Uusimaa-ohjelman ensimmäinen vuosi takana
Vuosina 2022–2025 voimassa olevan maakuntaohjelman eli Uusimaa-ohjelman ensimmäinen vuosi on takana. Ohjelmakauden käynnistänyt vuosi painottui ohjelman käynnistämiseen, eli painopisteiden edistämiseksi kirjattujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien mahdollistamiseen. Ohjelman etenemistä ja vaikutuksia seurataan vuosittain.
Ensimmäiseltä vuodelta ei luonnollisesti synny mittavaa määrää seurantatietoa. Vuoden 2022 päättyessä saatava tilastotieto lähinnä asettaa lähtötason, johon tietoja voidaan verrata ohjelmakauden päättyessä. Ohjelman vaikutukset tulevat usein näkyviin vasta vuosien saatossa.
Uusimaa-ohjelma tavoittelee ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa. Uusimaa-ohjelman jokaisen painopisteen alla on tapahtunut vuoden 2022 aikana.
Uusimaa-ohjelma tavoittelee ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa.
Ympäristöviisas Uusimaa
Uusimaa haluaa olla reilusti edellä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hiilineutraalit yhdyskunnat, elinvoimainen luonto ja resurssiviisaat ratkaisut ovat ympäristöviisaan Uudenmaan ydintä. Vuonna 2022 on saatettu liikkeelle monia polkuja näiden tavoitteiden edistämiseksi.
Hiilineutraalit yhdyskunnat, elinvoimainen luonto ja resurssiviisaat ratkaisut ovat ympäristöviisaan Uudenmaan ydintä.
Hiilineutraaliuteen liittyen on haettu rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimiseen ja verkostoiduttu teemaan edistämiseksi. Tärkeä etappi oli Uudenmaan valinta Euroopan unionin missioon ilmastonmuutoksen sopeutumisesta. Missioissa tuotetaan ratkaisuja vallitseviin haasteisiin. Työpöydällä on ollut myös puurakentamiseen, raideliikenteeseen ja hiilensidontaan liittyviä teemoja.
Elinvoimaisen luonnon osalta tärkeitä avauksia on ollut esimerkiksi Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti ja sen erilaiset julkaisut, tietopaketit ja työpajat. Teemoina ovat olleet muun muassa metsän ilmastosopeutuminen, monimuotoisuus ja terveysvaikutukset. Novagon koordinoimassa 15 kuntaa yhdistäneessä Carbon Neutral Experience -hankkeessa julkaistiin matkailuyritysten hiilineutraaliuskäsikirja.
Resurssiviisaiden ratkaisujen keskiössä on kiertotalous, jonka edistämiseksi käynnistyi Uudenmaan kiertotalouslaakso. Uusimaa valittiin myös pilottialueeksi Circular Cities and Regions -aloitteeseen, jossa kiertotaloutta kehitetään eurooppalaisten alueiden eturintamassa. Teema oli myös yksi Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteista. Kiertotalouteen liittyen tehdään paljon verkostoyhteistyötä (esim. Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä VÄLKE) ja siihen liittyy myös monia hankkeita.
Menestyvä Uusimaa
Uusimaa haluaa olla reilusti edellä taloudellisessa kilpailukyvyssä. Menestyvän Uudenmaan kivijalat ovat investointien ja innovaatiotoiminnan edistäminen, kasvu teknologioista ja palveluista sekä uusi osamainen ja osaajat.
Menestyvän Uudenmaan kivijalat ovat investointien ja innovaatiotoiminnan edistäminen, kasvu teknologioista ja palveluista sekä uusi osamainen ja osaajat.
Uusimaa nimettiin Euroopan yrittäjyysalueeksi vuosille 2021–2022. Vuonna 2022 toteutettiin yhteistyössä Euroopan komission Joint Research Centerin kanssa innovaatiotoimintaa edistävä Science Meets Regions -ohjelma. Se edisti Uusimaa-ohjelman kärkitavoitteiden saavuttamista tietoon perustuvan päätöksenteon keinoin.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen lisäämiseen otettiin kantaa hallitusohjelmatavoitteissa. Lisäksi käynnistettiin Viiden prosentin liike, jonka tavoitteena on nostaa Uudenmaan TKI-intensiteetti viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Menestyksen avaimiin kuuluvat myös liikenneväylät ja logistiikka, jotka ovat vuonna 2022 näkyneet muun muassa Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkostoon liittyvässä työssä ja Scandria® Corridor -alueyhteistyössä ilmastoviisaisiin kuljetuksiin liittyen osana kestävää aluekehitystä.
Kasvua teknologioista ja palveluista on lähdetty tavoittelemaan järjestämällä tilaisuuksia teemasta, tuottamalla ja jakamalla tietoa, tukemalla verkostoitumista sekä mahdollistamalla hanketoimintaa. Matkailuyritysten, tapahtuma-alan ja luovien alojen uudistumista on tuettu hankkein. Esimerkkinä mainittakoon matkailualan Carbon Neutral Experiencen CO2-laskennat ja LuoTo-hanke, jossa luodaan askelmerkit luovien alojen kiertotaloudessa toimivaan vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tärkeä mahdollistaja on ollut myös koronapandemian jälkeinen RRF-rahoitus ja siihen liittyvä Uudenmaan alueellinen selviytymissuunnitelma 2020–2023.
Uudellamaalla tarvitaan uutta osaamista ja osaajia. Liitto on kantanut huolta opiskelupaikkojen saatavuudesta ja oikeanlaisen osaamisen riittävyydestä. Osaamistase oli teemana yhdessä liiton Tulevaisuustutka-webinaareista. Yhteistyössä Ennakointikamarin kanssa on selvitetty niin korkeakoulujen aloituspaikkojen riittävyyttä ja maahanmuuttajataustaisten tai vieraskielisten opiskelijoiden sijoittumista työelämään.
Aloituspaikkojen epätasapaino suhteessa alueen nuorten määrään, perusosaamisen taso sekä paikkojen kohdentaminen työvoimapula-aloille ja nouseville aloille olivat myös liiton keskeisiä hallitusohjelmatavoitteita ja esillä kevään aluekehityskeskusteluissa. Myös maahanmuuttajille suunnatut kielikoulutukset ja Talent Boost -ohjelman jatkuvuus oli näissä esillä.
Onnellisten Uusimaa
Uusimaa haluaa olla reilusti edellä hyvinvoinnissa. Siihen liittyy kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus, sivistyksen, koulutuksen ja työn tukeminen sekä sujuva arki. Kulttuuriseen moninaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä teemoja on edistetty erityisesti tukemalla tapahtumia ja rahoittamalla hankkeita. Hankkeissa on huomioitu myös digitaalisen tasa-arvon kehittäminen ja digipalveluiden käytettävyys.
Uusimaa haluaa olla reilusti edellä hyvinvoinnissa. Siihen liittyy kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus, sivistyksen, koulutuksen ja työn tukeminen sekä sujuva arki.
Mitä tulee sivistyksen, koulutuksen ja työn tukemiseen, liiton toiminnassa on vuonna 2022 ollut keskeistä verkostotyö ja uudistuksiin valmistautuminen. Liiton edustaja on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmässä ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) työryhmässä, jossa keskustellaan raportointijärjestelmästä, joka kokoaa ja analysoi työllistymistä tukevaa ennakointitietoa. Tärkeimpiä toimenpiteitä tässä kokonaisuudessa on ollut TE-palvelujen uudistukseen liittyvien infotilaisuuksien ja työelämäfoorumien käynnistäminen ja siihen liittyvän tiedontuotannon kehittäminen.
Sujuvaa arkea edistää liiton työ nopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi ja esimerkiksi maaseudun elinvoiman edistämiseksi. Elinvoimaa edistetään muun muassa rahoitettujen hankkeiden kautta. Esimerkkeinä koulutuksen ja monipuolisen yritystoiminnan kautta vauhtia hakeva Uutta virtaa maaseudulle -hanke tai RECIPROCITY, jossa edistetään innovatiivista liikkumista maaseudun ja kaupungin välillä.
Uusimaa-ohjelmasta osumia hallitusohjelmaan
Uusimaa-ohjelman teemat ja sen edistämiseksi tehdyt kannanotot ovat mukavasti mukana myös uudessa hallitusohjelmassa. Esimerkiksi hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja tai TKI- kokonaisuus ottaa harppauksen oikeaan suuntaan, jos yksityinen sektori saadaan innostettua mukaan.
Tästä on hyvä jatkaa reilusti edelle ja tarkennetuin suuntaviivoin kohti tulevia vuosia.
Mikä on Uusimaa-ohjelma?
Uusimaa-ohjelma sisältää kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä vuoteen 2030 ulottuvan vision. Se on voimassa vuosina 2022–2025. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa hankkeiden, edunvalvonnan ja kumppanuustoiminnan avulla. Ohjelma ohjaa maakunnalle osoitettavaa hankerahoitusta.
Uusimaa-ohjelman kolme painopistettä:
- Ympäristöviisas Uusimaa
- Menestyvä Uusimaa
- Onnellisten Uusimaa
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.