Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Yhteistyöryhmän tavoitteena on sparrata seudullista suunnittelua, lisätä vuoropuhelua kuntien, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden välillä sekä ratkoa yhteisiä vihreän siirtymän haasteita. Jäsenet edustavat monipuolisesti Uudenmaan eri seutuja ja toimijoita.
Ryhmää koordinoi Uudenmaan liitto, jonka työhön vihreä siirtymä linkittyy monella tapaa. Toiveena on saada ryhmältä syötteitä esimerkiksi valmisteilla olevaan maakuntaohjelmaan ja maakuntakaavaan.
Generalisti ja kestävyysosaaja
Petra Ståhl työskenteli aiemmin Vihdin elinvoimajohtajana, vastaten muun muassa kaavoituksesta, maapolitiikasta, rakentamisesta, ympäristö- ja ilmastoasioista sekä elinkeinoista. Siten myös vihreän siirtymän edistäminen eri muodoissa kuului hänen vastuulleen. Nyt takana on vuoden päivät Suomen eteläisimmän kunnan Hangon kaupunginjohtajana.
– Aiemman työkokemukseni ansiosta minusta on syntynyt tämmöinen kunta-alan generalisti. Uskon kokemukseni kautta pystyväni tarjoamaan näkemyksiä siihen, miten vihreä siirtymä tulisi huomioida esimerkiksi kunnan strategiassa, jotta asioissa päästään eteenpäin, sanoo Petra.
Olemme ikään kuin ajatushautomo ja ideoiden pallotteluseinä niille kunnille, jotka hankkeita edistävät
Petra Ståhl
Alpo Tani työskentelee erityisasiantuntijana Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelussa, jossa hän pohtii esimerkiksi kestävyys- ja ilmastokysymyksiä yleiskaavatasolla. Myös energiamurrokseen liittyvät hankkeet ja rakentamisen hiilijalanjälki ovat tuttuja. Paljon asioita, jotka ovat vihreän siirtymän sateenvarjon alle sovitettavissa.
– Kestävyysnäkökulman mukaan tuominen toki monimutkaistaa asetelmaa, mutta on silti tarpeen. Kestävyyden eri osa-alueita pitää osata myös arvottaa. Esimerkiksi planetaarisia rajoja pitää huomioida ihan eri tavalla kuin mihin aiemmin totuttu, Alpo sanoo.
Suuria odotuksia
Vihreän siirtymän yhteistyöryhmän työ on vasta aluillaan. Nyt muodostetaan yhteistä näkemystä siitä, mitä vihreä siirtymä tarkoittaa erityisesti Uudellamaalla.
– Toivon, että aika nopeasti päästään siihen, mitä vihreän siirtymän hankkeiden edistäminen esimerkiksi kuntatasolla tarkoittaa. Minulle on tärkeää, että ryhmä ottaisi toimijuuden vihreän siirtymän kentässä ja työ tuottaisi oikeasti lisäarvoa, Petra kertoo.
Konkreettisena tuloksena voisi Petran mukaan olla jonkinlainen käsikirja siitä, millä tavalla vihreän siirtymän hankkeita kannattaa edistää, ja mitkä kaikki tahot valmisteluun kannattaa kytkeä.
– Olemme ikään kuin ajatushautomo ja ideoiden pallotteluseinä niille kunnille, jotka hankkeita edistävät, Petra visioi.
Myös Alpolla on kovia odotuksia uudelle ryhmälle, jossa on mukana monipuolisesti kuntien, järjestöjen ja eri toimialojen edustajia. Asiantuntemusta löytyy esimerkiksi elinkeino-, maankäyttö-, liikenne-, ilmasto- ja ympäristöasioista.
– Saman pöydän ääressä niin monialainen osaajajoukko, että uskon sen oikeasti saavan vietyä asiaa seuraavalle tasolle.
Ryhmä tekee valmistelevaa työtä esimerkiksi uutta maakuntakaavaa varten, muiden liiton asiantuntijaryhmien rinnalla. Samalla työstä tulee syötteitä myös maakuntaohjelman päivitykseen.
Uusimaa näyttää mallia
Petra on pohtinut paljon Uudenmaan roolia vihreässä siirtymässä.
– Mehän olemme maan veturi ja toimimme esimerkkinä myös muille. Toivoisin, että Uusimaa ottaisi myös vihreässä siirtymässä edelläkävijän roolin, ja lähtisi rohkeasti kohti uusia ratkaisuja.
Jos me emme saa ratkottua näitä asioita, niin kuka sitten saa?
Alpo Tani
Alpo on samoilla linjoilla. Uusimaa on kokoaan suurempi toimija Euroopan ja globaalin tason kysymyksien ratkaisuissa, joten tällaisen roolin tavoittelu on perusteltua.
– Meillä on hyvät valmiudet suunnitella kestävää vihreää siirtymää verrattuna hyvin moneen muuhun kaupunkiin ja seutuun maailmanlaajuisesti. Jos me emme saa ratkottua näitä asioita, niin kuka sitten saa?
Osaaminen ja infra vahvuuksina
Uudellemaalle on keskittynyt paljon osaamista, ja se on molempien mielestä alueen vahvuus. Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja parantaa elinkeinoelämän mahdollisuuksia.
Fyysisen ympäristön vahvuuksiin liittyy Alpon mukaan esimerkiksi toimiva infrastruktuuri kuten logistiikan ja energiahuollon verkostot.
– Vahvuus ja samalla tietynlainen haaste on meidän suunnitteluprosessimme. Olemme aika perusteellisia, jos asia vaatii esimerkiksi ympäristölupia tai kaavoitusta, niin kuin isommat hankkeet yleensä vaativat, toteaa Alpo.
Isojen hankkeiden toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että pystyisimme näkemään niiden vaikutuksia seudullisesti.
Petra Ståhl
Vihreä siirtymä tuo mukanaan alueelle ulkomaisia investointeja, joilla on lähes aina maankäytöllinen ulottuvuus. Tähän liittyvät myös Uudenmaan suurimmat haasteet.
– Yhdyskuntarakenteemme on aika tiivis. Uudet hankkeet voivat vaatia isoja alueita riittävän kaukana asutuksesta, ja niitä voi olla vaikea löytää, sanoo Petra.
Myös kuntien keskinäinen kilpailu nousee esille molempien puheissa.
– Isojen hankkeiden toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että pystyisimme näkemään niiden vaikutuksia seudullisesti. Se voisi tuottaa paremman lopputuloksen kuin se, että mietimme asioita vain yksittäisen kunnan vinkkelistä, Petra pohtii.
Alpo lisää, että on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys siitä, että kohti vihreää siirtymää on joka tapauksessa mentävä.
Avoimuus ja ajoitus ratkaisee
Kun vihreä siirtymä etenee strategisista tavoitteista konkreettisiksi hankkeiksi, herättää se myös ristiriitoja. Miten hankkeiden hyväksyttävyyttä voisi lisätä kuntalaisten silmissä?
– Kokemukseni mukaan avoimuus ratkaisee. Tietojen pimittäminen ei ole tätä päivää. Se, mitä ei ymmärretä ja tiedetä, ja minkä vaikutuksia ei ole avattu riittävästi, sitä vastustetaan, sanoo Petra.
Hän oli itse Vihdissä mukana mahdollistamassa kuntaan Microsoftin datakeskuksen rakentamista. Erityisesti isojen hankkeiden kohdalla yritysten osallisuus yhteisössä ja paikallisen lisäarvon tuottaminen korostuvat pelkkien taloudellisten hyötyjen rinnalla.
– Kun pystytään aidosti osallistamaan ja osallistumaan paikallisen yhteisön toimintaan, se lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä. Ainakin isoilla toimijoilla on resursseja siihen, Petra toteaa.
Jos ihmiset kokevat tulleensa yllätetyiksi, ensimmäinen reaktio on todella helposti negatiivinen.
Alpo Tani
Myös Alpo korostaa laaja-alaista keskustelua ja neuvotteluja eri osallisten kanssa sekä riittävän ennakoivaa, mutta oikea-aikaista osallistumisprosessia.
– Jos ihmiset kokevat tulleensa yllätetyiksi, ensimmäinen reaktio on todella helposti negatiivinen.
Hanketoimijoiden on Alpon mukaan tärkeää olla riittävän aikaisessa vaiheessa tietoisia keskeisistä esimerkiksi paikallisista ympäristövaikutuksista. Ja jos ne ilmenevät riittävän merkittäviksi, se pitäisi ymmärtää ja etsiä toinen ratkaisu.
Hän kertoo tutustuneensa aikanaan Tanskan tuulivoimahankkeisiin. Siellä haittaa kokeville jaettiin myös rahallista hyötyä.
– Hyväksyttävyyttä varmasti parantaisi, jos haitalla olisi rahallinen arvo. Mutta tämän aikaansaaminen saattaisi vaatia muutoksia lainsääntöön, Alpo pohtii.
Hyötyjen ja haittojen jako
Miten sitten varmistetaan, että toteutuvien hankkeiden hyödyt ja haitat jakautuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti kuntien kesken?
– Toivon, että hankkeet nähtäisiin ylikunnallisina. Esimerkiksi Inkooseen suunniteltu Blastrin terästehdas on niin iso juttu, että se lisää myös naapurikuntien elinvoimaa. Toki rakentamisaikaiset haitat ja riskit ovat aika paikallisia, mutta toisaalta sijoittumiskunta saa myös aikanaan suoraan hankkeesta aiheutuvat taloudelliset hyödyt muun muassa verojen muodossa, pohtii Petra.
Periaatteellisena haasteena tulee Alpon mukaan olemaan paikallinen kestävyys ja sen vertaaminen laajemman vihreän siirtymän tuottamaan kestävyyteen. Esimerkiksi akkutehdas, joka saattaa olla paikallisten biodiversiteettiarvojen kanssa ristiriidassa, on toisaalta osa maailmanlaajuista sähköistymisen kehitystä.
– Tämä on älyttömän kiinnostava kysymys, onko tällaisissa tilanteissa edes löydettävissä mitään yhteismitallista lähestymistapaa?
Kasvun ja kestävyyden tasapaino
Sääntely on Petran mukaan yksi keino pitää huolta taloudellisen kasvun ja ekologisen kestävyyden tasapainottamisesta.
– Lainsäätäjien velvollisuus on huolehtia, että jätämme jälkeemme maapallon, jolla myös tulevien sukupolvien on hyvä olla. Sääntelyn pitää myös elää ajassa ja sitä kautta varmistaa, että uudet innovaatiot, joista meillä ei välttämättä ole vielä tietoakaan, tulevat myös huomioiduksi.
Toimijat taas tarvitsevat taloudellisen näkökulman siihen, että heidän kannattaa ylipäätään perustaa toimintaa. Mutta sen mukana pitää tulla vastuu, ja vastuun mukana tulemisesta huolehditaan Petran mukaan riittävällä sääntelyllä.
– Myös ihmiset ovat nykyään tosi valveutuneita. Toimijoiden ensisijainen tavoite on tietysti tehdä hankkeella voittoa, mutta eivät nekään voi tai halua enää sivuuttaa ekologista kestävyyttä, toteaa Petra.
Lainsäätäjien velvollisuus on huolehtia, että jätämme jälkeemme maapallon, jolla myös tulevien sukupolvien on hyvä olla.
Petra Ståhl
Alpon mielestä paras ratkaisu tasapainoon on donitsitalouden mukainen malli. Siinä talouskasvu on hyvä asia, kunhan samalla kunnioitetaan planetaarisia rajoja. Toisaalta jos rajojen sisään ei päästä, myös taloudellisen kasvun kestävyys on kyseenalaista.
– Seudullisessa suunnittelussa pitää miettiä, missä määrin voidaan hyväksyä paikallisia haittoja suhteessa globaaleihin hyötyihin. Ja paikallisia taloudellisia hyötyjä suhteessa haittoihin.
Käytännössä harkinta menee varmasti aika tapauskohtaisesti. Alpon mukaan ei voida mennä kumpikaan kärki täysin edellä, vaan mukana pitää aina olla laaja ymmärrys ja tieto hankkeen sisällöstä ja tavoitteista.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Viiden vuoden sisällä Uudellamaalla käynnistyy Petran arvion mukaan yhä enemmän erilaisia hankkeita, ja syntyy myös enemmän painetta uusien hankkeiden käynnistämiseen.
– Käsitteenä vihreä siirtymä siirtyy asiantuntijoiden puheista osaksi kansankieltä, ja aletaan ymmärtää, mitä se tarkoittaa ja miten se näkyy jokaisen kuntalaisen arjessa.
Petra arvelee, että kunnissa vihreän siirtymän työkalupakki alkaa vähitellen hahmottua, ja virkamiehille ja kaavoittajille syntyy toimintamalleja, joilla uusia hankkeita edistetään.
Myös Alpo uskoo, että lähitulevaisuudessa näemme ympärillämme yhä enemmän vihreän siirtymän hankkeita. Datakeskukset ja niihin liittyvät uusiutuvan sähköntuotannon hankkeet ovat näistä ehkä pisimmällä.
– Olen myös toiveikas kiertotalouteen liittyvien hankkeiden suhteen. Olisi hienoa ja tarpeellista, jos pystyisimme esimerkiksi löytämään uutta käyttöä puretuille materiaaleille, siis ihan teollisessa mittakaavassa.
Kuntalaisille vihreä siirtymä voi Alpon mukaan näkyä konkreettisimmin esimerkiksi sähkön hinnassa tai suurina aurinkovoimaloina maaseudulla. Isot teollisuushankkeet ja erilaiset innovaatiot näkyvät arjessa ehkä vasta vähän pidemmällä aikajänteellä.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Vihreän siirtymän yhteistyöryhmä
- Tavoitteena edistää vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla.
- Lisää mm. vuoropuhelua kuntien, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden välillä, sparraa seudullista suunnittelua ja ratkoo yhteisiä vihreän siirtymän haasteita.
- Toimii Uudenmaan liiton muiden asiantuntijaryhmien rinnalla, ei tee päätöksiä.
- Ryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti Uudenmaan eri seutuja ja toimijoita. Asiantuntemusta löytyy mm. elinkeino-, maankäyttö-, liikenne-, ilmasto- ja ympäristöasioista.
- Puheenjohtajana toimii Petra Ståhl ja varapuheenjohtajana Alpo Tani. Ryhmän työtä fasilitoi Sweco Finland.
- Toimikausi alustavasti 2024–2026.
Tutustu myös näihin
Uutinen
7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.
Uutinen
5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.