Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta kestävä ja älykäs ruuantuottaja ja -jakelija vuoteen 2030 mennessä
Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on tunnistettu keskeiseksi ilmastotavoitteen kannalta. Keskiviikkona 13. joulukuuta järjestetyssä työpajassa otettiin askeleita kohti Uudenmaan kestävää ruokajärjestelmää.
Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) Food järjestivät yhdessä työpajan, jossa aloitettiin Uudenmaan ruokastrategian työstäminen. Työpajassa pohdittiin myös keinoja kehittää Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta älykkään ruuantuottajan ja -jakelijan vuoteen 2030 mennessä.
Keskustelussa olivat nykyruokajärjestelmän uhat ja uudenlaisten järjestelmien mahdollisuudet sekä kestävyyteen että liiketoimintaan. Lisäksi tunnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä sekä uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan alue ja koko Etelä-Suomi on kehitetty älykkääksi elintarviketuottajaksi ja -jakelijaksi. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg korosti avaussanoissaan, että Uusimaa on todellakin ensimmäinen alue Suomessa aloittamassa alueellisen kestävän ruokastrategian luomisen.
– Uudenmaan alue on edelläkävijä tavoitteessaan kehittää kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuutta varten, totesi Nerg.
Ruuantuotannolla ja jakelulla on merkittävä rooli ilmasto-tavoitteiden saavuttamisessa
Päästövähennystavoitteita ei voida saavuttaa ilman suuria muutoksia ruuantuotantoon ja jakelujärjestelmiimme. Helsingin yliopistosta työelämäprofessori Kaisa Karttunen kertoi, että kestävä ruokajärjestelmä vaatii työtä monella tasolla. Karttunen korosti, että on tärkeää tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ruokajärjestelmän muutoksissa. Yksi keskeisistä haasteista on selvittää, miten kaikki asianosaiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ja keskusteluihin kestävän ruokavallankumouksen yhteydessä.
Sosiaalinen hyvinvointi, ravitsemus ja terveys tulee myös ottaa huomioon pohdittaessa ruuantuotannon ja jakelun roolia kestävän kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin yliopistosta professori Maijaliisa Erkkola huomautti, ettei yksilö ole koskaan täysin vapaa valitsemaan, viitaten esimerkiksi yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin. Liha- ja maitotuotteiden osalta meidän tulisi pyrkiä vähempään kulutukseen ja kestävämpään tuotantoon. Myös kulttuuriset haasteet on tunnistettava ruokaan liittyen, Erkkola totesi.
Professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta korosti kansalaisten roolia ruokajärjestelmän toimijoina. Hän esitteli erilaisia näkökulmia uudentyyppisille ruokajärjestelmille, joita tarvitaan hiilineutraalin ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ruokakansalaisuuden käsitettä, jossa yksilö tiedostaa ruuan laadun niin terveellisyyden ja turvallisuuden kuin tuotannonkin osalta.
EU-tason elintarvikeinnovaatioita vauhdittamassa
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut EIT Food johtaa maailman suurinta ja dynaamisinta ruokainnovaatioyhteisöä. EU:n tukema se ohjaa ja nopeuttaa innovaatioita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
Johtaja Marja-Liisa Meurice kertoi, kuinka EIT Food kiihdyttää EU-tason muutosta ruuantuotannossa ja jakelussa. ”Ruoka ei ole pelkästään ruokaa, vaan osa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä alueellista kulttuuria”, muistutti rouva Meurice osallistujia.
Työ Uudenmaan ruokastrategian parissa jatkuu ensi vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Artikkeli
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!
Blogi
22.3.2024
Miten matka kohti hiilineutraaliutta sujuu – On välitilinpäätöksen aika
Uudellamaalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali maakunta vuonna 2030. Parhaillaan tehdään ilmastotyön "välitilinpäätöstä" eli selvitetään, mitä on jo tehty ja mitä on vielä tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotyön tilannekuvassa vedetään yhteen jo käytössä olevat ja suunnitellut ilmastotoimet sekä tunnistetaan uusia haasteita ja mahdollisesti tarvittavia lisätoimia, kertoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Uutinen
21.3.2024
Suomalaiset kiertotalousratkaisut esillä Maailman kiertotalousfoorumissa
Kiertotalouden edelläkävijämaa Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä järjestettävässä Maailman kiertotalousfoorumissa. Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Myös Uudenmaan kiertotalouslaakso on mukana kiertotalouden superviikolla.
Artikkeli
27.2.2024
Hiilitalli on monipuolinen kohtaamispaikka kestävän tulevaisuuden tekijöille
Jenni Kurki-Suonio työskentelee kestävämmän tulevaisuuden rakentajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii projektipäällikkönä Carbon Busters -hankkeessa, jonka myötä on perustettu kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän oppimis- ja projektiympäristö Hiilitalli. Kurki-Suonio kertoo työstään Ilmastokasvo-juttusarjassa.