Uudenmaan kunnissa tehdään suunnitelmallista ilmastotyötä

Ympäristöministeriö myönsi Askolalle avustuksen ilmastosuunnitelman valmisteluun elokuussa 2023.

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee kokonaispäästöjen vähentämistä 80 prosentilla, päästövähennystä ja asukaskohtaisten päästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävä 20 prosentin osuus voidaan sitoa hiilinieluihin tai kompensoida muilla keinoilla.

Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan painopisteet ovat energia, liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, kiertotalous ja kestävä elämäntapa. Tiekartan teemoja ovat myös hiilinielut ja ilmastotyön seuranta ja kytkökset.

Hangon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Ympäristöministeriö myönsi Hangolle avustuksen ilmastosuunnitelman valmisteluun elokuussa 2023.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Korkeintaan 20 prosenttia voidaan kompensoida. Helsingin hiilineutraaliustavoite koskee kaupungin suoria päästöjä (ns. Scope 1 ja 2) eli kaupungin maantieteellisen rajan sisällä syntyviä päästöjä, mutta päästövähennystoimia kohdistetaan myös epäsuoriin (ns. Scope 3) päästöihin, erityisesti rakentamisen päästöihin. Lisäksi kaupungin tavoitteena saavuttaa hiilinolla vuoteen 2040 mennessä ja olla hiilinegatiivinen vuoden 2040 jälkeen.

Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelmassa keskitytään kaupungin suorien päästöjen merkittävimpiin päästölähteisiin, jotka ovat lämmitys, liikenne ja sähkö.

Hyvinkään kaupunki tavoittelee Hinku-tavoitteen mukaisesti 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Fisu-kuntana Hyvinkää tavoittelee lisäksi hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Hyvinkään ympäristöohjelma on jaoteltu kuuteen teemakaistaan. Teemakaistat ovat energiantuotanto ja kulutus, liikkuminen ja yhteiskuntarakenne, jätteet ja materiaalit, ruoan ja veden tuotanto ja kulutus, luonnonvarat ja elinympäristö sekä ympäristötietoisuus.

Inkoon kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.

Inkoon ilmastotiekartassa tunnistetut toimet keskittyvät energiankäyttöön- ja tuotantoon, liikenteeseen, teollisuuteen, maatalouteen, jätehuoltoon, hankintoihin, rakentamiseen sekä maankäyttöön, hiilinieluihin ja -varastoihin. Lisäksi tiekartassa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kuntalaisten hyvinvointi.

Järvenpään tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki viimeistään vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Resurssiviisas Järvenpää -tiekartta esittelee kaupungin tavoitetilan ja toimenpiteet neljään teemaan jaoteltuna. Teemat ovat Kaupunkirakenne ja liikkuminen, Energia, materiaalit ja kulutus, Ympäristön tila ja Tietoisuus ja yhteistyö.

Karkkilalla ei ole hiilineutraalius- tai päästövähennystavoitetta. Kestävä kehitys on yksi Karkkilan kaupunkistrategian tavoitteista. Kaupunki huomioi kestävässä kehityksessä sosiaalisen, ekologisen, taloudellisen ja kulttuurisen näkökulman.

Kauniaisten tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Osa päästötavoitteista tullaan toteuttamaan kaupungin ulkopuolella tehtävillä kompensaatiotoimenpiteillä.

Kauniaisten Resurssiviisauden tiekartta jakautuu viiteen kaistaan. Kaistat ovat Vihreä kaupunki ja liikenne, Kiinteistöjen energiankäyttö ja vähähiilinen energiantuotanto, Kestävä ruokakulttuuri, Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous sekä Ympäristötietoinen kaupunkiorganisaatio ja asukkaat.

Keravan tavoitteena on 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon verrattuna ja hiilineutraalius, eli 80 prosentin päästövähennys, vuoteen 2035 mennessä.

Keravan kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman toimenpiteet on jaettu neljän toimenpidekokonaisuuden alle: hiilineutraali energiantuotanto, energiankäytön muutokset, kestävä liikkuminen ja kaupunkirakenne, sekä kestävän muutoksen mahdollistaminen ja yhteistyö. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Kirkkonummen kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Kirkkonummen kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmassa esitetään ilmastotoimenpiteitä energiantuotannon ja -kulutuksen, liikenteen, rakentamisen ja kulutuksen päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan esimerkiksi ympäristökasvatusta, hiilinieluja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Lapinjärven kunta tavoittelee 70 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteessa tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaisia kuntien käyttöperusteisia päästöjä ilman maataloutta.

Lapinjärven ilmastosuunnitelmassa esitetään päästövähennystoimenpiteitä erityisesti rakennusten energiankulutukseen ja tieliikenteeseen liittyen.

Lohjan kaupunki tavoittelee alueellaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.

Lohjan HINKU 2.0 -toimenpideohjelman painopisteet ovat kestävät elämäntavat, ekologinen ruoka, kestävä liikenne, kestävä lämmitys ja energiankulutus sekä sähköä uusiutuvista energianlähteistä.

Loviisan kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä ja kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Myrskylän kunta tavoittelee 70 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteessa tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaisia kuntien käyttöperusteisia päästöjä ilman maataloutta.

Myrskylän ilmastosuunnitelmassa esitetään päästövähennystoimenpiteitä erityisesti rakennusten energiankulutukseen ja tieliikenteeseen liittyen.

Mäntsälän kunta vuonna 2030. Kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.

Kunnan ilmastosuunnitelma on valmisteilla.

Nurmijärven kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä.

Nurmijärven ilmastotyön toimenpidesuunnitelma on osa valmisteilla olevaa Nurmijärven Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa.

Pornainen on asettanut hiilineutraaliustavoitteen kuntastrategiassaan. Tavoite on yksi kunnan vuoteen 2030 tähtäävistä strategisista päämääristä.

Porvoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Porvoon Ilmasto- ja ympäristöohjelma painottuu ilmastoteemaan ja siinä kiinnitetään huomiota lisäksi luonnon monimuotoisuuteen, ympäristön laatuun ja kuormitukseen, yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristöön sekä ympäristötietoisuuteen ja -kasvatukseen. Ohjelma käsittelee myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hiilinielujen vahvistamista. Tavoitteita ja toimia tarkastellaan toimiala-, liikelaitos- ja yhtiökohtaisesti.

Pukkilan kunta tavoittelee 70 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteessa tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaisia kuntien käyttöperusteisia päästöjä ilman maataloutta.

Pukkilan ilmastosuunnitelmassa esitetään päästövähennystoimenpiteitä erityisesti rakennusten energiankulutukseen ja tieliikenteeseen liittyen.

Raaseporin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Raaseporin Energia- ja ilmasto-ohjelma sisältää kuusi strategista tavoitetta, joita toteutetaan toimintasuunnitelman kautta. Ohjelman painopisteet ovat Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen, Nopea ja reilu energiasiirtymä, Älykäs, turvallinen ja päästötön liikkuminen, Hiilineutraali kiertotalous, Kestävä kulutus ja tuotanto sekä Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Sipoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Ilmastosuunnitelmassa Sipoon hiilineutraaliustavoitteen toimeenpano on luokiteltu seitsemän kokonaisuuden mukaisesti: 1) uusiutuva energia ja energiatehokkuus, 2) yhdyskuntarakenne ja liikenne, 3) rakentaminen ja kiertotalous, 4) kestävä arki, 5) vihreä siirtymä ja elinkeinoelämä, 6) hiilinielut ja -varastot sekä 7) ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Siuntion tavoitteena on olla hiilineutraali. Kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Ilmasto-ohjelmassa Siuntion ilmastotyö on jaettu viiteen sektoriin. Sektorit ovat Vähäpäästöinen liikkuminen, Ilmastokestävä kaavoitus ja rakentaminen, Ilmastoviisas energiankäyttö, Kiertotalous ja vähäpäästöiset hankinnat sekä Hiilen sidonta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Tuusulan kuntaorganisaation kokonaistavoite on saavuttaa hiilineutraalius suorien ja epäsuorien päästöjen osalta viimeistään vuonna 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä.

Tuusulan ilmastosuunnitelmassa on määritetty, että kunnan ilmastotyön pääkeinot ovat toimintokohtainen kehitystyö päästöjen vähentämiseksi. Keinot ovat rakennushankkeiden ohjaus, hankintaprosessin ja kriteerien kehittäminen, energiatehokkuustyö, tilaomaisuuden ja sen kunnossapidon hallinta, yhdyskuntarakenteen sekä liikkumisen päästöjen vähentämisen ohjaus. Keskeisiksi keinoiksi on määritetty myös sisäinen ja ulkoinen viestintä ja vuoropuhelu, ilmastovaikutusten arvioinnin ja laskennan kehittäminen eri tehtävissä, riskien ja haavoittuvuuksien jatkuva arviointi sekä sivistystoimen puolella ilmastokasvatus.

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupunki tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Loput 20 prosenttia kompensoidaan esimerkiksi rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita.

Vantaan Resurssiviisauden tiekartta kokoaa yhteen tavoitteet, joilla hillitään ilmastonmuutosta, sopeudutaan muuttuvaan ympäristöön, kehitetään kaupunkia resurssiviisaaksi sekä ylläpidetään ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Tiekartta jakautuu temaattisesti kuuteen kaistaan. Kaistat ovat Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, Hiilineutraali energia, Materiaalien elinkaari ja kiertotalous, Monimuotoinen luonto, Vastuullinen Vantaa sekä Hiilinielut ja kompensointi.

Vihdin tavoittelee 50 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.

Vihdin kunnan kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma sisältää ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä jokaiselle SECAP-sektorille, kattaen kunnan rakennukset ja toiminnot, palvelurakennukset ja toiminnot, asuinrakennukset, katu- ja ulkovalaistuksen, liikenteen ja energiantuotannon. Suunnitelmassa huomioidaan myös jätehuollon ja kiertotalouden, kulutuksen ilmastovaikutuksiin ja ympäristökasvatukseen liittyvät toimet sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

CNCA on kansainvälinen kaupunkien liittouma, jonka tavoitteena on edistää suurten globaalien kaupunkien merkittäviä päästövähennyksiä ja hiilineutraaliustavoitteita.

• Helsinki

Tutustu verkostoon CNCA:n sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

CLC on Euroopan suurin voittoa tavoittelemattoman ilmastoasioihin keskittyvä elinkeinoelämän verkosto.

• Espoo
• Porvoo

Tutustu verkostoon(Siirryt toiseen palveluun)

Ekotukitoiminnassa mukana olevat kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät ovat sitoutuneet ympäristövastuullisuuden edistämiseen sekä nimeämään ja kouluttamaan ekotukihenkilöitä työyhteisöihinsä.

• Espoo
• Helsinki
• Hyvinkää
• Järvenpää
• Kauniainen
• Lohja
• Nurmijärvi
• Vantaa

Tutustu toimintaan Ekotuen sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman missioon mukaan valitut kaupungit sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2030. Missioiden tavoitteiden toteutumista tuetaan merkittävällä kehittämisrahoituksella.

• Espoo
• Helsinki

Tutustu missioon Euroopan komission sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

Fisu-verkosto on resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisö.

• Hyvinkää

Tutustu verkostoon Fisun sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

Hinku-verkosto on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

• Hanko
• Hyvinkää
• Inkoo
• Kirkkonummi
• Lohja
• Loviisa
• Mäntsälä
• Porvoo
• Raasepori
• Siuntio
• Vantaa

Tutustu Hinku-verkostoon hiilineutraalisuomi.fi-palvelussa(Siirryt toiseen palveluun)

CoM on Euroopan komission sopimus. Sopimukseen liittyvät kunnat ja kaupungit tavoittelevat vähintään 40 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

• Espoo
• Helsinki
• Kauniainen
• Kerava
• Kirkkonummi
• Vantaa
• Vihti

Tutustu sopimukseen Euroopan komission sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

Ilmastoryhmän tavoitteena on vahvistaa KUUMA-seudun mainetta ja uskottavuutta alueena, joka tekee asioita ilmaston hyväksi.

• Hyvinkää
• Järvenpää
• Kirkkonummi
• Kerava
• Mäntsälä
• Nurmijärvi
• Pornainen
• Sipoo
• Tuusula
• Vihti

Tutustu verkostoon KUUMA-seudun sivuilla(Siirryt toiseen palveluun)

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017–2025. Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

• Espoo
• Hanko
• Helsinki
• Hyvinkää
• Inkoo
• Järvenpää
• Karkkila
• Kauniainen
• Kerava
• Kirkkonummi
• Lohja
• Mäntsälä
• Nurmijärvi
• Porvoo
• Raasepori
• Siuntio
• Tuusula
• Vantaa

Tutustu sopimukseen energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi-sivustolla (Siirryt toiseen palveluun)