Uusimaa-kaavan materiaalit on päivitetty verkkosivuille ja karttapalveluun

Uudenmaan liiton verkkosivuilla olevat kaavamateriaalit, ulkoinen karttapalvelu ja avoimet rajapinnat on päivitetty oikeuden päätösten mukaisesti. Uusimaa-kaavan kokonaisuus sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13. maaliskuuta.
Uusimaa-kaava sisältää kolme vaihemaakuntakaavaa. Helsingin seudun ja Itä-Uudenmaan kaavoihin ei tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia. Länsi-Uudenmaan kaavasta kumoutui oikeuskäsittelyn myötä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen suunnittelumääräyksen osa, joka ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa.
Uusimaa-kaavan lisäksi Uudellamaalla on voimassa muitakin maakuntakaavoja: Östersundomin maakuntakaava sekä neljännen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisu. Kokonaisuuden hahmottamista ja tulkintaa helpottaa epävirallinen kaavayhdistelmä.
Uusimaa-kaava 2050
Uusimaa-kaava 2050 on nimi maakuntakaavakokonaisuudelle, joka koostuu kolmesta oikeusvaikutteisesta kaavasta: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Kaavat kattavat lähes koko Uudenmaan 26 kunnan alueen.
Lisätietoja:

Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin

14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.

7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.

5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.

5.2.2025
Tervetuloa Näkymiä Uudenmaan tulevaisuuteen -webinaariin 3.3.
Miltä Uusimaa näyttää 25 tai 35 vuoden kuluttua? Uudenmaan liitossa olemme tarkastelleet maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä väestön ja työpaikkojen kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Esittelemme Uudenmaan skenaariotyön ja väestö- ja työpaikkaprojektioiden tuloksia webinaarissa maanantaina 3. maaliskuuta klo 9.00–11.00.