Toimivan seudullisen joukkoliikenteen kaava
Uusimaa-kaava edistää joukkoliikennettä kahdella tapaa: varmistamalla liikenteen tarvitseman infrastruktuurin toimivuuden sekä ohjaamalla asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijoittumista tavalla, joka luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Joukkoliikenne tarvitsee toimiakseen joukkoja, ja niitä Uudellamaalla on lähes 1,8 miljoonan asukkaan verran. Maakuntakaavoituksen yksi keskeinen tavoite onkin edistää ihmisten ja tavaroiden sujuvaa liikkumista.
Maakuntakaavassa määritellään seudullisen joukkoliikenteen käyttämä liikenneverkko ja sen tärkeimmät solmukohdat: vaihtopaikat, liityntäpysäköinnit, matkustajasatamat ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Lisäksi osoitetaan raskaan raideliikenteen varikot, pääradat sekä merkittävimmät tiet. Tarkemmat joukkoliikennettä tukevat toimet kirjataan seudullisiin suunnitelmiin.
Hyvä joukkoliikennejärjestelmä on saumaton
Uudenmaan liiton sidosryhmäkyselyn mukaan seudullisen joukkoliikenteen edistäminen on yksi liiton tärkeimmistä tehtävistä.
− Tähän tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, joka huomioi liikennejärjestelmän lisäksi maantieteelliset ja taloudelliset tekijät, arvioi Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Heini Peltonen.
Hyvä joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa kattavan reittiverkoston, tiheät aikataulut, matkustajan kannalta helpon maksujärjestelmän sekä ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, kuten sähköbussit tai raideliikenteen. Tämä kaikki edistää ihmisten liikkuvuutta ja tekee julkisista liikennevälineistä houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle.
− Palvelutason lisäksi houkuttelevuuteen vaikuttaa se, onko koko matka mahdollista tehdä yhdellä lipulla, Peltonen lisää.
Joukkoliikennejärjestelmässä linja-autot, junat, metro ja raitiovaunut yhdistyvät yhtenäiseksi verkostoksi. Maakunnan tasolla joukkoliikennejärjestelmään liittyy kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen joukkoliikennejärjestelmään. Helsinki-Vantaan lentoasema ja Helsingin henkilöliikenteen satamat ovat kansainvälisen joukkoliikenteen merkittäviä solmukohtia.
Kun joukkoliikennettä kehitetään entistä enemmän vahvojen runkoyhteyksien varaan, yhä suurempi osa matkoista edellyttää vaihtoa linja-autoliikenteestä raideliikenteeseen.
Matkaketjuissa vaihto kulkuvälineestä toiseen tai matka seuraavalle pysäkille tulee olla lyhyt ja sujuva. Asemien, pysäkkien ja terminaalien lähellä on oltava myös riittävä määrä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille sekä mahdollisuus saattoliikenteeseen.
− Jos matkustaja ei asu joukkoliikenteen runkoyhteyden läheisyydessä, matkan aloitukseen tulisi olla käytössä helppo liityntämatka joukkoliikenteellä tai omalla autolla liityntäpysäköintiin, sanoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Pasi Kouhia.
Myös matkaketjun viimeisen yhteyden on oltava sujuva. Jos loppumatkalle ei ole tarjolla joukkoliikennettä, ja matka on liian pitkä käveltäväksi, niin kutsutulle ”last mile”-osuudelle tarvitaan muita liikkumispalveluja.
− Esimerkiksi erilaiset samaan lippujärjestelmään kytketyt mikroliikkumisen palvelut ovat tärkeitä. Suuriin kaupunkeihin suuntautuvien matkojen viimeiselle osuudelle sopivat esimerkiksi kaupunkipyörä tai sähköskuutti, Kouhia havainnollistaa.
Uusimaalaiset liikkuvat ahkerasti
Uudenmaan joukkoliikennejärjestelmän kannalta merkittävä alue on Helsingin seutu, jossa muuta maakuntaa korkeampi joukkoliikenteen palvelutaso perustuu suuriin käyttäjämääriin ja kuntien vahvaan rahoitukseen. Uudellamaalla on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän järjestämän liikenteen lisäksi sekä markkinaehtoisesti toimivaa että valtion ja muiden kuntien rahoittamaa linja-autoliikennettä.
− Uudellamaalla on paikoin hyvät edellytykset markkinaehtoiselle liikenteelle, koska taajamien väestömäärät ovat muuta maata suuremmat ja pääkaupunkiseudulla työssä käyminen vilkasta, iloitsee Peltonen.
Runkoyhteydet muualta Uudeltamaalta suuntautuvat Helsingin keskustaan. Lisäksi Uudenmaan kautta kulkee myös maakuntakeskusten välistä markkinaehtoista liikennettä, jota voidaan hyödyntää varsinkin Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla.
Hyvän verkostomaisen joukkoliikennejärjestelmän runko muodostuu vilkkaimmin liikennöidyistä joukkoliikennekäytävistä sekä merkittävimmistä asemista ja pysäkeistä.
− Raideliikenteen tehokkuuden kannalta on tärkeää, että asemien ympärillä on tiivistä ja monipuolista maankäyttöä. Tiivis maankäyttö voi sisältää asuinrakennuksia, toimistoja, kauppoja ja muita palveluita, Peltonen kertoo.
Hänen mukaansa varsinkin pääkaupunkiseudulla poikittaisia, myös muita keskuksia palvelevia joukkoliikenteen runkoyhteyksiä on edelleen tarpeen kehittää. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen ja junaliikenteen sekä HSL-liikenteen välisiä vaihtopaikkoja tulisi myös parantaa.
− Mahdollisuus liityntäpysäköintiin parantaa etenkin kaukana hyvästä joukkoliikennetarjonnasta asuvien uusimaalaisten mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä.
Älyliikenne on tärkeä osa tulevaisuuden liikkumista, sillä se auttaa hyödyntämään olemassa olevaa verkostoa parhaalla mahdollisella tavalla.
− Älyliikenteen ratkaisujen toteutus harvaan asutuilla alueilla on haastavaa, mutta voimme tukea työtä esimerkiksi kokoamalla yhteistyöverkostoja, tuottamalla tietoa ja avustamalla hankerahoituksen hakemisessa, kannustaa Kouhia.
Kohti kestävää liikkumista
Maakuntakaavoituksen tavoitteena on kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä, joka tukee asukkaiden sujuvaa liikkumista, Uudenmaan keskeistä valtakunnallista asemaa sekä maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä.
− Uudenmaan saavutettavuutta parantavat hankkeet ovat tärkeitä paitsi kansainvälisen kilpailukyvyn myös työmarkkina-alueen laajenemisen kannalta, muistuttaa Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.
Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat määrittelevät seudullisen ja pitkämatkaisen joukkoliikenteen käyttämän liikenneverkon sekä seudullisen joukkoliikenteen tärkeimmät solmukohdat. Lisäksi kaavoissa on osoitettu pääradat sekä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät tiet, joilla joukkoliikenteen edellytyksiä ei saa heikentää.
Solmukohdista kaavoissa on esitetty seudullisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet sekä matkustajasatamat ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentoasema on ensisijaisesti kansainvälisen lentoliikenteen solmu, mutta myös monipuolinen joukkoliikenteen solmukohta.
− Vaihtopaikoille tulee toteuttaa ja ylläpitää pysäkkejä toisiinsa yhdistävät sujuvat vaihtoreitit. Liityntäpysäköintialueilta puolestaan tulee järjestää hyvät kävely-yhteydet lähimmälle asemalle tai pysäkille, Suominen sanoo.
Toimiva joukkoliikenne edellyttää myös riittävän suurta määrää kalustoa. Jos lähijunaliikennettä halutaan tihentää nykyisestä, tarvitaan uusia junia ja niille säilytyspaikkoja. Siksi Uusimaa-kaavassa on esitetty nykyisten lisäksi kaksi uutta raskaan raideliikenteen varikkoa: toinen Keravalle, ja toinen Espoon ja Kirkkonummen rajalle.
Liikenteen merkinnät kartalla
Uusimaa-kaavan keskeinen ajatus kasvun kestävästä ohjaamisesta lähtee siitä, että Uusimaa on monipuolisten keskusten verkosto. Ympäröiviä taajamia tiiviimmin rakennetut ja eri kulkumuodoilla hyvin saavutettavat keskukset ovat asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskittymiä sekä joukkoliikenteen solmukohtia.
− Kaava edistää joukkoliikennettä kahdella tapaa. Varmistamalla joukkoliikenteen tarvitseman infran toimivuuden sekä ohjaamalla asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijoittumista tavalla, joka luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle, tiivistää Suominen.
Maakuntakaava edellyttää, että keskusten ja niitä pienempien palvelukeskittymien saavutettavuuteen joukkoliikenteellä tulee kiinnittää huomiota yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Keskusten suunnittelussa on osoitettava myös riittävät alueet henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille.
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen keskuksissa parantaa myös mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä. Keskustojen tarjontaa täydentävät kaupan alueet on osoitettu maakuntakaavoissa paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa myös kestävillä kulkumuodoilla.
Merkittävimpiä keskuksia ympäröivät Uudenmaan kolmessa vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet, ja Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa lisäksi pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke.
− Lähipalveluiden säilymisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää, että asumista lisätään näillä vyöhykkeillä. Näin asiointimatkat pysyvät lyhyinä, ja ne voidaan tehdä kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, Suominen sanoo.
Tulevat asemien ympäristöt tulee suunnitella niin, että ne voivat kehittyä tiiviiksi raideliikenteeseen tukeutuviksi taajama-alueiksi.
Helsingin seudun vaihemaakuntakaava ottaa huomioon myös yhtäaikaisen tarpeen kaupunkikehittämiselle ja joukkoliikenteen turvaamiselle Helsingin kantakaupungissa. Kehä I:n sisäpuolelle on osoitettu pitkämatkaisen joukkoliikenteen tai tavaraliikenteen kannalta merkittävät tiet ja kadut, jotka yhdistävät Helsingin kantakaupungin terminaalit päätieverkkoon.
− Näiden suunnittelumääräys edellyttää yhteyksien jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamista, mutta sallii yhteyden siirtämisen tarvittaessa eri reitille, selventää Suominen.
Omat suunnitelmat seuduille
Valtakunnallista ja maakunnallista tasoa tarkemmat joukkoliikennettä tukevat toimet kirjataan seudullisiin suunnitelmiin.
Uudenmaan liiton koordinoimiin Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmiin on koottu keskeisimmät liikennejärjestelmätasoiset kehittämistoimet vuoteen 2035 mennessä.
− Molemmissa suunnitelmissa on esitetty matkaketjujen sujuvuutta ja selkeyttä edistäviä toimia, kuten lippujärjestelmien yhteensovittamista, liityntä- ja vaihtopaikkojen kehittämistä sekä vaihtoyhteyksien parantamista Helsingin seudulla, kertoo Heini Peltonen.
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on nostettu lisäksi esiin muun muassa rantaradan ja Hangon suunnan henkilöjunaliikenteen kehittäminen, lähijunaliikenteen varikko sekä Espoon ja Salon välinen oikorata.
Itä-Uudenmaan suunnitelmassa tärkeinä toimenpiteinä nähdään Kerava-Nikkilä-radan ja sen junaliikenteen suunnittelun jatkaminen sekä itäisen ratayhteyden ja sen junaliikenteen suunnittelu.
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023 -suunnitelman(Siirryt toiseen palveluun) seuraavien vuosien investointiohjelma sisältää esimerkiksi juna- ja metroasemien peruskorjaus- ja kehittämistoimia, Keravan ja Hyvinkään liityntäpysäköinnin kehittämisen, Vantaan raitiotien ja sen vaihtopysäkit sekä ratakapasiteetin lisäämisen Helsingin ja Riihimäen välille.
− Myös uudet junavarikot sisältyvät investointiohjelmaan. Myöhemmin esitetään toteutettaviksi muun muassa Kerava-Nikkilä-ratayhteyden käyttöönotto sekä pikaraitioverkon asteittainen laajentaminen, Peltonen sanoo.
Kiikarissa kestävä kasvu
Uusimaa-kaavan tärkeimpiä tavoitteita on ohjata Uudenmaan kasvavan väestön ja työpaikkojen sijoittumista kestävästi. Vuonna 2050 asukkaita on jopa 550 000 enemmän kuin nyt ja myös työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan noin 290 000:lla.
Maakuntakaavoituksen kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusten tukemista, olemassa olevan rakenteen hyödyntämistä ja rakentamattoman maa-alan vaalimista sekä liikkumiseen käytettävän energian ja liikenteen päästöjen vähentämistä.
- Tiivistää Uudenmaan nykyistä yhdyskuntarakennetta keskuksissa ja joukkoliikenteen varrella tavoitellen kestävää, sujuvaa arkea ja saavutettavia palveluja.
- Mahdollistaa uusina ratalinjauksina Lentoradan, Espoo−Salo-oikoradan, idän suunnan radan sekä Helsinki−Tallinna-tunnelin.
- Sisältää raskaan raideliikenteen varikot, logistiikan merkittävät solmukohdat, kuten satamat ja lentoaseman, sekä laajat tuotannon ja logistiikan alueet kehityskäytävineen ja yhteyksineen.
- Määrittelee seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta.
- Sisältää suojelualueet, Natura 2000 -alueet, alueet yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun sekä viheryhteystarpeet osana laajempaa ekologista verkostoa.
- Osoittaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, yhtenäiset metsätalousalueet ja geologiset muodostumat.
- Esittää teknisen huollon osalta valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät energiansiirtoverkot sekä vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden.
- Uusiutuvista energiamuodoista käsitellään aurinkoenergiaa ja metsäbioenergiaa. Tuulivoimaratkaisut ovat voimassa neljännen vaihemaakuntakaavan mukaisina.
Tutustu:
Lisätietoja:
Heini Peltonen
Erityisasiantuntija
heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Logistiikka ja joukkoliikenne, liikennejärjestelmäsuunnitelmat, Helsingin seudun liikenneasiat
Pasi Kouhia
Liikennesuunnittelija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluesuunnittelun johtajaa
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Artikkeli
4.4.2024
Maakuntajohtaja Tuija Telén mukana liikennepoliittisissa tapahtumissa Brysselissä
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén osallistui liikenneaiheiseen Connecting Europe Days -konferenssiin 3.–4. huhtikuuta Brysselissä. Konferenssin aattona Uudenmaan edustajat pitivät lisäksi yhteisen tapahtuman Saksan Brandenburgin alueen ja Scandria Alliance -liikenneverkoston kanssa.
Uutinen
6.3.2024
Sidosryhmäkysely ja kuntakierrokset viitoittavat tulevien vuosien työtä
Kartoitimme viime vuonna suuntaa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyölle kaksiosaisella sidosryhmäkyselyllä sekä laajalla kuntakierroksella. Toimintaympäristön nopeiden muutosten takia valmistaudumme lähivuosina sekä täydentämään lainvoimaista Uusimaa-kaavaa että päivittämään Uusimaa-ohjelmaa.
Artikkeli
15.12.2023
Uudellamaalla tehdään pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.