Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa vastaava luku oli 3,1 prosenttia. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.

– Elämme monella tapaa poikkeuksellisia vuosia ja se tulee näkymään lähivuosien päästökehityksessä etenkin energiasektorin osalta. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin vaikuttaisi, että energiasektorin päästövähennystavoitteita pystytään viemään eteenpäin suunnitelmien mukaan, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.

Päästökehityksen vuosittainen vaihtelu johtuu osin kansallisen tason toimista, kuten liikennepolttoaineiden biokomponenttien osuudesta ja sähkön päästökertoimen kehityksestä.  

– Uusimaa on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa vain kahdeksan vuotta. Tarvitsemme jokaiselle vuodelle merkittäviä päästövähennyksiä, jotta tavoite voidaan saavuttaa, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.

Uudenmaan päästöt ovat hieman yli viidennes kokonaispäästöistä

Uudenmaan päästöt vähenivät hieman liikennesektoreilla, kulutussähkössä ja maataloudessa. Edellisiä hieman enemmän vähennystä oli jätteiden käsittelyssä ja reilusti etenkin öljylämmityksen osalta. Kaukolämmön päästöt vähenivät vuodesta 2020 selvästi vain Hyvinkäällä ja Keravalla. Monessa kunnassa lämmityksen päästöt jopa nousivat, mitä osaltaan selittää edellisvuotta kylmempi talvi.

– Eri lämmityspolttoaineiden osuuksien vaihtelut näkyvät nopeasti kuntien päästötaseessa. Öljylämmityksen päästöjen selvä lasku on iloinen asia, Haanpää toteaa

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 noin 6,4 miljoonaa tonnia CO₂e, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen kuntien kokonaispäästöistä.  

Isossa kuvassa päästöt ovat laskeneet. Vuodesta 2005 Uudenmaan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 28 prosenttia, vaikka alueen väestömäärä on samalla aikavälillä kasvanut noin 260 000 hengellä. Kansallisesti päästöt ovat samassa ajassa laskeneet 30 prosenttia.

Uusimaa on kärjessä asukaskohtaisissa päästöissä

Asukaskohtaisissa päästöissä Uusimaa on kärjessä Suomen maakunnista. Uudenmaan päästöt asukasta kohti olivat noin 3,7 tonnia, joka on selvästi alle kansallisen keskiarvon (5,5 t CO₂e). Asukaskohtaiset päästöt ovat Uudellamaalla laskeneet vuodesta 2005 selvästi, 39 prosenttia.

Pienimmät asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2021 Kauniaisissa, 2,5 tonnia asukasta kohden. Alle 3 tonnin päästöt jäivät myös Järvenpäässä ja Espoossa. Uudenmaan keskiarvoon tai sen alle päästiin myös Keravalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Helsingissä ja Hyvinkäällä. Kaikkiaan selvästi yli puolessa Uudenmaan kunnista asukaskohtaiset päästöt jäävät kansallisen keskiarvon alapuolelle.

Kuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, liikennejärjestelmien ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Kuntien ja alueiden ilmastoindikaattorit tukevat ilmastotyön seurantaa

SYKE on koonnut yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017—2021. Indikaattorit tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.

Indikaattoreista voidaan havaita, että esimerkiksi verkkoon kytketyn aurinkosähkön pientuotanto on moninkertaistunut viime vuosina. Myös maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä on kasvussa.

Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kilometriä kohden ovat laskussa, koska autokanta uudistuu, mutta toisaalta autojen määrä on kasvanut. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, kuten sähköllä ja kaasulla, toimivien autojen määrät ja osuudet autokannasta ovat kasvaneet ripeää tahtia, kuten myös julkisten sähkölatausasemien ja kaasutankkausasemien määrä. Merkittävimpänä tekijänä liikenteen päästökehityksessä näyttäytyy kuitenkin polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.

Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti

SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja. Keväällä 2023 julkaistavat lopulliset vuoden 2021 päästötiedot tulevat joiltain osin poikkeamaan ennakkotiedon luvuista.

Päästölaskentapalvelua laajennetaan lähitulevaisuudessa kattamaan vuoden 1990 kuntakohtaiset päästötiedot. Nämä mahdollistavat alueellisten päästövähennystavoitteiden ja toteutuneen päästökehityksen suoremman suhteuttamisen Suomen ilmastolain mukaisiin kansallisiin tavoitteisiin.

SYKE kehittää nyt julkaistujen vuosittain seurattavien käyttöperusteisten päästötietojen ohelle kulutusperäistä päästölaskentaa, joka tuo lisätietoa alueellisen ilmastotyön tehokkaaseen kohdentamiseen.

Eri laskennat täydentävät toisiaan ja antavat entistä monipuolisemman kuvan päästöistä sekä auttavat kohdentamaan päästövähennystoimenpiteitä kunnissa.

Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.(Siirryt toiseen palveluun)

Lisätiedot:

Simo Haanpää

Ilmastoasiantuntija

+358 50 525 5706

simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, Canemure-hankkeen aluekoordinaattori

Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje

Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Tilaa uutiskirje

Tutustu myös näihin

Artikkeli

27.3.2023

Kuntien tulee tehdä ilmasto­suunnitelmat – Avustus­haku aukeaa huhtikuussa

Kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.

Artikkeli

24.3.2023

Regions4Climate-hanke rakentaa ilmastonkestävää Uuttamaata

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yhteinen ja ajankohtainen haaste koko Euroopalle. Viisivuotinen ja lähes 25 miljoonan euron Regions4Climate-hanke tuo sopeutumistyöhön Uudenmaan kannalta merkittävän lisäpanoksen.

Artikkeli

23.3.2023

Nurmijärven ilmastotyöhön suuntaa työpajoista – Työkaluja myös muiden kuntien käyttöön

Syksyn aikana SILTA-hankkeessa pilotoitiin ilmastotyön tekemistä vahvistavia työpajoja Nurmijärven kunnan kanssa. Osa työpajoissa käytetyistä materiaaleista on ladattavissa muidenkin kuntien käyttöön.

Artikkeli

17.3.2023

Kuntametsien käyttö monipuolistuu – Opit jaetaan kuntien asiantuntijaverkostossa

Uudenmaan liiton Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti tarjosi kunnille tietoa metsien kestävään, monitavoitteiseen käyttöön. Reilun vuoden aikana koottiin sekä tieteellistä pohjaa että konkreettisia vinkkejä. Nyt metsäaiheiden käsittely jatkuu asiantuntijaverkostossa.