Korona kurittanut Uudenmaan matkailua rajusti
Koronakriisi on iskenyt Uudenmaan matkailutoimialoille rajusti. Epidemian puhkeamisen jälkeen ulkomainen matkailu on lähes tyrehtynyt ja viimeisimpien tilastojen perusteella tilanne näyttää edelleen synkältä. Merkit epidemiatilanteen helpottumisesta luovat kuitenkin uskoa alan vähittäisestä toipumisesta.
Matkailualan vaikea tilanne käy ilmi myös tänään julkaistusta Helsinki Graduate School of Economicsin Uudenmaan tilanneraportista. Matkailun romahtaminen on johtanut matkailukysynnästä riippuvaisilla toimialoilla laajoihin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Vähittäiskaupassa, logistiikassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa uusien työttömyys- ja lomautusjaksojen kasvuvauhti on yltänyt sekä määrällisesti että suhteellisesti viiden eniten kärsineen toimialojen joukkoon.
Työttömyyden nopea kasvu on jatkunut myös vuoden 2021 puolelle ja ollut selvästi suurempaa kuin muulla maassa. Uudellamaalla yksin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa uusia lomautus- ja työttömyysjaksoja on kirjattu kuluvan kevään aikana lähes 8 000. Logistiikassa ja kaupan alalla uusia jaksoja on kummassakin kirjattu noin 5 500.
Vuodenvaihteen jälkeen kiihtynyt epidemiatilanne ja maaliskuussa asetetut uudet rajoitustoimet näkyivät selvästi myös matkailutoimialojen työllisyydessä. Vähintään 1 000 euroa tuloja saaneiden työllisten määrä romahti kuluvan vuoden maalis-huhtikuussa sekä majoitus- että ravitsemistoiminnassa lähes vuoden 2020 synkimpien lukujen tasolle.
Palkkasumman eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen supistuminen on ollut läpi kriisin Uudenmaan matkailutoimialoilla suurempaa kuin muualla maassa. Kuluvan vuoden huhtikuussa palkkasumma supistui Uudenmaan majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 29 prosenttia ja muualla maassa 22 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Näillä aloilla palkkasumma on myös pysytellyt selvästi matalampana läpi kevään 2021 verrattuna loppuvuoteen 2020. Majoitustoiminnassa tämän vuoden huhtikuun palkkasumma alitti jopa viime vuoden huhtikuun palkkasumman.
Varsinaisten matkailutoimialojen lisäksi matkailukysynnän vähenemisellä on ollut laajat vaikutukset myös muille matkailuun kytköksissä oleville toimialoille. Esimerkiksi useille Helsinki-Vantaan lentoaseman tukipalveluille lentomatkustamisen romahduksella on ollut vakavavia seurauksia.
Matkailijamäärät edelleen kaukana kriisiä edeltävästä ajasta
Uudenmaan kansainvälisen matkailun lähes totaalinen tyrehtyminen on jatkunut kuluvan kevään ajan Visitory-palvelun mukaan. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin tammi-maaliskuussa noin 68 000, mikä oli 86 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrällisesti tämä oli yli 400 000 yöpymistä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kotimaisten matkailijoiden kohdalla yöpymisten supistuminen ei ole ollut alkuvuonna yhtä rajua kuin kansainvälisten matkailijoiden kohdalla. Kaikkiaan kotimaisia yöpymisiä rekisteröitiin hieman yli 182 000, mikä oli lähes 380 000 yöpymistä vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.
Uudenmaan majoitusmyynti (sis. AirBnB) oli tammi-maaliskuussa yhteensä vajaa 28 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta myynti väheni yli 64 miljoonaa euroa.
Kansainvälisen matkailun väheneminen näkyi dramaattisesti myös Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien romahtamisena. Ennen koronakriisiä vuonna 2019 Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui tammi-maaliskuussa yhteensä yli 3 miljoonaa lentomatkustajaa. Kuluvan vuoden samalla ajanjaksolla Helsinki-Vantaalle lentomatkustajia saapui ainoastaan 280 000.
Tutustu Uudenmaan matkailutilastoihin tarkemmin Visitory-palvelussa
Uudenmaan tilanneraportti kuvaa koronakriisin vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin
Kahden viikon välein Helsinki School of Economicsin (Helsinki GSE:n) julkaiseman Uudenmaan tilanneraportin avulla alueen kunnat ja muut toimijat pystyvät seuraamaan yhä tarkemmin koronakriisin etenemistä.
Tilastotorstaissa tietoa ja keskustelua koronan vaikutuksista Uudellamaalla
Tilastotorstai-tapahtumissa esitellään samana päivänä julkaistun Uudenmaan tilanneraportin tietoja ja keskustellaan koronan vaikutuksista eri teemoihin. Koronan vaikutukset Uudenmaan matkailuun olivat aiheena Tilastotorstaissa 20.5. Ajankohtaisten tietojen lisäksi esillä oli myös matkailualan koronan jälkeiset näkymät.
Helsingin kaupungin erikoistutkija Pekka Mustonen piti puheenvuoron koronan vaikutuksista pääkaupunkimme matkailuun. Tämän lisäksi matkailun nykytilasta ja näkymistä kertoivat Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaarelta ja Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahdelta.
Katso tilaisuuden tallenne
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi
Tutustu myös näihin
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.