Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa vastaava luku oli 3,1 prosenttia. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
– Elämme monella tapaa poikkeuksellisia vuosia ja se tulee näkymään lähivuosien päästökehityksessä etenkin energiasektorin osalta. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin vaikuttaisi, että energiasektorin päästövähennystavoitteita pystytään viemään eteenpäin suunnitelmien mukaan, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.
Päästökehityksen vuosittainen vaihtelu johtuu osin kansallisen tason toimista, kuten liikennepolttoaineiden biokomponenttien osuudesta ja sähkön päästökertoimen kehityksestä.
– Uusimaa on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa vain kahdeksan vuotta. Tarvitsemme jokaiselle vuodelle merkittäviä päästövähennyksiä, jotta tavoite voidaan saavuttaa, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Uudenmaan päästöt ovat hieman yli viidennes kokonaispäästöistä
Uudenmaan päästöt vähenivät hieman liikennesektoreilla, kulutussähkössä ja maataloudessa. Edellisiä hieman enemmän vähennystä oli jätteiden käsittelyssä ja reilusti etenkin öljylämmityksen osalta. Kaukolämmön päästöt vähenivät vuodesta 2020 selvästi vain Hyvinkäällä ja Keravalla. Monessa kunnassa lämmityksen päästöt jopa nousivat, mitä osaltaan selittää edellisvuotta kylmempi talvi.
– Eri lämmityspolttoaineiden osuuksien vaihtelut näkyvät nopeasti kuntien päästötaseessa. Öljylämmityksen päästöjen selvä lasku on iloinen asia, Haanpää toteaa
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 noin 6,4 miljoonaa tonnia CO₂e, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen kuntien kokonaispäästöistä.
Isossa kuvassa päästöt ovat laskeneet. Vuodesta 2005 Uudenmaan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 28 prosenttia, vaikka alueen väestömäärä on samalla aikavälillä kasvanut noin 260 000 hengellä. Kansallisesti päästöt ovat samassa ajassa laskeneet 30 prosenttia.
Uusimaa on kärjessä asukaskohtaisissa päästöissä
Asukaskohtaisissa päästöissä Uusimaa on kärjessä Suomen maakunnista. Uudenmaan päästöt asukasta kohti olivat noin 3,7 tonnia, joka on selvästi alle kansallisen keskiarvon (5,5 t CO₂e). Asukaskohtaiset päästöt ovat Uudellamaalla laskeneet vuodesta 2005 selvästi, 39 prosenttia.
Pienimmät asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2021 Kauniaisissa, 2,5 tonnia asukasta kohden. Alle 3 tonnin päästöt jäivät myös Järvenpäässä ja Espoossa. Uudenmaan keskiarvoon tai sen alle päästiin myös Keravalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Helsingissä ja Hyvinkäällä. Kaikkiaan selvästi yli puolessa Uudenmaan kunnista asukaskohtaiset päästöt jäävät kansallisen keskiarvon alapuolelle.
Kuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, liikennejärjestelmien ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Kuntien ja alueiden ilmastoindikaattorit tukevat ilmastotyön seurantaa
SYKE on koonnut yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017—2021. Indikaattorit tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.
Indikaattoreista voidaan havaita, että esimerkiksi verkkoon kytketyn aurinkosähkön pientuotanto on moninkertaistunut viime vuosina. Myös maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä on kasvussa.
Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kilometriä kohden ovat laskussa, koska autokanta uudistuu, mutta toisaalta autojen määrä on kasvanut. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, kuten sähköllä ja kaasulla, toimivien autojen määrät ja osuudet autokannasta ovat kasvaneet ripeää tahtia, kuten myös julkisten sähkölatausasemien ja kaasutankkausasemien määrä. Merkittävimpänä tekijänä liikenteen päästökehityksessä näyttäytyy kuitenkin polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.
Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja. Keväällä 2023 julkaistavat lopulliset vuoden 2021 päästötiedot tulevat joiltain osin poikkeamaan ennakkotiedon luvuista.
Päästölaskentapalvelua laajennetaan lähitulevaisuudessa kattamaan vuoden 1990 kuntakohtaiset päästötiedot. Nämä mahdollistavat alueellisten päästövähennystavoitteiden ja toteutuneen päästökehityksen suoremman suhteuttamisen Suomen ilmastolain mukaisiin kansallisiin tavoitteisiin.
SYKE kehittää nyt julkaistujen vuosittain seurattavien käyttöperusteisten päästötietojen ohelle kulutusperäistä päästölaskentaa, joka tuo lisätietoa alueellisen ilmastotyön tehokkaaseen kohdentamiseen.
Eri laskennat täydentävät toisiaan ja antavat entistä monipuolisemman kuvan päästöistä sekä auttavat kohdentamaan päästövähennystoimenpiteitä kunnissa.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.(Siirryt toiseen palveluun)
Lisätiedot:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.