Yhdessä kohti uusia elinkeinopalveluita Uudellamaalla
Yhdessä kohti uusia E-palveluita Uudellamaalla –tilaisuudessa kokoonnuttiin keskustelemaan yhteistyön edelleen tiivistämisestä elinkeinopalveluissa. Aloitteentekijä tähän tilaisuuteen oli Uudenmaan liitto, joka yhdessä maakunnan yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa kutsuivat kuntien elinkeinovastaavat koolle. Tilaisuuden avasivat Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala ja Uudenmaan liiton elinvoimapäällikkö Outi Ervasti.
– Kunnilla on aina ollut tärkeä rooli yritysten menestymisen mahdollistajina esimerkiksi maankäytössä ja asumisessa. TE-uudistuksen myötä tämä rooli vahvistuu entisestään, kun kunnat ottavat suoremman vastuun myös yrityksille suunnatuista E-palveluista ja elinvoiman kehittämisestä, Ervasti hahmotteli.
Lähes kahden miljoonan asukkaan Uusimaa on Suomen suurin yhtenäinen työssäkäyntialue. Työpaikoista reilut 60 % on yksityisellä sektorilla ja työssäkäyvistä lähes kymmenesosa on statukseltaan yrittäjiä. Työllisyys- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ovat nyt siirtyneet kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle. Yritykset eivät tunne hallintorajoja. Kuinka siis varmistetaan Uudellamaalla yritysten tarpeet ja työvoiman liikkuvuus tässä uudistuksessa?
Tilaisuuden keskiössä olivat elinkeinoelämän näkemykset TE-uudistuksesta ja alueiden yritysilmapiirin kehittäminen. Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari toi puheenvuorossaan esille yritysten odotukset kunnille ja työvoimapalveluille.
– Hyvinvointialue- ja TE-uudistuksen jälkeen kunnilla on aivan uusi elinvoimarooli.
Ne kuntapäättäjät, jotka puhuvat ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnanvaltuustoissa, ovat väärässä paikassa. Samoin TE-uudistuksen yhteydessä kunnilla on näytön paikka. Jotta päästään parhaaseen tulokseen, uudet työvoima- ja elinkeinopalvelut on tehtävä yhdessä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Uusi tilanne haastaa siten myös kuntapäättäjät, Jaskari sanoi.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Uudenmaan seudulliset Kuntaranking-tulokset ja puhui, mistä yritysmyönteinen kunta muodostuu.
– “Yksisarvisten” startuppien lisäksi pitää E-palveluissa kiinnittää huomiota myös ”sarvikuonoihin” eli keskisuuriin, pitkän linjan työllistäviin yrityksiin kunnassa. Ne luovat investoinneillaan työn ja kasvun mahdollisuuksia laajasti kotiseutunsa pienyrityksille ja edistävät siten toiminnallaan myös uusien sarvikuonojen syntymistä alueelle, Huovinen totesi.
Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja korosti yritys- ja työnantajapalveluiden löydettävyyttä, elinkeinotoimien ja työllisyysalueiden yhteistyötä, rekrytoinnin sujuvoittamista, kansainvälisen työvoiman tukipalveluita sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä.
– Yritysten näkökulmasta ei ole olennaista, kuka palvelun tuottaa, vaan että se löytyy helposti ja vastaa tarpeeseen. Uudellamaalla työssäkäyntialue ylittää kunta- ja työllisyysaluerajat, ja palveluiden tulee olla helposti löydettävissä alueesta riippumatta, Vataja sanoi.
TEPA24 Uusimaa -hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen nosti esiin kuntien roolia vieraskielisten rekrytoinnissa ja kertoi hankkeen selvittävän kevään aikana yritys- ja työnantajapalveluiden tilaa Uudenmaan työllisyysalueilla.
Kevään kuntavaaleissa valitaan päättäjiä uuteen toimintaympäristöön
Tilaisuuden keskustelut toivat esiin vahvan yhteisen tahtotilan kehittää Uudenmaan työllisyys- ja elinkeinopalveluita entistä yritysystävällisemmiksi. Kaavoituksen ja liikennejärjestelyjen sujuvoittaminen, kansainvälisen työvoiman houkutteleminen ja tehokkaiden e-palveluiden kehittäminen nousivat keskeisiksi teemoiksi.
Huhtikuun kuntavaaleissa valittavat kuntapäättäjät tulevat päättämään ihan erilaisessa kunnassa kuin aikaisemmin, koska elinvoimatehtävä on laajempi. Uusi toimintaympäristö täytyy hahmottaa.
Uusimaa on Suomen talouden veturi, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että yritykset voivat kasvaa ja investoida täällä. Tämä vaatii kunnianhimoisia ratkaisuja ja saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Keskustelu yhteistyön tiivistämisestä jatkuu kevään aikana, ja seuraavaksi katseet kääntyvät kohti uusien palvelumallien pilotointia ja yritysten konkreettista tukemista muuttuvassa toimintaympäristössä.
Outi Ervasti ja Anne Laitinen, Uudenmaan liitto
Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari
Tommi Knaapinen, Länsi-Uudenmaan kauppakamari
Marja Heinimäki, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät
Petri Ovaska, Uudenmaan Yrittäjät
Esa Mänttäri, Vantaan seudun Yrittäjät
Esa Kinnunen, Espoon seudun Yrittäjät
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Anne Laitinen
Projektipäällikkö
anne.laitinen@uudenmaanliitto.fi
TE-palvelujen uudistuksen tukeminen, TEPA24 Uusimaa -hanke
Tutustu myös näihin
Artikkeli
14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Uutinen
6.2.2025
Teollisuuspolitiikalla uutta kasvua Uudellemaalle
Teollisuuspolitiikka oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 6. helmikuuta. Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Antti Valle kertoi webinaarissa joulukuussa julkaistusta teollisuuspoliittisesta strategiasta, joka kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumista ja kasvua sekä kuvaa Suomen hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteitä ja keinoja.