Yhteistyö on onnistumisen ytimessä osaamisen, työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa
Uusimaalaiset osaamiseen, työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät toimijat kävivät vuoropuhelua yhteistyön paikoista Tulevaisuuden työmarkkinat – Yhteistyö on onnistumisen ytimessä -tilaisuudessa tiistaina 14. marraskuuta. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja esimerkkejä ekosysteemisestä työskentelystä.
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Uudistuksessa muodostuvat työllisyysalueet on alustavasti piirretty kartalle. Seuraavaksi täytyy hahmottaa, miten toimijat rakentavat yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi.
KUUMA-seudulla tartuttiin yhdessä osaamisen, työllisyyden ja yritysten haasteisiin
KUUMA-seutu on työstänyt verkostomaisessa yhteistyössä tilannekuvaa alueen elinvoiman haasteista ja mahdollisuuksista. Yhteistyö käynnistyi syksyllä 2021 Sitran Osaamisen aika -projektissa. Tilannekuvafoorumien koollekutsuja on ollut Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, ja kaikkiaan mukana on lähes kaksikymmentä alueella toimivaa organisaatiota.
Mukana työssä on ollut muutama sata henkilöä muun muassa alueen oppilaitoksista, yrityksistä ja kunnista. Seutuun kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Heidän ääntään prosessiin on tuonut KUUMA-seutu liikelaitos.
Tilaisuudessa yhteisen tilannekuvan merkityksestä ja työstämisestä kertoivat aluejohtaja Petri Ovaska Uudenmaan yrittäjistä, asiakkuuspäällikkö Merja Putus Hyriasta ja johtaja Krista Pahkin Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kaikki kolme olivat tyytyväisiä tehtyyn yhteistyöhön.
– Tällaiset hankkeet ovat yrittäjäjärjestöille äärimmäisen kiinnostavia. Jos puhutaan alueen, maakunnan ja Keski-Uudenmaan elinvoiman kehittämisestä, niin ne kytkeytyvät yrityksiin, yrittäjien Ovaska sanoo.
– Halusimme lähteä mukaan työstämään KUUMA-kuntien tilannekuvaa, koska kannamme vastuuta ja huolta työllisyyden, osaamisen ja kohtaannon parantamisesta, jotta alue menestyisi paremmin. Kun yhdessä tehdään, syntyy ideoita, ajatuksia ja oivalluksia. Niiden eteenpäin vieminen on ollut syy olla mukana, Hyrian Putus tiivisti.
– Vastaan Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon kampuksien kaikesta toiminnasta. Hankkeessa mukana olemalla olen henkilökohtaisesti saanut uusia verkostoja. Haluan kehittää Laurean toimintaa ja kuulla, mitä alue tarvitsee, Pahkin sanoi.
Verkostomaisessa yhteistyössä tarvitaan jatkuvaa yhdessä tekemistä
Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen kertoi osallistujille verkostomaisesta yhteistyöstä muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomen kasvukäytävä on Uudeltamaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto, jossa myös Uudenmaan liitto on mukana.
– Yhteistyö perustuu jatkuvaan yhdessä tekemiseen. Voimme suunnitella paljon, mutta tekeminen ratkaisee, Villanen sanoo.
Villanen korosti, että vaikuttavuus vaatii, että on vahva visio ja vahva näkymä, mihin halutaan vaikuttaa. Siihen päästään yhdessä tekemällä ja kokeilemalla. Hän nosti esiin, että muutos on jatkuvaa. Meidän on oivallettava toimintaympäristömme.
Strategia ja yhteistyö ovat hänen mukaansa myös tärkeitä ekosysteemeissä. Ilman strategiaa toiminta on tuuliajolla. Yhteistyötä ja verkostoja on tärkeä pohtia, jotta saadaan kaikki hyöty, mitä niistä voisi saada ja saadaan kaikki niistä saatavissa oleva resurssi käyttöön.
Tietoa on paljon saatavilla – Miten sitä hyödynnetään?
Kohtaannosta on tarjolla paljon tietoa. Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan työvoiman ja sen kysynnän yhteensopivuutta. Eri tietolähteitä esitteli projektiasiantuntija Joonas Karhinen Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+-hankkeesta Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hän pohti, pystytäänkö kaikkea tietoa hyödyntämään vaikuttavasti. Data tuo paljon historiatietoa. Miten sitä käytetään ennakointiin?
Uudenmaan ELY-keskus julkaisee alueen työllisyyskatsauksen kuukausittain.
Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti avaa maakuntatasolla eri toimiajojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitystä.
Työvoimabarometri korvaa edeltäjänsä ammattibarometrin. Siinä arvioidaan työttömien määrää ja avoimien työpaikkojen muutosta vuoden päähän nykyhetkestä. Uudeltamaalta pilottiluonteiseen tarkasteluun syksyllä 2023 valikoituivat teknologiateollisuus ja -palvelut, rakennuttu ympäristö, liikenne ja logistiikka sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala. Raportti julkaistaan marraskuussa 2023.
Jatkuvan osaamisen ja työllisyyden palvelukeskus tarkastelee osaamisen tarjontaa ja ennakoitua kysyntää. Tavoitteena on julkaista Osaamistarvekompassi.fi-alusta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Myös Helsingin seudun kauppakamarin yhteydessä toimiva Ennakointikamari tuottaa tietoa osaamisen ennakointiin. Tästä tietokanavasta tilaisuudessa kertoi projektipäällikkö Olli Oja.
Tilaisuuden järjestivät Uudenmaan liitto sekä valtakunnallinen koordinaatiohanke Tulevaisuuden työmarkkinat (ESR+).
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.
Artikkeli
15.11.2024
Lohjan Pekka Puistosalo: ”Länsi-Uusimaa on tulevaisuuden mahdollisuuksien alue”
Pekka Puistosalo työskentelee kaupunkirakennejohtajana Lohjan kaupungilla. Hän johtaa toimialaa, joka vastaa esimerkiksi kaupunkitekniikasta, kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, ympäristönsuojelusta, elinkeinoasioista ja työllisyysalueen valmistelusta.