Rakennetun ympäristön toimijat etsivät keinoja puurakentamisen pullonkauloihin

Rakennetun ympäristön toimijat ovat yhdessä kehittäneet keinoja, joilla he voivat nopeuttaa ja helpottaa siirtymää vähäpäästöiseen rakentamiseen sekä kääntää siihen liittyvät riskit mahdollisuuksiksi.
Puurakentamisella on suuri potentiaali vähähiilisessä rakentamisessa, mutta tällä hetkellä puukerrostaloja rakennetaan vähän. Puurakentamisella voidaan edistää myös terveyteen, arkkitehtuuriin ja talouteen liittyviä arvoja.
– Nyt on aika tehdä parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Tarvitsemme uuden tason ratkaisuja, jotka on sovitettu ympäristön ja erityisesti ilmaston kantokykyyn. Puurakentaminen on Suomelle ja Uudellemaalle luonteva ratkaisu yhtenä osana vähähiilistä rakentamista, maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoo.
Mukana yhdeksän toimijaa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta
Puurakentamisen kasvun esteenä on ollut muna vai kana -ongelma. Rakennuttajat eivät uskalla ryhtyä puukerrostalohankkeisiin, koska puuelementtejä valmistavat yritykset ovat verrattain pieniä ja niiden toimitusvarmuus epävarma. Puurakentajat ja -toimittajat ovat puolestaan jääneet suhteellisen pieniksi, koska niiden tuotteiden kysyntä on ollut epävarmaa.
Nöyrä puu -prosessi on ollut rakennetun ympäristön toimijoiden yhteisponnistus. Kesän 2021 jälkeen ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Puutuoteteollisuus, Y-Säätiö, Bonava, Skanska, VAV ja Woodcomp ovat Demos Helsingin johdolla kirkastaneet puurakentamisen roolia ja tuottaneet ratkaisuehdotuksia keskeisiin pullonkauloihin.
Yhteistyön aikana on ollut vahvoja merkkejä siitä, että puurakentamisen esteenä ollut muna vai kana -ongelma olisi ratkeamassa sekä kysyntä- että tarjontapuolelta. Prosessin taustalla on Nöyrän hallinnon malli.
– Etenimme ohuesta konsensuksesta vahvaan konsensukseen fasilitoidulla, oppivalla neuvotteluprosessilla. Uudenmaan liiton ilmastotyöhön Nöyrän hallinnon malli tuo mahdollisuuden kutsua eri sektoreiden toimijoita samaan pöytään ja ratkaista erimielisyyksiä ja pullonkauloja uudella tavalla ja nopeutetusti, kuvailee johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Puurakentamisesta tulee kaupunkirakentamisen uusi normaali 2020-luvun aikana
Puurakentamisen lisääminen edellyttää uudenlaista dialogia ja yhteiskehittämistä koko rakennus- ja kiinteistöalalta. Nöyrä puu -prosessissa toimijat ovat näyttäneet esimerkkiä uudenlaisen foorumin muodostamisessa.
– Meillä oli työn alla Hermanninrannan suunnitteluperiaatteet. Päätimme lähteä mukaan Nöyrä puu -prosessiin, jotta saisimme näkökulmia puurakentamisen edistämiseen ja voisimme tarjota alustaa puurakentamiselle. Hermanninranta on merkittävän kokoinen alue, siinä on paljon volyymiä. Asemakaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan laaja alue puurakentamiselle, kertoo maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Helsingin kaupungilta.
Yhteistyön hedelmät on kerätty Nöyrä Puu – Puurakentamisen peruskirjaan. Kaikkea on peilattu siihen, että puurakentamisesta tulee kaupunkirakentamisen uusi normaali. Tulevaisuuskuvien lisäksi peruskirjassa on syvennytty tarkempiin haasteisiin ja ratkaisuihin. Peruskirja tuo yhteiset keskustelut ja niissä löydetyt ratkaisut ja haasteet esille. Ymmärrys pullonkauloista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista hahmottaa etenemispolkuja.
– Nöyrän puun puurakentamisen peruskirjaan on hyvin kiteytetty oleellinen, minkä myös me voimme allekirjoittaa. Teollisuus on innolla kehittämistyössä mukana, toteaa Puuteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.
– Kyse on pitkäaikaisesta muutoksesta, jonka kulkua ei voi etukäteen tietää ja suunnitella. Esimerkiksi globaalit kriisit ja talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat koko rakennusalaan. Puurakentamisen kehittäminen voisi jatkua peruskirjan opeilla seutu- ja kuntakohtaisina projekteina, Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti Heli Vauhkonen tuo esiin.
Lisätietoja

Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin

31.3.2025
Panostamme kuntien ja muiden sidosryhmien tukemiseen elinvoimaan, kestävyyteen ja innovaatiotoimintaan liittyvissä kysymyksissä
Uudenmaan kunnat ja muut sidosryhmät voivat olla yhteydessä kestävyys-, innovaatio- ja elinvoimaryhmiin saadakseen tukea näissä teemoissa.

28.3.2025
Haemme ympäristöpäällikköä
Haluatko johtaa Uudenmaan kestävää kehitystä ja ympäristösuunnittelua? Etsimme joukkoomme kokenutta ja tavoitteellista ympäristöpäällikköä vakituiseen tehtävään.

11.3.2025
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman työpajat jatkuvat – tule mukaan vaikuttamaan
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelu käynnistyi marraskuisessa ilmastoriskityöpajassa, jossa tunnistettiin merkittävimpiä alueellisia ilmastoriskejä. Työ jatkuu keskiviikkona 23.4. kello 9–12 järjestettävässä työpajassa, jossa lähdetään luomaan yhteistä sopeutumisen tahtotilaa Uudellemaalle.

10.3.2025
Maakuntakaavan rooli pitäisi pystyä viestimään yksinkertaisesti kuitenkaan yksinkertaistamatta sitä liikaa
Vaikka maakuntakaavoituksen vuorovaikutus on ensisijaisesti suunnattu kunnille, viranomaisille ja asiantuntijoille, kaavaprosessin sujuvuuden kannalta olisi tärkeää panostaa myös asukkaisiin, kirjoittaa asukasvuorovaikutusta diplomityössään tutkinut Jaana Virtanen.