Rakennetun ympäristön toimijat etsivät keinoja puurakentamisen pullonkauloihin
Rakennetun ympäristön toimijat ovat yhdessä kehittäneet keinoja, joilla he voivat nopeuttaa ja helpottaa siirtymää vähäpäästöiseen rakentamiseen sekä kääntää siihen liittyvät riskit mahdollisuuksiksi.
Puurakentamisella on suuri potentiaali vähähiilisessä rakentamisessa, mutta tällä hetkellä puukerrostaloja rakennetaan vähän. Puurakentamisella voidaan edistää myös terveyteen, arkkitehtuuriin ja talouteen liittyviä arvoja.
– Nyt on aika tehdä parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Tarvitsemme uuden tason ratkaisuja, jotka on sovitettu ympäristön ja erityisesti ilmaston kantokykyyn. Puurakentaminen on Suomelle ja Uudellemaalle luonteva ratkaisu yhtenä osana vähähiilistä rakentamista, maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoo.
Mukana yhdeksän toimijaa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta
Puurakentamisen kasvun esteenä on ollut muna vai kana -ongelma. Rakennuttajat eivät uskalla ryhtyä puukerrostalohankkeisiin, koska puuelementtejä valmistavat yritykset ovat verrattain pieniä ja niiden toimitusvarmuus epävarma. Puurakentajat ja -toimittajat ovat puolestaan jääneet suhteellisen pieniksi, koska niiden tuotteiden kysyntä on ollut epävarmaa.
Nöyrä puu -prosessi on ollut rakennetun ympäristön toimijoiden yhteisponnistus. Kesän 2021 jälkeen ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Puutuoteteollisuus, Y-Säätiö, Bonava, Skanska, VAV ja Woodcomp ovat Demos Helsingin johdolla kirkastaneet puurakentamisen roolia ja tuottaneet ratkaisuehdotuksia keskeisiin pullonkauloihin.
Yhteistyön aikana on ollut vahvoja merkkejä siitä, että puurakentamisen esteenä ollut muna vai kana -ongelma olisi ratkeamassa sekä kysyntä- että tarjontapuolelta. Prosessin taustalla on Nöyrän hallinnon malli.
– Etenimme ohuesta konsensuksesta vahvaan konsensukseen fasilitoidulla, oppivalla neuvotteluprosessilla. Uudenmaan liiton ilmastotyöhön Nöyrän hallinnon malli tuo mahdollisuuden kutsua eri sektoreiden toimijoita samaan pöytään ja ratkaista erimielisyyksiä ja pullonkauloja uudella tavalla ja nopeutetusti, kuvailee johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Puurakentamisesta tulee kaupunkirakentamisen uusi normaali 2020-luvun aikana
Puurakentamisen lisääminen edellyttää uudenlaista dialogia ja yhteiskehittämistä koko rakennus- ja kiinteistöalalta. Nöyrä puu -prosessissa toimijat ovat näyttäneet esimerkkiä uudenlaisen foorumin muodostamisessa.
– Meillä oli työn alla Hermanninrannan suunnitteluperiaatteet. Päätimme lähteä mukaan Nöyrä puu -prosessiin, jotta saisimme näkökulmia puurakentamisen edistämiseen ja voisimme tarjota alustaa puurakentamiselle. Hermanninranta on merkittävän kokoinen alue, siinä on paljon volyymiä. Asemakaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan laaja alue puurakentamiselle, kertoo maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Helsingin kaupungilta.
Yhteistyön hedelmät on kerätty Nöyrä Puu – Puurakentamisen peruskirjaan. Kaikkea on peilattu siihen, että puurakentamisesta tulee kaupunkirakentamisen uusi normaali. Tulevaisuuskuvien lisäksi peruskirjassa on syvennytty tarkempiin haasteisiin ja ratkaisuihin. Peruskirja tuo yhteiset keskustelut ja niissä löydetyt ratkaisut ja haasteet esille. Ymmärrys pullonkauloista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista hahmottaa etenemispolkuja.
– Nöyrän puun puurakentamisen peruskirjaan on hyvin kiteytetty oleellinen, minkä myös me voimme allekirjoittaa. Teollisuus on innolla kehittämistyössä mukana, toteaa Puuteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.
– Kyse on pitkäaikaisesta muutoksesta, jonka kulkua ei voi etukäteen tietää ja suunnitella. Esimerkiksi globaalit kriisit ja talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat koko rakennusalaan. Puurakentamisen kehittäminen voisi jatkua peruskirjan opeilla seutu- ja kuntakohtaisina projekteina, Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti Heli Vauhkonen tuo esiin.
Lisätietoja
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.