Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa.
Kiertotalouden ytimessä ovat esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, uudelleenkäyttö- ja valmistus, korjauspalvelut ja jakamistalouden ratkaisut.
Suomella on kunnianhimoisia tavoitteita raaka-aineiden kulutuksen vähentämiseksi, mutta asiantuntijoiden arvioiden mukaan nykyisillä toimilla näitä tavoitteita ei saavuteta. Lisäksi edelleen usein nousee esille käsitys, että kiertotalous on lähinnä kierrätystä, vaikka kyseessä on paljon laajempi käsite. Kiertotalouden ytimessä ovat esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, uudelleenkäyttö- ja valmistus, korjauspalvelut sekä jakamistalouden ratkaisut.
Erilaisten politiikkasuositusten mukaan kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia toimintaympäristössä, toimialatasolla ja myös yksittäisten yritysten toimintatavoissa. Tarvitaan myös enemmän konkreettisia tavoitteita ja mittareita, ja näiden toteutumista on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Lisäksi tarvitaan vahvempia resursseja ja rahoitusta kiertotalousohjelman toimeenpanoon Suomessa.
Haasteista huolimatta yritysten innovointi on jatkunut kiertotalouden alueella vahvana, ja siksi kiertotalouden tulevaisuus Suomessa näyttää lupaavalta liiketoiminnan näkökulmasta. Teknologian ja innovaatioiden rooli tulee olemaan keskeinen myös jatkossa.
Kiertotalouden tulevaisuus Suomessa näyttää lupaavalta liiketoiminnan näkökulmasta.
Vuonna 2024 suomalaiset yritykset saivat myös merkittäviä rahoituksia EU:lta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Esimerkiksi digitalisaatio ja tekoäly voivat tehostaa materiaalien kierrätystä ja vähentää jätteen määrää. Lisäksi kuluttajien asenteiden muutos kohti kestävämpää kulutusta tukee kiertotalouden kehitystä.
Myös Suomen kansallinen kiertotalouden green deal voi olla merkittävä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Green deal -sopimusten ja niihin liittyvien sitoumusten avulla etsitään ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa.
Kiertotalouden edistymisen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat Euroopan komission tulevat toimet.
Kiertotalouden edistymisen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat Euroopan komission tulevat toimet. Tähän asti kunnianhimon taso on EU:ssa ollut korkealla, mutta millaisia suunnitelmia uudella komissiolla on, selviää vasta myöhemmin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että biotalouden rooli tulee nousemaan aiempaan verrattuna ja toisaalta kiertotaloutta pyritään integroimaan yhä enemmän muihin alueisiin. Myös teollisen kiertotalouden merkitys korostunee jatkossa.
Uudellamaalla on erityisiä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta ja viime vuosina on jo otettu merkittäviä edistysaskeleita. Alueella on vahva teollinen perusta ja monipuolinen yrityskenttä, joka voi hyötyä kiertotalouden periaatteista.
Uudenmaan kiertotalouslaakso kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijat, yritykset ja organisaatiot kehittämään kiertotalousratkaisuja ja jakamaan parhaita käytäntöjä. Kiertotalouslaakso voi toimia edelläkävijänä ja tarjota alustan uusille innovaatioille ja yhteistyöhankkeille sekä toimia yhteistyöalustana eri toimijoille, kuten yrityksille, tutkimuslaitoksille ja julkiselle sektorille. Se voi myös tarjota konkreettisia esimerkkejä ja visioita siitä, miten kiertotalous voi edistyä Uudellamaalla.
Uudenmaan kiertotalouslaakso keskittyy erityisesti alueen näkökulmasta keskeisiin sektoreihin, kuten ruoka, rakentaminen, muovit ja tekstiilit sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Pohdinnassa oleva Uudenmaan green deal voisi toimia esimerkkinä myös muille maakunnille.
Uudellamaalla on erityisiä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta.
Haasteitakin alueella silti riittää, kuten kuluttajien tietoisuuden lisääminen kiertotaloudesta ja uusien kiertotalousratkaisujen skaalaaminen laajempaan käyttöön. Yhtenä kiinnostavana uusimaalaisena esimerkkinä käy Infinited Fiber Company. Yhtiö on kehittänyt innovatiivisen teknologian, joka muuntaa tekstiilijätteen korkealaatuiseksi kuiduksi nimeltä Infinna. Tämä kuitu voidaan käyttää uusien vaatteiden valmistukseen, mikä vähentää tekstiilijätteen määrää ja edistää kiertotaloutta muotiteollisuudessa. Infinited Fiber Companyn teknologia on saanut kansainvälistä huomiota ja se on merkittävä askel kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta.
Kiertotalouden positiivinen tulevaisuus Suomessa vaatii merkittäviä jatkopanostuksia. Uudenmaan erityispiirteet ja kiertotalouslaakson teot voivat toimia esimerkkinä muille alueille ja edistää kestävää kehitystä koko maassa. Teknologian ja innovaatioiden kehitys, kansallinen green deal ja Euroopan Unionin aloitteet tarjoavat toivottavasti vankan perustan kiertotalouden edistämiselle myös jatkossa.
Toukokuussa Brasilian São Paulossa järjestettävä Maailman kiertotalousfoorumi on hyvä paikka seurata kiertotalouden globaalia tilaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Foorumia voi seurata myös verkon kautta. Tervetuloa mukaan!
Kari Herlevi vetää Sitran Kestävyysratkaisut-teeman Globaali yhteistyö -tiimiä. Hän on kiertotalouden ja kestävyysratkaisujen moniosaaja.
Reilusti eteenpäin kohti vuotta 2050
Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa pohditaan, millaiseksi maailma muuttuu ja miten muutamme sitä seuraavien vuosikymmenten aikana. Maakuntaohjelmassamme Uudenmaan visiona on olla ”reilusti edellä”. Jotta voimme jatkossakin olla reilusti edellä, tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuudesta. Tässä kirjoitussarjassa eri alojen asiantuntijat katsovat eteenpäin ja pohtivat, mitä voisi olla odotettavissa.
Tutustu myös:
Nuoret ja tulevat sukupolvet ainoalla planeetallamme
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä, kirjoittaa Sofia Laine.
Lukutaidon rapistumisessa heijastuu koko yhteiskunnan polarisaatio
Suomalaisnuorten lukeminen vähenee, kapenee ja heikkenee. Luultavasti myös aikuisten lukutaito on rapistunut viime vuosina, mutta sitä ei mitata samaan tapaan. Kun puhe kääntyy lukemiseen, ensimmäisenä ajatellaan kirjoja. Päivittäinen lukeminen on kuitenkin yleensä jotain ihan muuta, kirjoittaa Leaa Lakka.
Uudestamaasta maahanmuuttomaakunta?
Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelevässä kirjallisuudessa on jo pitkään erotettu maahanmuuttomaat omaksi ryhmäkseen. Sillä on useimmiten tarkoitettu niitä valtioita, joissa kansakunnan on ajateltu muodostuvan vapaaehtoisesti sinne muuttavista ihmisistä, kirjoittaa Pasi Saukkonen.
Ylirajainen Uusimaa
2050-luvun Uudellamaalla kansainvälisyys on läsnä kaikkialla. Ylirajaisen maakunnan kaupungeissa tarvitaan kestäviä liikkumisen ratkaisuja, niitä tukevaa tutkimusyhteistyötä ja paikkaan – ei enää syntyperään – perustuvaa identiteettipolitiikkaa, kirjoittaa Maija Urponen.
Uusimaa – Unelmaratkaisu Euroopalle
On huhtikuu, ja taivaalta pyryttää lunta. Vaikka ailahtelevainen kevätsää on tuttua, tuntuvat viime vuosien vaihtelut yhä huolestuttavammilta. Se näkyy myös Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Ilmastonmuutoksen ohella kannamme huolta sodista ja pandemioista, vihapuheesta ja vastakkainasettelusta, luontokadosta ja lukutaidosta. Tuntuu, että tulevaisuudenusko on koetuksella, kirjoittaa Lotta Nymann-Lindegren.
Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa. Sen avulla voimme tänään tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Tule mukaan visioimaan Uudenmaan tulevaisuutta
Uudenmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttavat syksyn ja talven aikana yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on hahmottaa maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia vuoteen 2050 asti. Järjestämme tammikuussa 2025 kaksi skenaariotyöhön liittyvää tilaisuutta.
Uutinen
25.11.2024
EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta teemana Tulevaisuustutka-webinaarissa 12.12.
Keväällä valittiin uudet europarlamentaarikot ja uusi Euroopan komissio aloittaa kohta työnsä. EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta klo 8.15–9.00.