Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa vastaava luku oli 3,1 prosenttia. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
– Elämme monella tapaa poikkeuksellisia vuosia ja se tulee näkymään lähivuosien päästökehityksessä etenkin energiasektorin osalta. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin vaikuttaisi, että energiasektorin päästövähennystavoitteita pystytään viemään eteenpäin suunnitelmien mukaan, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.
Päästökehityksen vuosittainen vaihtelu johtuu osin kansallisen tason toimista, kuten liikennepolttoaineiden biokomponenttien osuudesta ja sähkön päästökertoimen kehityksestä.
– Uusimaa on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa vain kahdeksan vuotta. Tarvitsemme jokaiselle vuodelle merkittäviä päästövähennyksiä, jotta tavoite voidaan saavuttaa, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Uudenmaan päästöt ovat hieman yli viidennes kokonaispäästöistä
Uudenmaan päästöt vähenivät hieman liikennesektoreilla, kulutussähkössä ja maataloudessa. Edellisiä hieman enemmän vähennystä oli jätteiden käsittelyssä ja reilusti etenkin öljylämmityksen osalta. Kaukolämmön päästöt vähenivät vuodesta 2020 selvästi vain Hyvinkäällä ja Keravalla. Monessa kunnassa lämmityksen päästöt jopa nousivat, mitä osaltaan selittää edellisvuotta kylmempi talvi.
– Eri lämmityspolttoaineiden osuuksien vaihtelut näkyvät nopeasti kuntien päästötaseessa. Öljylämmityksen päästöjen selvä lasku on iloinen asia, Haanpää toteaa
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 noin 6,4 miljoonaa tonnia CO₂e, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen kuntien kokonaispäästöistä.
Isossa kuvassa päästöt ovat laskeneet. Vuodesta 2005 Uudenmaan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 28 prosenttia, vaikka alueen väestömäärä on samalla aikavälillä kasvanut noin 260 000 hengellä. Kansallisesti päästöt ovat samassa ajassa laskeneet 30 prosenttia.
Uusimaa on kärjessä asukaskohtaisissa päästöissä
Asukaskohtaisissa päästöissä Uusimaa on kärjessä Suomen maakunnista. Uudenmaan päästöt asukasta kohti olivat noin 3,7 tonnia, joka on selvästi alle kansallisen keskiarvon (5,5 t CO₂e). Asukaskohtaiset päästöt ovat Uudellamaalla laskeneet vuodesta 2005 selvästi, 39 prosenttia.
Pienimmät asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2021 Kauniaisissa, 2,5 tonnia asukasta kohden. Alle 3 tonnin päästöt jäivät myös Järvenpäässä ja Espoossa. Uudenmaan keskiarvoon tai sen alle päästiin myös Keravalla, Vantaalla, Kirkkonummella, Helsingissä ja Hyvinkäällä. Kaikkiaan selvästi yli puolessa Uudenmaan kunnista asukaskohtaiset päästöt jäävät kansallisen keskiarvon alapuolelle.
Kuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, liikennejärjestelmien ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Kuntien ja alueiden ilmastoindikaattorit tukevat ilmastotyön seurantaa
SYKE on koonnut yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017—2021. Indikaattorit tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.
Indikaattoreista voidaan havaita, että esimerkiksi verkkoon kytketyn aurinkosähkön pientuotanto on moninkertaistunut viime vuosina. Myös maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä on kasvussa.
Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kilometriä kohden ovat laskussa, koska autokanta uudistuu, mutta toisaalta autojen määrä on kasvanut. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, kuten sähköllä ja kaasulla, toimivien autojen määrät ja osuudet autokannasta ovat kasvaneet ripeää tahtia, kuten myös julkisten sähkölatausasemien ja kaasutankkausasemien määrä. Merkittävimpänä tekijänä liikenteen päästökehityksessä näyttäytyy kuitenkin polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.
Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja. Keväällä 2023 julkaistavat lopulliset vuoden 2021 päästötiedot tulevat joiltain osin poikkeamaan ennakkotiedon luvuista.
Päästölaskentapalvelua laajennetaan lähitulevaisuudessa kattamaan vuoden 1990 kuntakohtaiset päästötiedot. Nämä mahdollistavat alueellisten päästövähennystavoitteiden ja toteutuneen päästökehityksen suoremman suhteuttamisen Suomen ilmastolain mukaisiin kansallisiin tavoitteisiin.
SYKE kehittää nyt julkaistujen vuosittain seurattavien käyttöperusteisten päästötietojen ohelle kulutusperäistä päästölaskentaa, joka tuo lisätietoa alueellisen ilmastotyön tehokkaaseen kohdentamiseen.
Eri laskennat täydentävät toisiaan ja antavat entistä monipuolisemman kuvan päästöistä sekä auttavat kohdentamaan päästövähennystoimenpiteitä kunnissa.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.(Siirryt toiseen palveluun)
Lisätiedot:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.