Uusimaa-ohjelman kiertueella syvennytään ilmastonmuutoksen, taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiskysymyksiin
Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Uusimaa-ohjelman kiertue käynnistyi pysähtymällä virtuaalisesti Itä-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Kiertueen neljässä tapahtumassa pohditaan, miten eri puolilla Uuttamaata voidaan vastata ilmastonmuutoksen hillintään, edistää taloudellista kilpailukykyä ja lisätä hyvinvointia. Myös Ukrainan tilanne ja sen vaikutukset nousivat keskustelussa esille.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen muistutti Itä-Uudenmaan tilaisuuden aluksi, että tavoitteiden toteutuksessa on yksi perusedellytys, yhteistyö.
– Yhteistyössä priorisoimme ja panostamme yhteisiin tavoitteisiin. Meillä on edelleen mahdollisuus pysyä maailman kärjessä, mutta se on tehtävä yhdessä, hän sanoi.
Itä-Uudestamaasta Jenni Airaksiselle tulee mieleen elinympäristön laadukkuus, joka on viime aikoina noussut uudella tavalla kilpailutekijäksi. Hän korosti myös työllisyyttä ja toimeliaisuutta elämän laadun keskeisenä osana. Airaksinen työskentelee kunta- ja aluejohtamisen lehtorina Tampereen yliopistossa.
– Menestykseen tarvitaan yhteistä ymmärrystä synnyttäviä tulkkeja, sinnikkäitä kiihdyttimiä sekä rajoja ylittäviä ja riskejä ottavia institutionaalisia yrittäjiä, Airaksinen toi puheenvuorossaan esiin.
Puheenvuorot korostivat sitä, että Uusimaa-ohjelman tavoitteet linkittyvät toisiinsa
Pääkaupunkiseudun tilaisuudessa emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen nosti puheenvuorossaan esiin myös ilmastotyön ja kilpailukyvyn yhteyttä. Hän toimii myös Ilmastopaneelin puheenjohtajana.
– Samalla, kun vähennetään omia päästöjä, Uudellamaalla ja koko Suomella tehtävänä on luoda puhtaita ratkaisuja maailmalle, hän sanoi.
Ollikaisesta ilmastotyö on lisääntyvästi liiketoimintaa. Se on yhtä aikaa liiketoimintaa ja muutoksen tekemistä.
Ollikaisen jälkeen puhunut Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtaja Antti Vasara herätti pohtimaan, miten yritykset ja yhteiskunta voivat uudistua ja lähteä mukaan kestävään kasvuun. Mitkä yrityksistä voivat olla menestyviä edelleen 20 vuoden kuluttua ilman muutoksia? Innovaatio- ja tutkimustoiminnalla on merkittävä rooli uudistumisessa.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen rohkaisi, että Uudellamaalla on paljon mahdollisuuksia saada tuotanto ja työllisyys kukoistamaan.
– Tehokkaita toimia esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on olemassa. Nopeita toimia tarvitaan ja myös valtakunnallisesti tehdään kokoa ajan töitä sen eteen, hän sanoi. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa yhtäaikaista pulaa työpaikoista ja työntekijöistä.
Tutustu myös näihin
Blogi
30.11.2023
Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa
Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Johannes Herala.
Uutinen
22.11.2023
T&k-menojen tavoiteuran saavuttaminen edellyttää entistä kohdennetumpia toimia ja yhteistyötä Uudellamaalla
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).