Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Muotiteollisuuden ja rakennusalan kärkinimet puivat kiertotaloutta ja viherpesua SuomiAreenassa 27.6.

Kaksi kuvaa, joissa metsää ja tehtaita. Teksti Kiertotaloutta vai viherpesua? SuomiAreena ja Uudenmaan liitto -logot.

Kiertotalous on avainasemassa taistelussa ilmastokriisiä ja luontokatoa vastaan. Mutta toteutuuko kiertotalous todellisuudessa vai ainoastaan sanojen tasolla kunnianhimoisissa strategioissa ja ylväissä juhlapuheissa?

SuomiAreena-keskustelussa Eetunaukiolla tiistaina 27. kesäkuuta klo 18.00–18.45 etsitään vastausta kysymykseen: “Kiertotaloutta vai viherpesua?” Uudenmaan liiton järjestämässä keskustelussa ovat syynissä niin rakennus- kuin muotialakin.

Keskusteluun osallistuvat SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, arkkitehti ja JKMM Arkkitehtien toimitusjohtaja Samppa Lappalainen, Mall of Triplan toimitusjohtaja Päivi Salonen ja yrittäjä, aktivisti Aku Varamäki. Keskustelun juontaa Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Porissa järjestettävää tilaisuutta voi seurata myös MTV Katsomossa.

Vaatteet kortille?

Ilman kiertotaloutta Uusimaa ei tule saavuttamaan tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, eikä Suomi tule olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskusteluun osallistuva Instagramin @planetaarinenvaatekaappi-tilin(Siirryt toiseen palveluun) perustaja Aku Varamäki ehdottaa, että vaatteet laitetaan kortille. Jokainen saisi siis ostaa vain kymmenen vaatetta vuodessa, lapset hieman enemmän. Yritykset kilpailisivat siitä, miltä yritykseltä nämä vaatteet ostetaan.

Eniten ärsyttää se, että juuri koskaan ei puhuta tekstiiliteollisuuden ongelmien juurisyystä eli ylikulutuksesta ja -tuotannosta.

Aku Varamäki

– Tekstiili- ja muotiala on täynnä viherpesua. Eniten ärsyttää se, että juuri koskaan ei puhuta tekstiiliteollisuuden ongelmien juurisyystä eli ylikulutuksesta ja -tuotannosta. Jos lopettaisimme sen, lähes kaikki tekstiiliteollisuuden ongelmat olisi ratkaistu, summaa Aku Varamäki.

Mutta mahtuvatko kauppakeskukset tähän Varamäen kuvailemaan tulevaisuusmalliin? Helsingin Pasilassa sijaitsevan Mall of Triplan toimitusjohtaja Päivi Salosen mukaan ehdottomasti kyllä.

– Kiertotalous kuuluu kaikkialle ja kaikkien toimialojen on reagoitava. Kauppakeskuksilla on erinomainen mahdollisuus toimia alustana yrittäjille myös tulevaisuudessa ja tarjota mahdollisuuksia uusien ideoiden toteutukseen. Kauppakeskusjohtaminen on ammattimaista toimintaa. Omalta osalta huolehdimme, että tilat ja ympäristö ovat sellaisia missä nyt ja tulevaisuudessa ympäristövastuullinen toiminta on mahdollista, Salonen summaa.

Laskennat ja käsitteet ovat monimutkaisia

Porissa puhutaan myös rakennusalan kiertotalouden todellisuudesta ja toteutumisesta. Alan vastuullisuuteen liittyvät laskennat ovat hyvin monimutkaisia. Arkkitehti Samppa Lappalainen kertoo, että esimerkiksi rakentamisen ja elinkaaren aikaiset ja jälkeiset päästöt sekoitetaan, samoin hiilinielut ja -varastot.

– On helppo esittää omien intressien mukaisia laskelmia, jotka toisaalta on vaikea kiistää ilman perusteellista tutkimista. Myös käsitteistön hallitseminen on vaikeaa. Rakennusteollisuuden lobbaus sekoittaa entisestään niin suunnittelijoita, tilaajia kuin tavallista kansaa, Lappalainen toteaa.

Lappalainen vähentäisi radikaalisti uuden rakentamista ja keksisi keinoja olla rakentamatta ja hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa, -osia ja -materiaaleja. SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen kertoo, että rakennusalalla kiertotalouden edistämiseksi kehitetään aktiivisesti uusia käyttötapoja. Esimerkiksi SRV on sitoutunut edistämään kierrätystä tukevaa syntypaikkalajittelua sekä kierrätys- ja hyötykäyttöastetta. Uudisrakentamisessa käytetään jo nyt paljon hyödyksi materiaaleja, jonka valmistuksessa on käytetty neitseellisten raaka-aineiden sijasta kierrätettyjä materiaaleja

– Osaamme myös kierrättää hyvin alaspäin, esimerkiksi betonimurskaa hyödynnetään uudelleen maanrakennuksessa. Mutta samaan aikaan on tärkeää myös kehittää prosesseja edelleen, että saamme materiaalit kiertämään samaan tai jopa vielä laadukkaampaan käyttötarkoitukseen, Airaksinen sanoo.

Tutustu keskustelijoihin:

Studiossa otettu valokuva vaaleatukkaisesta naisesta.

Miimu Airaksinen on yksi kestävän rakentamisen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hänellä on pitkä ura muun muassa VTT:stä, Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL:stä sekä Optilanista. Tekniikan tohtorilla on vankka kokemus tutkimus- ja kehittämistyöstä energiatehokkuuteen ja kestävään rakentamiseen sekä ekotehokkaaseen rakennettuun ympäristöön liittyen. SRV:llä hän toimii kehitysjohtajana ja on osaltaan viemässä eteenpäin yhtiön elinkaariviisaaseen rakentamiseen perustuvan strategian täytäntöönpanoa.

Villapaita päällä oleva lyhythiuksinen mies seisoo vesistön rannalla.

Samppa Lappalainen on JKMM Arkkitehtien toimitusjohtaja ja arkkitehti. Työssään JKMM:llä hän pyrkii kehittämään vastuullista, kiinnostavaa ja toimivaa kaupunkia sekä mahdollistamaan korkeatasoista, merkityksellistä ja kestävää arkkitehtuuria. Hän on aiemmin toiminut korjausrakentamisen toimialajohtajana monialaisessa suunnittelutoimistossa ja onkin haastanut rakennussektoria uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen suhteesta. Lappalainen myös juontaa MTV3:lla esitettävää Grand Designs Suomi -ohjelmaa, jossa seurataan erikoisia ja kunnianhimoisia rakennushankkeita.

Tummahiuksinen nainen seisoo seinän edessä ulkona.

Päivi Salonen on Suomen vilkkaimman ja Pohjoismaiden parhaaksi kauppakeskukseksi valitun Mall of Triplan toimitusjohtaja. Hän on pitkän linjan kiinteistöalan ammattilainen, jolla on lähes kymmenen vuoden kokemus Ilmarisen kiinteistösijoitusyksiköstä. Salosen osaamisessa yhdistyy kaupunkikeskusten kehittäminen, kaupallinen visio ja asiakaskokemuksen kehittäminen.

Tummahiuksinen nainen nauraa kameralle.

Aku Varamäki on yrittäjä, työpäivämuotoilija, äiti ja tietokirjailija. Hän on myös aktivisti, joka etsii vastausta kysymykseen, miten pukeutua maapallon kantokyvyn rajoissa. Hän pitää Instagramissa suosittua tiliä @planetaarinenvaatekaappi. Varamäki on ollut käynnistämässä Viiden vaatteen vuosi -haastetta, joka perustuu tiedeyhteisön laskelmiin kestävän vaatekulutuksen tasosta.