Aloitusseminaarissa etsittiin käytännön yhteistyön paikkoja TE-uudistuksessa – “Tehdään yhdessä paras mahdollinen uudistus Uudellemaalle”
Uudenmaan liiton luotsaaman TEPA24 Uusimaa -hankkeen aloitusseminaari 23. tammikuuta keräsi keskustakirjasto Oodiin noin 140 osallistujaa. Hankkeen ytimessä on valmistautuminen TE-palveluiden uudistukseen ja työllisyysalueet ylittävään yhteistyöhön maakunnan laajuisesti.
Työministeri Arto Satonen toi tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä ja TE-palvelujen uudistuksella on arvioitu (VM) saavutettavan 7000–10 000 lisätyöllistä.
− Uudellamaalla on eniten työnhakijoita, mutta myös avoimia työpaikkoja. Kohtaanto-ongelma on valtava, Satonen huomautti.
MDI:n johtavan asiantuntijan Anu Tirkkosen inspiraatiopuheenvuorossa kuultiin pysäyttäviä tilastoja Uudenmaan työllisyydestä, yritysdynamiikasta ja väestökehityksestä.
− Paras tapa epäonnistua uudistuksessa on olla tekemättä yhteistyötä, Tirkkonen kiteytti.
Aitoja kohtaamisia ja käytännön ratkaisuja
Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoi, mitä lisäarvoa kunnat tuovat uudistuksessa. Kunnilla on TE-palveluiden järjestäjänä mahdollisuus edistää työllisyyttä laaja-alaisesti työn kysyntää ja tarjontaa lisäämällä.
Reinan mukaan kunnat ovat luontevia yhteistyö- ja toimintaorganisaatioita työllisyyttä edistävien verkostojen ja ekosysteemien mahdollistajina alueillaan. Etua tuovat myös asiakaslähtöisyys, kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä ja taloudelliset kannusteet työllisyyden, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen. Reina esitteli myös Kuntaliiton tarjoamaa muutostukea.
− Teemme kaikkemme, jotta järjestämistehtävän haltuunotossa onnistutaan. Parhaiten pärjäävät ne työllisyysalueet, jotka osaavat kytkeä kunnat tiiviisti mukaan, Reina sanoi.
Myös elinkeinoelämä on tiiviisti mukana TE-palvelujen uudistuksessa. Terveiset toi Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen, joka nosti esiin muun muassa ennakointitiedon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien hyödyntämistä. Hän odottaa uudistukselta positiivisia työllisyysvaikutuksia ja käytännön ratkaisuja.
− Olennaista ei ole se, mikä taho palvelun järjestää, vaan se, että palvelut löytyvät helposti ja vastaavat yritysten tarpeisiin, Pakarinen summasi.
Työvoiman saatavuudessa katseet kääntyvät maahanmuuttoon, sillä Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän pian laskuun. Kanadassa 15 vuotta työskennellyt Laura Koivisto-Khazaal kertoi, miten maahan eri syistä tulevat saadaan myös jäämään. Kanada on tehnyt 20-vuotta aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen ansiosta maalla on nykyisin valtava vetovoima.
Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelijana työskentelevä Koivisto-Khazaal nosti esimerkiksi Kanadan syrjäseuduilla toteutetut alueelliset pilotit. Kanadassa maahanmuuttajien saama kotoutumispalvelu jatkuu myös työllistymisen jälkeen. Piloteille ominaista oli myös maahanmuuttajien kohtaaminen ihmisenä; pelkkä työpaikka ei riitä, vaan tarvitaan mukaan ottava yhteisö.
Paneelikeskustelu: Iso muutos on myös mahdollisuus
Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander kannusti kurkistamaan konepellin alle. Hän nosti esiin tiedolla johtamisen merkitystä sekä palveluiden ja kehittämiskohteiden avaamista. Fokus ei saa kallistua entisestään T:hen (työllisyys), vaan E:n (elinkeinot) tulee olla vahvasti mukana! Helander toi esiin myös kuntien erilaiset valmiudet ryhtyä järjestämään palveluita.
Järvenpään kaupunginjohtajalle Iiris Laukkaselle kolme keskeistä termiä uudistuksessa ovat yhteistyö, sujuva siirtymä sekä esteiden raivaaminen ja ylittäminen. Kunnat ovat uuden haasteen edessä!
Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas korosti, kuinka tärkeää on palveluiden tuominen lähelle ja paikallisia tarpeita vastaavaksi osaksi kuntien muita palveluita. Yrityksiä tulee olla mahdollisuus palvella laajemmin yhden luukun periaatteella useamman toimijan palveluilla.
Helsingin kaupungin projektipäällikköä Tarja Arkiota inspiroi stadilaisten ja uusimaalaisten hyvinvoinnin lisääminen, tärkeäksi hän nosti julkisten varojen kestävän käytön. Arkio peräänkuulutti systeemistä muutosta, jonka kautta uudistuksen muutospotentiaali saataisiin paremmin käyttöön. Tuloksien saamiseksi yhteistyöstä ei voi puhua isolla pensselillä, vaan asia kerrallaan.
Uudenmaan yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska korosti yhteisen koordinoinnin merkitystä, jotta jo alkuvaiheessa työllisyysalueille ei synny erilaisia käytäntöjä, koska nämä tulevat helposti myöhemmin syvenemään. Oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt ovat merkittävässä roolissa siinä, minkälainen malli voitaisiin rakentaa.
Monimutkainen palapeli ratkotaan yhdessä
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén summasi aamupäivän annin. Lähtökohdat ovat haastavat, sillä palapeli on monimutkainen: Uudellamaalla on 26 kuntaa, 5 hyvinvointialuetta ja pian 9 työllisyysaluetta.
− Uudistuksen läpivientiin tarvitaan yhteistä tahtoa ja positiivista asennetta, jota tiedon pitää tukea. Me otamme sellaisen roolin, jonka tunnette meille sopivaksi, kannusti Telén.
Hankkeen aloitusseminaarin jälkeen työtä tehdään työryhmissä, jotka tarjoavat alustan käytännön yhteistyölle. Yksi hyvä esimerkki on tammikuussa ensimmäistä kertaa kokoontunut työllisyysalueiden viestijöiden verkosto.
− TEPA24 Uusimaa on kuntien uusi paras kaveri, hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen kiteytti kunnilta tullutta palautetta. Projektin on tarkoitus toimia laajapohjaisena kehittämisalustana, joten Laitinen neuvookin pitämään ”kynnykset matalina ja langat kuumina”.
Kuten tapana on, projektien työn tueksi luodaan myös rakenteita, osa rahoittajan edellyttämänä, osa suoremmin toiminnan tukemiseksi. TEPA24 Uusimaa -hankkeella näitä on kaksi: ohjausryhmä ja neuvottelukunta. Näiden toimintaan ja jäseniin voit tutustua alla.
Ohjausryhmän tehtävänä on hyvää hallintotapaa noudattaen ohjata ja seurata hankesuunnitelman noudattamista ja toteuttamista, toteuttamisen etenemistä sekä hankkeen rahoituksen ja kustannusten toteutumista. Alla ohjausryhmän jäsenet ja suluissa varajäsenet.
AMKE: Satu Ågren (Peter Pahlman)
Helsingin yrittäjät: Tiina Oksala
Helsingin Seudun Kauppakamari: Riikka Vataja (Olli Oja)
Kunnat: Iiris Laukkanen & Stefan Fri
PKS (jaettu jäsenyys): Annukka Sorjonen, Ulla Kangas, Tarja Arkio ja Eija Väätäinen
Hämeen ELY-keskus (ESR+ rahoittaja): Vuorela Auli
Uudenmaan ELY-keskus: Jarkko Tonttila
Uudenmaan liitto: Ulla-Mari Karhu (Outi Ervasti)
Uudenmaan TE-toimisto: Jutta Valkeinen
Hankkeen neuvottelukunta koostuu kohde- ja sidosryhmien edustajista laajalla spektrillä. Puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tuija Telén.
Helsingin Seudun Kauppakamari: Pia Pakarinen
Kuntaliitto: Erja Lindberg
Espoo-Kauniainen: Hilla-Maaria Sipilä
Keski-Uusimaa: Pauliina Polvinen
Kirkkonummi-Vihti-Siuntio: Johanna Andelmin-Inkinen
Porvoo: Lassi Puonti
Raasepori-Hanko-Inkoo: Sebastian Risku
Uudenmaan Yrittäjät: Petri Ovaska
Uudenmaan ELY-keskus: Laura Koivisto-Khazaal
Uudenmaan liitto: Outi Ervasti (Ulla-Mari Karhu)
Lisätietoja:
Anne Laitinen
Projektipäällikkö
anne.laitinen@uudenmaanliitto.fi
TE-palvelujen uudistuksen tukeminen, TEPA24 Uusimaa -hanke
Antti Kettunen
Viestinnän asiantuntija
antti.kettunen@uudenmaanliitto.fi
TE-palvelujen uudistuksen tukeminen, TEPA24 Uusimaa -hankkeen viestintä
Tutustu myös näihin
Artikkeli
15.11.2024
Lohjan Pekka Puistosalo: ”Länsi-Uusimaa on tulevaisuuden mahdollisuuksien alue”
Pekka Puistosalo työskentelee kaupunkirakennejohtajana Lohjan kaupungilla. Hän johtaa toimialaa, joka vastaa esimerkiksi kaupunkitekniikasta, kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, ympäristönsuojelusta, elinkeinoasioista ja työllisyysalueen valmistelusta.
Uutinen
24.10.2024
Nuorisotyöttömyydellä on tiivis yhteys nuorten hyvinvointiin
Uusimaalaisten nuorten työllisyyden tulevaisuuden näkymät olivat aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 24. lokakuuta. Uudenmaan asukkaista kolmasosa on alle 30-vuotiaita ja osuus on suurempi kuin missään muualla Suomessa.