Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta kestävä ja älykäs ruuantuottaja ja -jakelija vuoteen 2030 mennessä
Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on tunnistettu keskeiseksi ilmastotavoitteen kannalta. Keskiviikkona 13. joulukuuta järjestetyssä työpajassa otettiin askeleita kohti Uudenmaan kestävää ruokajärjestelmää.
Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) Food järjestivät yhdessä työpajan, jossa aloitettiin Uudenmaan ruokastrategian työstäminen. Työpajassa pohdittiin myös keinoja kehittää Uudestamaasta ja koko Etelä-Suomesta älykkään ruuantuottajan ja -jakelijan vuoteen 2030 mennessä.
Keskustelussa olivat nykyruokajärjestelmän uhat ja uudenlaisten järjestelmien mahdollisuudet sekä kestävyyteen että liiketoimintaan. Lisäksi tunnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä sekä uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Uudenmaan alue ja koko Etelä-Suomi on kehitetty älykkääksi elintarviketuottajaksi ja -jakelijaksi. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg korosti avaussanoissaan, että Uusimaa on todellakin ensimmäinen alue Suomessa aloittamassa alueellisen kestävän ruokastrategian luomisen.
– Uudenmaan alue on edelläkävijä tavoitteessaan kehittää kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuutta varten, totesi Nerg.
Ruuantuotannolla ja jakelulla on merkittävä rooli ilmasto-tavoitteiden saavuttamisessa
Päästövähennystavoitteita ei voida saavuttaa ilman suuria muutoksia ruuantuotantoon ja jakelujärjestelmiimme. Helsingin yliopistosta työelämäprofessori Kaisa Karttunen kertoi, että kestävä ruokajärjestelmä vaatii työtä monella tasolla. Karttunen korosti, että on tärkeää tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä ruokajärjestelmän muutoksissa. Yksi keskeisistä haasteista on selvittää, miten kaikki asianosaiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoprosesseihin ja keskusteluihin kestävän ruokavallankumouksen yhteydessä.
Sosiaalinen hyvinvointi, ravitsemus ja terveys tulee myös ottaa huomioon pohdittaessa ruuantuotannon ja jakelun roolia kestävän kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin yliopistosta professori Maijaliisa Erkkola huomautti, ettei yksilö ole koskaan täysin vapaa valitsemaan, viitaten esimerkiksi yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin. Liha- ja maitotuotteiden osalta meidän tulisi pyrkiä vähempään kulutukseen ja kestävämpään tuotantoon. Myös kulttuuriset haasteet on tunnistettava ruokaan liittyen, Erkkola totesi.
Professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta korosti kansalaisten roolia ruokajärjestelmän toimijoina. Hän esitteli erilaisia näkökulmia uudentyyppisille ruokajärjestelmille, joita tarvitaan hiilineutraalin ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ruokakansalaisuuden käsitettä, jossa yksilö tiedostaa ruuan laadun niin terveellisyyden ja turvallisuuden kuin tuotannonkin osalta.
EU-tason elintarvikeinnovaatioita vauhdittamassa
Tapahtuman järjestämisessä mukana ollut EIT Food johtaa maailman suurinta ja dynaamisinta ruokainnovaatioyhteisöä. EU:n tukema se ohjaa ja nopeuttaa innovaatioita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
Johtaja Marja-Liisa Meurice kertoi, kuinka EIT Food kiihdyttää EU-tason muutosta ruuantuotannossa ja jakelussa. ”Ruoka ei ole pelkästään ruokaa, vaan osa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä alueellista kulttuuria”, muistutti rouva Meurice osallistujia.
Työ Uudenmaan ruokastrategian parissa jatkuu ensi vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Blogi
4.11.2025
Maapallon kriittiset keikahduspisteet uhkaavat yhteiskuntia – Global Tipping Points -konferenssin antia
Osallistuin heinäkuussa 2025 Global Tipping Points 2025 -konferenssiin Iso-Britanniassa Exeterissä Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen puitteissa. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan maapallon kriittisistä keikahduspisteitä ja uusimmista tutkimuksista niihin liittyen.
Uutinen
30.10.2025
Uudellemaalle ensimmäinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma – kommentoi luonnosta 27.11. mennessä
Uudenmaalle on laadittu ensimmäinen alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelmassa on tunnistettu kehityskohteita ja tarvittavia toimia Uudenmaan merkittävimmiksi tunnistettuihin ilmastoriskeihin sopeutumiseksi tai varautumiseksi. Suunnitelman luonnosta voi kommentoida 27.11. saakka.
Artikkeli
28.10.2025
Ilmastokasvo Antti Rehtijärvi rakentaa monimuotoista teatteria ja vastuullisia elämyksiä
Tuotantojohtaja Antti Rehtijärvi vastaa Helsingin Kaupunginteatterin tuotantotekniikan kokonaisuudesta sekä kiinteistöistä ja tietotekniikasta. Kestävyys on noussut hänen työssään läpileikkaavaksi teemaksi Kaupunginteatterin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myötä.
Uutinen
22.10.2025
Verotus ja hankinnat uusiksi – EU:ssa tarvitaan selkeät pelisäännöt kiertotalouteen
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta lainsäädäntöä kiertotalouteen (Circular Economy Act). Uudenmaan liitto ja Uudenmaan kiertotalouslaakso osallistuvat keskusteluun ja ovat valmistelleet sidosryhmien kanssa kannanoton tulevaan lainsäädäntöehdotukseen.