Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta kestävä ja älykäs ruuantuottaja ja -jakelija vuoteen 2030 mennessä
Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on tunnistettu keskeiseksi ilmastotavoitteen kannalta. Keskiviikkona 13. joulukuuta järjestetyssä työpajassa otettiin askeleita kohti Uudenmaan kestävää ruokajärjestelmää.
Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) Food järjestivät yhdessä työpajan, jossa aloitettiin Uudenmaan ruokastrategian työstäminen. Työpajassa pohdittiin myös keinoja kehittää Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta älykkään ruuantuottajan ja -jakelijan vuoteen 2030 mennessä.
Keskustelussa olivat nykyruokajärjestelmän uhat ja uudenlaisten järjestelmien mahdollisuudet sekä kestävyyteen että liiketoimintaan. Lisäksi tunnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä sekä uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan alue ja koko Etelä-Suomi on kehitetty älykkääksi elintarviketuottajaksi ja -jakelijaksi. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg korosti avaussanoissaan, että Uusimaa on todellakin ensimmäinen alue Suomessa aloittamassa alueellisen kestävän ruokastrategian luomisen.
– Uudenmaan alue on edelläkävijä tavoitteessaan kehittää kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuutta varten, totesi Nerg.
Ruuantuotannolla ja jakelulla on merkittävä rooli ilmasto-tavoitteiden saavuttamisessa
Päästövähennystavoitteita ei voida saavuttaa ilman suuria muutoksia ruuantuotantoon ja jakelujärjestelmiimme. Helsingin yliopistosta työelämäprofessori Kaisa Karttunen kertoi, että kestävä ruokajärjestelmä vaatii työtä monella tasolla. Karttunen korosti, että on tärkeää tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ruokajärjestelmän muutoksissa. Yksi keskeisistä haasteista on selvittää, miten kaikki asianosaiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ja keskusteluihin kestävän ruokavallankumouksen yhteydessä.
Sosiaalinen hyvinvointi, ravitsemus ja terveys tulee myös ottaa huomioon pohdittaessa ruuantuotannon ja jakelun roolia kestävän kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin yliopistosta professori Maijaliisa Erkkola huomautti, ettei yksilö ole koskaan täysin vapaa valitsemaan, viitaten esimerkiksi yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin. Liha- ja maitotuotteiden osalta meidän tulisi pyrkiä vähempään kulutukseen ja kestävämpään tuotantoon. Myös kulttuuriset haasteet on tunnistettava ruokaan liittyen, Erkkola totesi.
Professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta korosti kansalaisten roolia ruokajärjestelmän toimijoina. Hän esitteli erilaisia näkökulmia uudentyyppisille ruokajärjestelmille, joita tarvitaan hiilineutraalin ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ruokakansalaisuuden käsitettä, jossa yksilö tiedostaa ruuan laadun niin terveellisyyden ja turvallisuuden kuin tuotannonkin osalta.
EU-tason elintarvikeinnovaatioita vauhdittamassa
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut EIT Food johtaa maailman suurinta ja dynaamisinta ruokainnovaatioyhteisöä. EU:n tukema se ohjaa ja nopeuttaa innovaatioita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
Johtaja Marja-Liisa Meurice kertoi, kuinka EIT Food kiihdyttää EU-tason muutosta ruuantuotannossa ja jakelussa. ”Ruoka ei ole pelkästään ruokaa, vaan osa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä alueellista kulttuuria”, muistutti rouva Meurice osallistujia.
Työ Uudenmaan ruokastrategian parissa jatkuu ensi vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.
Uutinen
15.9.2026
Syksyn EAKR-haussa tarjolla rahoitusta energiatehokkuuteen, päästövähennyksiin ja kiertotalouteen
Uudenmaan liitto avaa 5.10. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun hankkeille, jotka edistävät energiatehokkuutta, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vauhdittavat kiertotaloutta Uudellamaalla. Haussa on jaettavana enintään 2,8 miljoonaa euroa.