ja työnantajapalveluiden ryhmän tehtävänä on työskennellä tiiviissä yhteistyössä hyödyntäen eri tahojen tuottamaa dataa entistä parempien elinkeinopalveluiden kehittämiseksi uusilla työllisyysalueilla.
  2. Maahanmuuton ja kotoutumisen ryhmän tehtävinä on miettiä, miten varmistamme maahan muuttaneiden (riippumatta Suomeen tulon syystä) potentiaalin toteutumisen aktiivisina kansalaisina. Ryhmä pyrkii myös huolehtimaan siitä, että väestörakenteen muutokseen varaudutaan Uudenmaan laajuisesti. TE24-uudistuksen kanssa käynnissä on KOTO24-uudistus ja iso osa maahanmuutosta kohdistuu Uudellemaalle.
  3. Oppilaitosten ryhmän tehtävänä on pohtia, miten maakunnan laajuista koulutussuunnittelua tehdään ja miten kohdellaan yli työllisyysrajojen koulutuksiin hakeneita. Ryhmässä on vahva linkitys hankintojen teemaryhmään.
  4. Verkostomaisen yhteistyön ryhmän tehtävänä on tarjota vertaistukea, kartoittaa kipupisteitä ja löytää yhdessä niihin tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja; tarkoitus kasvaa verkostomaisen työtavan tukirangaksi uudessa palvelurakenteessa
  5. Viestintäverkoston tapaamisissa on mahdollista benchmarkata hyviä käytäntöjä toisilta työllisyysalueilta ja sopia yhteisistä viestintäkäytännöistä. Tarkoitus kasvaa viestijöiden tukiverkostoksi uudessa palvelurakenteessa
  6. Hankintojen ryhmän tehtävänä on vahvistaa kuntien hankintaosaamista TE-asioissa; mitä hankitaan, mitä hankinnat edellyttävät ja miten palveluntuottajien rooli turvataan?

Sivu päivitetty viimeksi: 11.6.2024