Pandemia pysäytti Uudenmaan liikenteen – Nyt liikennemäärät jälleen kasvussa
Uudenmaan liikennemäärät olivat lievässä kasvussa vuoteen 2019 asti, mutta pienenivät huomattavasti koronan myötä. Tämä ilmenee Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän tilan seurantatiedoista vuosilta 2017–2021.
Liikenne kehittyi tarkastellulla neljän vuoden jaksolla samansuuntaisesti Itä- ja Länsi-Uudellamaalla. Koronan myötä liikennemäärät pienenivät noin 10–15 prosenttia. Vuonna 2021 liikennemäärät alkoivat taas kasvaa, mutta ne jäivät kuitenkin pääasiassa alle vuoden 2019 lukemien.
Autoja ostetaan edelleen
Poikkeuksena ovat valtatie 25 ja kantatie 51, joilla oli viime vuonna liikennettä enemmän kuin vuonna 2019. Tässä näkyy varmasti se, että raskaan liikenteen osuudet liikenteestä pysyivät lähes ennallaan myös korona-aikana ja ovat paikoin jopa lisääntyneet jatkuvasti.
– Lisäksi moni näiden teiden läheisyydessä asuva tai työskentelevä autoilee työmatkansa, sillä vaihtoehtoisia kulkumuotoja on vähemmän tarjolla, arvioi liikennesuunnittelija Pasi Kouhia Uudenmaan liitosta.
Myöskään autojen määrää korona ei vähentänyt, vaan se on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa koko Uudellamaalla. Yhä useampi itä- ja länsiuusimaalainen valitsee kuitenkin autokseen ladattavan hybridin tai sähköauton, ja perinteisten bensiini- tai dieselautojen osuus pienenee.
Käyttövoimien muuttuminen yhdessä liikennemäärien vähenemisen kanssa vähentää päästöjä Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenteessä, mutta toistaiseksi muutos on vielä pientä.
– Muutos vie oikeaan suuntaan, mutta hybridien ja sähköautojen osuus on vielä melko pieni: Molemmilla seuduilla hybridejä on noin kolme prosenttia ja sähköautoja reilu prosentti liikennekäytössä olevista autoista, Pasi Kouhia kertoo.
Junalla matkustetaan entistä vähemmän
Junaliikenteessä matkustajamäärät ovat pienentyneet viime vuosien aikana, eikä niissä näy vastaavaa koronan jälkeistä kasvua kuin autoliikenteessä. Pääradalla ja Lahden oikoradalla matkustajia oli vuonna 2021 enää puolet vuoden 2018 määrästä. Myös rantaradalla matkustajat ovat vähentyneet merkittävästi, vaikkakaan eivät niin paljon kuin pääradalla ja Lahden oikoradalla.
Pasi Kouhia arvelee junamatkojen vähenemisen taustalla olevan lisääntyneen etätyön, mikä on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä yleisesti.
– Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella on paljon toimistotyötä tekeviä ja toimistotyöpaikkoja. Näillä työpaikoilla tehdään luonnollisesti myös eniten etätöitä.
Tavarajunissa muutoksia on ollut vähemmän. Pääradalla ja oikoradalla tavaraliikenne on muuten vähentynyt, mutta Vuosaaren radalla lisääntynyt. Hanko-Hyvinkää-radan tavaraliikenne on myös kasvussa.
Suurimmat muutokset lentoliikenteessä
Uudenmaan merkittävimmissä satamissa tuonti ja vienti ovat pääosin palautuneet ennalleen koronan aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Monissa satamissa tavaravirrat pienenivät vuonna 2020, mutta etenkin Helsingin ja Hangon satamissa ne ovat palautuneet vuoden 2021 aikana koronaa edeltäneisiin lukemiin.
Poikkeuksena on kuitenkin Kilpilahden satama, jossa tuonti ja vienti vähenivät molempina koronavuosina. Tähän syynä on polttoaineiden kysynnän väheneminen korona-aikana, sillä Kilpilahden satama palvelee täysin Nesteen öljynjalostamoa.
Merkittävin koronan aiheuttama muutos koettiin lentoliikenteessä, joka väheni Suomessa vuonna 2020 lähes 80 prosenttia edellisestä vuodesta ja jatkoi edelleen vähenemistä vuonna 2021. Myös automatkat ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet.
Vähentyneellä liikenteellä on ollut myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen: sekä Itä- että Länsi-Uudellamaalla henkilövahingot ovat vähentyneet selvästi. Liikennekuolemien määrä on pysynyt vuosina 2017–2021 molemmilla seuduilla ennallaan, mutta liikennekuolemien määrä onkin jo ennestään niin vähäinen, etteivät vähentyneen liikenteen vaikutukset näy siinä.
Tutustu seurantaraportteihin
Huomioithan, että lentoliikenne ei sisälly raportteihin. Lentoliikenteen matkustajamääristä löytyy kuitenkin tietoa Finavian sivuilta(Siirryt toiseen palveluun).
Liikenteen seurantatiedot kertovat liikennejärjestelmän toimivuudesta ja sen kehittymisestä
Uudenmaan liitto vastaa Itä- ja Länsi-uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinnasta. Liikennejärjestelmän tilan seuraaminen on osa liikennejärjestelmätyötä, jonka tarkoituksena on edistää ja seurata suunnitelmien toteutumista. Seurannassa pyritään tunnistamaan liikennejärjestelmän muutoksia keräämällä tietoa siitä, kuin paljon ja minkälaista liikkumista ja kuljetuksia alueella on.
Kun liikennejärjestelmän tilaa seurataan, on tärkeää tunnistaa suhteellisen lyhyelläkin aikajänteellä tapahtuvat keskeisimmät muutokset. Seurattavat indikaattorit määritellään vuosittain.
Seurattavia asioita ovat tärkeimpien maanteiden liikennemäärien kehitys ajoneuvotyypeittäin, autokannan kehitys, tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen laskennallinen kehitys, tärkeimpien rataverkon ja satamien matkustaja- ja kuljetusmäärät sekä liikenneturvallisuus. Kuvaa liikennejärjestelmän tilasta täydennetään neljän vuoden välein indikaattoreilla, jotka syventävät tietoja liikkumisen, kuljetusten, liikennejärjestelmän, maankäytön ja saavutettavuuden muutoksista.
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.