Resurssien niukkuus ja pakon puuttuminen haastavat ilmastotyötä kunnissa
Elokuun lopussa päättyneessä SILTA-hankkeessa autettiin Uudenmaan kuntia erityisesti ilmastotyön systemaattisuuden parantamisessa. Tätä tehtiin muun muassa tukemalla asiantuntijoita parhaiden käytäntöjen löytämisessä, esittelemällä ilmastotyön merkitystä johtoryhmille ja kunnanhallituksille sekä auttamalla kuntia valitsemaan niille parhaat tavat sitoutua ilmastotyön tekemiseen.
– Yleisimmin apua on tarvittu pohdittaessa niukkojen resurssien vaikuttavaa kohdentamista. Useissa kunnissa ei vielä ole ilmastotyölle omistettua pestiä, kertoo ilmastoratkaisijana hankkeessa työskennellyt Erik Nyroos.
Lisäksi hän nostaa esiin sen, että harva ilmastotyön tehtävä on lakisääteinen. Resurssien puutteen ja vapaaehtoisuuden yhdistelmä tekee ilmastotyön edistämisen osassa kunnista haastavaksi. Aikaa ja rahaa ei ole paljoa, joten vaikuttamisen paikat pitää valita tarkasti.
Yleisimmin apua on tarvittu pohdittaessa niukkojen resurssien vaikuttavaa kohdentamista.
Yhä useampi kunta tekee aktiivista ilmastotyötä
Kunnissa ymmärretään koko ajan paremmin, että kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
– Kunnat pystyvät vaikuttamaan omien päästöjensä lisäksi välillisesti myös esimerkiksi asukkaiden, kuntayhtymien ja kunnassa toimivien yritysten päästöihin. Ymmärryksen kasvu on tapahtunut paljon yleisen ilmastotietoisuuden vahvistumisen myötä, mutta myös hankkeella on ollut vaikutusta, Nyroos summaa.
Hankkeen aikana on saatu yhä useampia kuntia aktiivisen ilmastotyön piiriin. Tämä on tapahtunut rohkaisevalla ja toimintaan ohjaavalla keskustelulla. On myös haluttu aktiivisesti luoda suhteita kuntiin, jotta ne pystyvät tukeutumaan liiton ilmastotyön tukeen.
Hankkeen aikana on saatu yhä useampia kuntia aktiivisen ilmastotyön piiriin.
Tällä hetkellä Uudellamaalla on 20 kuntaa, joilla on ilmastositoumus. Suurin osa näistä kunnista sitoutuu tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan Uudellamaalla on 26 kuntaa.
– Näiden 20 kunnan lisäksi tiedossa on kolme kuntaa Itä-Uudeltamaalta eli Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi, joille ilmastositoumus on tulossa kuntien yhteisen ilmastosuunnitelman laadinnan myötä seuraavan 1,5 vuoden aikana, hän kertoo.
Päästöjen vähentämistä on vauhditettava
Ilmastotyön osa-alueista etenkin energiatehokkuustoimet, kiertotalousajattelu ja ilmastoviestintä ovat olleet nosteessa hankkeen aikana. Energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin nopeasti, kiertotalous kiinnostaa yrityksiä ja ilmastoviestintä tarjoaa asukkaille paremmat mahdollisuudet tehdä ilmastofiksuja valintoja.
Seuraavaksi on saatava päästöt vähenemään nopeammin kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa.
– Yleisluontoisesti voidaan sanoa, että suunta on oikea, mutta vauhti on liian hidas. Sähkön ja lämmityksen päästöt ovat pudonneet vauhdilla, mutta esimerkiksi liikenteen päästöt käytännössä junnaavat samalla korkealla tasolla vuodesta toiseen, hän korostaa.
Suunta on oikea, mutta vauhti on liian hidas.
Kunnat, jotka olivat valmistautumassa ilmastosuunnitelmavelvoitteen täyttämiseen, ovat erikoisessa tilanteessa. Ilmastolain kevään päivityksessä lisättiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma valtuustokausittain, mutta uusi hallitus on luopumassa tästä vaatimuksesta vielä tämän vuoden aikana.
Osa kunnista on vielä tänä vuonna saamassa rahoitusta suunnitelman laadintaan, mutta jatkossa rahoitusta ei enää ole. Tämä tarkoittaa Nyroosin mukaan epävarmuutta sekä kuntien ilmastotyön rahoitukselle että suunnitelmallisuudelle.
Ilmastotyön tekeminen helpottuu koko ajan
– Kaikissa kunnissa tehdään ilmastotyötä jollain tasolla – monissa erittäin kunnianhimoisesti. Nyt tarvitaan lisää hyväksi todettuja käytäntöjä ja rahaa niiden toteuttamiseen. Maakunnan liitoilla on tärkeä rooli hyvien käytäntöjen levittämisessä ja rahoituksen ääreen ohjaamisessa, Nyroos toteaa.
Nyroos haluaa muistuttaa, että ilmastotyön tekeminen helpottuu koko ajan. Yhä laajemmin jaetaan yhteinen tilannekuva ilmastokriisistä ja ymmärretään, että toimia pitää tehdä nyt eikä hamassa tulevaisuudessa.
– Vaikka tänään joku uudistus ei mene läpi, seuraavalla kerralla asia voi olla jo helpompi. Myös teknologinen kehitys voi tuottaa uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi, mutta niihinkin tarvitaan rohkeita päättäjiä ja asiantuntijoita toteuttamaan muutokset, hän painottaa.
Vaikka SILTA-hanke on päättynyt, kuntien ilmastotyön tukeminen jatkuu Uudenmaan liitossa.
– Canemure-hankkeessa edistetään edelleen ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä osana Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan jalkauttamista. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen saa vauhtia syksyllä alkavasta VILKKU-hankkeesta, johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys kertoo.
SILTA-hankkeesta syntyi myös työkaluja työpajasarjaan ja hankeideaseinä
SILTA-hankkeessa kuntien tukena toimi ilmastoratkaisija. Hankkeen tuella kunnat esimerkiksi tekivät ilmastositoumuksia, järjestivät työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä kokosivat uusia yhteistyöryhmiä. Kysyimme viideltä kunnalta kokemuksia hankkeesta saadusta avusta.
Hankkeessa pilotoitiin ilmastotyön tekemistä vahvistavia työpajoja Nurmijärven kunnan kanssa. Osa työpajoissa käytetyistä materiaaleista on ladattavissa muidenkin kuntien käyttöön.
Hankkeessa tuotettiin myös Uudenmaan ilmastotyön hankeideaseinä, joka jatkossa toimii paikkana, johon kootaan parhaita hankeideoita. Hankeideaseinän avulla voi matalalla kynnyksellä löytää hyviä ideoita ja kumppaneita kunnan ilmastotyöhön.
SILTA-hanke on saanut tukea ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös
Tukea ilmastotyöhön
Uudellamaalla tehdään paljon hyvää työtä ilmastonmuutoksen hillinnän eteen, mutta kiristyvät ilmastotavoitteet vaativat ilmastotyön vauhdittamista edelleen. Tarjoamme Uudenmaan liitossa vetoapua ilmastotyöhön.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.