Uusimaa-ohjelman kiertueella syvennytään ilmastonmuutoksen, taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiskysymyksiin
Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Uusimaa-ohjelman kiertue käynnistyi pysähtymällä virtuaalisesti Itä-Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Kiertueen neljässä tapahtumassa pohditaan, miten eri puolilla Uuttamaata voidaan vastata ilmastonmuutoksen hillintään, edistää taloudellista kilpailukykyä ja lisätä hyvinvointia. Myös Ukrainan tilanne ja sen vaikutukset nousivat keskustelussa esille.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen muistutti Itä-Uudenmaan tilaisuuden aluksi, että tavoitteiden toteutuksessa on yksi perusedellytys, yhteistyö.
– Yhteistyössä priorisoimme ja panostamme yhteisiin tavoitteisiin. Meillä on edelleen mahdollisuus pysyä maailman kärjessä, mutta se on tehtävä yhdessä, hän sanoi.
Itä-Uudestamaasta Jenni Airaksiselle tulee mieleen elinympäristön laadukkuus, joka on viime aikoina noussut uudella tavalla kilpailutekijäksi. Hän korosti myös työllisyyttä ja toimeliaisuutta elämän laadun keskeisenä osana. Airaksinen työskentelee kunta- ja aluejohtamisen lehtorina Tampereen yliopistossa.
– Menestykseen tarvitaan yhteistä ymmärrystä synnyttäviä tulkkeja, sinnikkäitä kiihdyttimiä sekä rajoja ylittäviä ja riskejä ottavia institutionaalisia yrittäjiä, Airaksinen toi puheenvuorossaan esiin.
Puheenvuorot korostivat sitä, että Uusimaa-ohjelman tavoitteet linkittyvät toisiinsa
Pääkaupunkiseudun tilaisuudessa emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen nosti puheenvuorossaan esiin myös ilmastotyön ja kilpailukyvyn yhteyttä. Hän toimii myös Ilmastopaneelin puheenjohtajana.
– Samalla, kun vähennetään omia päästöjä, Uudellamaalla ja koko Suomella tehtävänä on luoda puhtaita ratkaisuja maailmalle, hän sanoi.
Ollikaisesta ilmastotyö on lisääntyvästi liiketoimintaa. Se on yhtä aikaa liiketoimintaa ja muutoksen tekemistä.
Ollikaisen jälkeen puhunut Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtaja Antti Vasara herätti pohtimaan, miten yritykset ja yhteiskunta voivat uudistua ja lähteä mukaan kestävään kasvuun. Mitkä yrityksistä voivat olla menestyviä edelleen 20 vuoden kuluttua ilman muutoksia? Innovaatio- ja tutkimustoiminnalla on merkittävä rooli uudistumisessa.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen rohkaisi, että Uudellamaalla on paljon mahdollisuuksia saada tuotanto ja työllisyys kukoistamaan.
– Tehokkaita toimia esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on olemassa. Nopeita toimia tarvitaan ja myös valtakunnallisesti tehdään kokoa ajan töitä sen eteen, hän sanoi. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa yhtäaikaista pulaa työpaikoista ja työntekijöistä.
Tutustu myös näihin
Blogi
3.5.2024
Uusimaa – Unelmaratkaisu Euroopalle
On huhtikuu, ja taivaalta pyryttää lunta. Vaikka ailahtelevainen kevätsää on tuttua, tuntuvat viime vuosien vaihtelut yhä huolestuttavammilta. Se näkyy myös Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa, kirjoittaa EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Uutinen
25.4.2024
Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt
Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.