Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta kestävä ja älykäs ruuantuottaja ja -jakelija vuoteen 2030 mennessä
Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on tunnistettu keskeiseksi ilmastotavoitteen kannalta. Keskiviikkona 13. joulukuuta järjestetyssä työpajassa otettiin askeleita kohti Uudenmaan kestävää ruokajärjestelmää.
Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) Food järjestivät yhdessä työpajan, jossa aloitettiin Uudenmaan ruokastrategian työstäminen. Työpajassa pohdittiin myös keinoja kehittää Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta älykkään ruuantuottajan ja -jakelijan vuoteen 2030 mennessä.
Keskustelussa olivat nykyruokajärjestelmän uhat ja uudenlaisten järjestelmien mahdollisuudet sekä kestävyyteen että liiketoimintaan. Lisäksi tunnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä sekä uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan alue ja koko Etelä-Suomi on kehitetty älykkääksi elintarviketuottajaksi ja -jakelijaksi. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg korosti avaussanoissaan, että Uusimaa on todellakin ensimmäinen alue Suomessa aloittamassa alueellisen kestävän ruokastrategian luomisen.
– Uudenmaan alue on edelläkävijä tavoitteessaan kehittää kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuutta varten, totesi Nerg.
Ruuantuotannolla ja jakelulla on merkittävä rooli ilmasto-tavoitteiden saavuttamisessa
Päästövähennystavoitteita ei voida saavuttaa ilman suuria muutoksia ruuantuotantoon ja jakelujärjestelmiimme. Helsingin yliopistosta työelämäprofessori Kaisa Karttunen kertoi, että kestävä ruokajärjestelmä vaatii työtä monella tasolla. Karttunen korosti, että on tärkeää tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ruokajärjestelmän muutoksissa. Yksi keskeisistä haasteista on selvittää, miten kaikki asianosaiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ja keskusteluihin kestävän ruokavallankumouksen yhteydessä.
Sosiaalinen hyvinvointi, ravitsemus ja terveys tulee myös ottaa huomioon pohdittaessa ruuantuotannon ja jakelun roolia kestävän kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin yliopistosta professori Maijaliisa Erkkola huomautti, ettei yksilö ole koskaan täysin vapaa valitsemaan, viitaten esimerkiksi yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin. Liha- ja maitotuotteiden osalta meidän tulisi pyrkiä vähempään kulutukseen ja kestävämpään tuotantoon. Myös kulttuuriset haasteet on tunnistettava ruokaan liittyen, Erkkola totesi.
Professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta korosti kansalaisten roolia ruokajärjestelmän toimijoina. Hän esitteli erilaisia näkökulmia uudentyyppisille ruokajärjestelmille, joita tarvitaan hiilineutraalin ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ruokakansalaisuuden käsitettä, jossa yksilö tiedostaa ruuan laadun niin terveellisyyden ja turvallisuuden kuin tuotannonkin osalta.
EU-tason elintarvikeinnovaatioita vauhdittamassa
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut EIT Food johtaa maailman suurinta ja dynaamisinta ruokainnovaatioyhteisöä. EU:n tukema se ohjaa ja nopeuttaa innovaatioita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
Johtaja Marja-Liisa Meurice kertoi, kuinka EIT Food kiihdyttää EU-tason muutosta ruuantuotannossa ja jakelussa. ”Ruoka ei ole pelkästään ruokaa, vaan osa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä alueellista kulttuuria”, muistutti rouva Meurice osallistujia.
Työ Uudenmaan ruokastrategian parissa jatkuu ensi vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.