Yhteistyö on onnistumisen ytimessä osaamisen, työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa
Uusimaalaiset osaamiseen, työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät toimijat kävivät vuoropuhelua yhteistyön paikoista Tulevaisuuden työmarkkinat – Yhteistyö on onnistumisen ytimessä -tilaisuudessa tiistaina 14. marraskuuta. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja esimerkkejä ekosysteemisestä työskentelystä.
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Uudistuksessa muodostuvat työllisyysalueet on alustavasti piirretty kartalle. Seuraavaksi täytyy hahmottaa, miten toimijat rakentavat yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi.
KUUMA-seudulla tartuttiin yhdessä osaamisen, työllisyyden ja yritysten haasteisiin
KUUMA-seutu on työstänyt verkostomaisessa yhteistyössä tilannekuvaa alueen elinvoiman haasteista ja mahdollisuuksista. Yhteistyö käynnistyi syksyllä 2021 Sitran Osaamisen aika -projektissa. Tilannekuvafoorumien koollekutsuja on ollut Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, ja kaikkiaan mukana on lähes kaksikymmentä alueella toimivaa organisaatiota.
Mukana työssä on ollut muutama sata henkilöä muun muassa alueen oppilaitoksista, yrityksistä ja kunnista. Seutuun kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Heidän ääntään prosessiin on tuonut KUUMA-seutu liikelaitos.
Tilaisuudessa yhteisen tilannekuvan merkityksestä ja työstämisestä kertoivat aluejohtaja Petri Ovaska Uudenmaan yrittäjistä, asiakkuuspäällikkö Merja Putus Hyriasta ja johtaja Krista Pahkin Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kaikki kolme olivat tyytyväisiä tehtyyn yhteistyöhön.
– Tällaiset hankkeet ovat yrittäjäjärjestöille äärimmäisen kiinnostavia. Jos puhutaan alueen, maakunnan ja Keski-Uudenmaan elinvoiman kehittämisestä, niin ne kytkeytyvät yrityksiin, yrittäjien Ovaska sanoo.
– Halusimme lähteä mukaan työstämään KUUMA-kuntien tilannekuvaa, koska kannamme vastuuta ja huolta työllisyyden, osaamisen ja kohtaannon parantamisesta, jotta alue menestyisi paremmin. Kun yhdessä tehdään, syntyy ideoita, ajatuksia ja oivalluksia. Niiden eteenpäin vieminen on ollut syy olla mukana, Hyrian Putus tiivisti.
– Vastaan Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon kampuksien kaikesta toiminnasta. Hankkeessa mukana olemalla olen henkilökohtaisesti saanut uusia verkostoja. Haluan kehittää Laurean toimintaa ja kuulla, mitä alue tarvitsee, Pahkin sanoi.
Verkostomaisessa yhteistyössä tarvitaan jatkuvaa yhdessä tekemistä
Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen kertoi osallistujille verkostomaisesta yhteistyöstä muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomen kasvukäytävä on Uudeltamaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto, jossa myös Uudenmaan liitto on mukana.
– Yhteistyö perustuu jatkuvaan yhdessä tekemiseen. Voimme suunnitella paljon, mutta tekeminen ratkaisee, Villanen sanoo.
Villanen korosti, että vaikuttavuus vaatii, että on vahva visio ja vahva näkymä, mihin halutaan vaikuttaa. Siihen päästään yhdessä tekemällä ja kokeilemalla. Hän nosti esiin, että muutos on jatkuvaa. Meidän on oivallettava toimintaympäristömme.
Strategia ja yhteistyö ovat hänen mukaansa myös tärkeitä ekosysteemeissä. Ilman strategiaa toiminta on tuuliajolla. Yhteistyötä ja verkostoja on tärkeä pohtia, jotta saadaan kaikki hyöty, mitä niistä voisi saada ja saadaan kaikki niistä saatavissa oleva resurssi käyttöön.
Tietoa on paljon saatavilla – Miten sitä hyödynnetään?
Kohtaannosta on tarjolla paljon tietoa. Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan työvoiman ja sen kysynnän yhteensopivuutta. Eri tietolähteitä esitteli projektiasiantuntija Joonas Karhinen Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+-hankkeesta Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hän pohti, pystytäänkö kaikkea tietoa hyödyntämään vaikuttavasti. Data tuo paljon historiatietoa. Miten sitä käytetään ennakointiin?
Uudenmaan ELY-keskus julkaisee alueen työllisyyskatsauksen kuukausittain.
Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti avaa maakuntatasolla eri toimiajojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitystä.
Työvoimabarometri korvaa edeltäjänsä ammattibarometrin. Siinä arvioidaan työttömien määrää ja avoimien työpaikkojen muutosta vuoden päähän nykyhetkestä. Uudeltamaalta pilottiluonteiseen tarkasteluun syksyllä 2023 valikoituivat teknologiateollisuus ja -palvelut, rakennuttu ympäristö, liikenne ja logistiikka sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala. Raportti julkaistaan marraskuussa 2023.
Jatkuvan osaamisen ja työllisyyden palvelukeskus tarkastelee osaamisen tarjontaa ja ennakoitua kysyntää. Tavoitteena on julkaista Osaamistarvekompassi.fi-alusta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Myös Helsingin seudun kauppakamarin yhteydessä toimiva Ennakointikamari tuottaa tietoa osaamisen ennakointiin. Tästä tietokanavasta tilaisuudessa kertoi projektipäällikkö Olli Oja.
Tilaisuuden järjestivät Uudenmaan liitto sekä valtakunnallinen koordinaatiohanke Tulevaisuuden työmarkkinat (ESR+).
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
4.9.2026
Uudenmaan ennakointipäivä 24.11.2026 – Kohtaamisia ja kovaa asiaa
Tervetuloa mukaan Uudenmaan ennakointipäivään 24. marraskuuta. Päivän aikana tulevaisuuden ilmiöt, asiantuntijat ja käytännön tekijät kohtaavat saman katon alla.
Blogi
4.9.2026
Parasta juuri nyt – Loviisan kirjasto- ja kulttuuritalo
Maakunnan liiton lakisääteisenä tehtävänä on edistää kulttuuria osana maakunnallista strategiatyötä. Aina joskus joku kysyy, miten kulttuuri liittyy aluekehittämiseen.
Uutinen
3.9.2026
Tulevaisuustutkassa 3.9. keskusteltiin ruokainnovaatioista
Tulevaisuustutka-webinaarissa 3. syyskuuta keskusteltiin ruokainnovaatioista, joilla on tärkeä rooli kestävyyden edistäjänä, uuden työn ja toimeentulon luojana sekä riittävän ravitsemuksen takaajana. Katso tilaisuuden tallenne.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.