Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
Ennallistamisasetuksen tavoite edistää luonnon monimuotoisuutta on erittäin tärkeä, ja sitä toteutetaan Suomessa jo monin tavoin kansallisesti ja paikallisesti. Huolta herättää kuudes artikla, joka asettaa keskenään hyvin erilaisille eurooppalaisille kaupungeille samat jäykät velvoitteet.
− Artikla ei esimerkiksi huomioi, kuinka paljon viheralueita meillä on jo nyt, missä vaiheessa kaupungistumiskehitys eri kunnissa on tai miten suunnittelujärjestelmämme Suomessa toimii, sanoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta.
Valtioiden, alueiden ja kaupunkien erilaisuus huomioon
Nykyisessä muodossaan kuudes artikla velvoittaa kaupunkeja säilyttämään viheralueiden ja latvuspeitteisten alueiden pinta-alan vähintään samansuuruisena kuin se oli vuonna 2021. Lisäksi viheralueiden pinta-alan tulisi kaupungeissa kasvaa viidellä prosentilla ja latvuspeitteisiä alueita pitäisi olla vähintään 10 prosenttia kunnan pinta-alasta vuoteen 2050 mennessä.
Suomen kaikissa kaupungeissa latvuspeittävyyden minimitaso täyttyy jo nyt. Myös viheralueita on huomattavasti enemmän kuin muualla tiheämmin asutussa Euroopassa, mutta niiden prosentuaalinen lisääminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.
− Nykyinen ehdotus on siinä mielessä epäreilu, ettei se huomioi kaupunkien erilaisia lähtötilanteita eri puolilla EU:ta. Viheralueiden nykyinen määrä kunnassa ei vaikuta lisäysvaatimuksiin, ja mitä laajempi kunta, sitä enemmän muita alueita pitäisi muuttaa viheralueiksi. Tämä vaikuttaisi siis voimakkaimmin pinta-alaltaan suuriin suomalaisiin kuntiin. Velvoitteiden tulisi kuitenkin ensisijaisesti kohdentua sinne, missä viheralueiden puute on selkeä ongelma. Ja oleellista olisi tarkastella myös viheralueiden laatua, toteaa Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aalto.
Erityisen ongelmallinen ehdotus on Suomen suhteellisen nuorten, kasvavien kaupunkien kannalta. Artiklan piiriin kuuluvien kuntien alueella peltoja ja rakennettua ympäristöä pitäisi muuttaa viheralueeksi jopa kymmenien tai satojen neliökilometrien osalta, kunnan pinta-alasta riippuen.
− Vaarana on, että kasvavan seudun rakentamispaine suuntautuu enenevissä määrin tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolelle niihin maaseutumaisiin kuntiin, joita artikla ei koske. Myös elinkeinotoiminta isoimmilla kaupunkiseuduilla voisi häiriintyä, Aalto sanoo.
Vastoin tavoitteitaan ehdotus uhkaa siis Suomessa johtaa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutu tulisi huomioida kokonaisuutena, kuten suomalaisessa suunnittelujärjestelmässä jo tehdään. Myös ristiriidat nykyisen lainsäädännön kanssa pitää ratkoa.
− Nykyisellään artikla on monilta osin jopa mahdoton toteuttaa Suomen oloissa. Jos artiklasta halutaan toimiva, tulee siitä muokata yleispiirteisempi. Myös määritelmät vaativat pikaista selkeyttämistä, jotta konkreettisia vaikutuksia päästään arvioimaan, summaa Mansikka.
Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot julkaisivat tammikuussa yhteisen kannanoton, joka sisältää korjausehdotuksia sekä esimerkkejä kuudennen artiklan vaikutuksista Suomessa.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Silja Aalto
Ympäristöasiantuntija
silja.aalto@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
Ennallistamisasetus
- Euroopan komissio julkaisi kesällä 2022 ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa ja monimuotoisuutta.
- Ennallistamisasetuksen kuudes artikla koskee kaupunkeja. Suomessa artiklan piirissä olisi 63 kuntaa.
- Uudellamaalla artiklan piiriin kuuluisi puolet kunnista: Hanko, Raasepori, Lohja, Karkkila, Espoo, Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Porvoo.
- Ennallistamisasetuksen käsittely etenee seuraavaksi EU-tasolla. Suomalaiset toimijat pyrkivät vaikuttamaan kuudennen artiklan sisältöön kevään 2023 aikana.
Tutustu myös näihin
Blogi
21.8.2023
EU:n kohuttu ennallistamisasetus etenee
Euroopan komissio julkaisi vuosi sitten ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Asetus eteni kesällä kolmikantaneuvotteluihin komission, parlamentin ja neuvoston välillä.
Uutinen
16.5.2023
Kaupungit ja maakunnat vaativat muutoksia EU:n ennallistamisasetuksen luonnokseen
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.
Blogi
21.4.2023
Yksi artikla ei saa kaataa tarpeellista asetusta – Vaikuttamistyö luonnon ennallistamisen ympärillä EU:ssa jatkuu
Keskustelu EU:n ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan vaikutuksista suomalaisiin kaupunkeihin sähköistyi alkuvuonna. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä: Luontokato on pysäytettävä, luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa ja luontoa tarvitaan myös kaupungeissa. Samalla moni oivalsi, että ehdotetussa asetuksessa on kyse paljon muustakin kuin metsistä, kirjoittaa Silja Aalto.
Uutinen
3.3.2023
Kansainvälinen ympäristösääntely ja vihreän siirtymän rahoitus tapetilla Tulevaisuustutkassa
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 2. maaliskuuta keskityttiin kansainväliseen ympäristösääntelyyn ja sen vaikutuksiin Uudellamaalla. Sääntelyllä halutaan muun muassa turvata luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta.