Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta kestävä ja älykäs ruuantuottaja ja -jakelija vuoteen 2030 mennessä
Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on tunnistettu keskeiseksi ilmastotavoitteen kannalta. Keskiviikkona 13. joulukuuta järjestetyssä työpajassa otettiin askeleita kohti Uudenmaan kestävää ruokajärjestelmää.
Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) Food järjestivät yhdessä työpajan, jossa aloitettiin Uudenmaan ruokastrategian työstäminen. Työpajassa pohdittiin myös keinoja kehittää Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta älykkään ruuantuottajan ja -jakelijan vuoteen 2030 mennessä.
Keskustelussa olivat nykyruokajärjestelmän uhat ja uudenlaisten järjestelmien mahdollisuudet sekä kestävyyteen että liiketoimintaan. Lisäksi tunnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä sekä uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan alue ja koko Etelä-Suomi on kehitetty älykkääksi elintarviketuottajaksi ja -jakelijaksi. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg korosti avaussanoissaan, että Uusimaa on todellakin ensimmäinen alue Suomessa aloittamassa alueellisen kestävän ruokastrategian luomisen.
– Uudenmaan alue on edelläkävijä tavoitteessaan kehittää kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuutta varten, totesi Nerg.
Ruuantuotannolla ja jakelulla on merkittävä rooli ilmasto-tavoitteiden saavuttamisessa
Päästövähennystavoitteita ei voida saavuttaa ilman suuria muutoksia ruuantuotantoon ja jakelujärjestelmiimme. Helsingin yliopistosta työelämäprofessori Kaisa Karttunen kertoi, että kestävä ruokajärjestelmä vaatii työtä monella tasolla. Karttunen korosti, että on tärkeää tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ruokajärjestelmän muutoksissa. Yksi keskeisistä haasteista on selvittää, miten kaikki asianosaiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ja keskusteluihin kestävän ruokavallankumouksen yhteydessä.
Sosiaalinen hyvinvointi, ravitsemus ja terveys tulee myös ottaa huomioon pohdittaessa ruuantuotannon ja jakelun roolia kestävän kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin yliopistosta professori Maijaliisa Erkkola huomautti, ettei yksilö ole koskaan täysin vapaa valitsemaan, viitaten esimerkiksi yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin. Liha- ja maitotuotteiden osalta meidän tulisi pyrkiä vähempään kulutukseen ja kestävämpään tuotantoon. Myös kulttuuriset haasteet on tunnistettava ruokaan liittyen, Erkkola totesi.
Professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta korosti kansalaisten roolia ruokajärjestelmän toimijoina. Hän esitteli erilaisia näkökulmia uudentyyppisille ruokajärjestelmille, joita tarvitaan hiilineutraalin ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ruokakansalaisuuden käsitettä, jossa yksilö tiedostaa ruuan laadun niin terveellisyyden ja turvallisuuden kuin tuotannonkin osalta.
EU-tason elintarvikeinnovaatioita vauhdittamassa
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut EIT Food johtaa maailman suurinta ja dynaamisinta ruokainnovaatioyhteisöä. EU:n tukema se ohjaa ja nopeuttaa innovaatioita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
Johtaja Marja-Liisa Meurice kertoi, kuinka EIT Food kiihdyttää EU-tason muutosta ruuantuotannossa ja jakelussa. ”Ruoka ei ole pelkästään ruokaa, vaan osa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä alueellista kulttuuria”, muistutti rouva Meurice osallistujia.
Työ Uudenmaan ruokastrategian parissa jatkuu ensi vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.