Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan. Monimuotoisen lähiluonnon terveyshyödyistäkin tulee jatkuvasti lisää tutkimustietoa.
Monimuotoinen luonto on myös talouskysymys.
Monimuotoinen luonto on myös talouskysymys. Taloutemme kasvu pohjautuu nyt luonnonvarojen käytön jatkuvaan lisääntymiseen, vaikka monimuotoisuuden heikkenemisen on todettu heikentävän myös talouttamme1(Siirryt toiseen palveluun). Tulevaisuudessa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys korostuu myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Tarvitsemmekin kestävyysmurrosta – syvällistä yhteiskunnallista muutosta, joka ohjaa irtautumiseen kestämättömästä luonnonvarojen kulutuksesta ja luonnon köyhdyttämisestä.2(Siirryt toiseen palveluun)
Suomessakin luonto köyhtyy ihmisen toiminnan vuoksi, eikä heikkenevä suunta vielä nykytoimin käänny parempaan. Heikkeneminen olisi ensin saatava pysähtymään, minkä jälkeen voimme kääntää suunnan kohti luonnon elpymistä.3(Siirryt toiseen palveluun)
Suomessakin luonto köyhtyy ihmisen toiminnan vuoksi, eikä heikkenevä suunta vielä nykytoimin käänny parempaan.
Pelkkä suojelualueiden perustaminen ei riitä suunnan muuttamiseen, kun luontoa samalla nakerretaan toisaalla muun muassa rakentamalla. Suojelun lisäämisen ohella on ennallistettava heikentyneitä alueita ja huomioitava luonnon monimuotoisuus paremmin käytössä olevien metsien, peltojen ja rakennettujen viheralueiden hoidossa ja käsittelyssä. Samalla on mahdollisuus tehdä ympäristökasvatustyötä, joka lisää luontotekojen hyväksyttävyyttä sekä innostaa myös asukkaita ja yrityksiä toimimaan.4(Siirryt toiseen palveluun)
Luontohaittojen hallinnassa puhutaan usein lieventämishierarkiasta:
- Ensisijaisesti vältä haittoja.
- Kun välttäminen ei ole mahdollista, lievennä eli vähennä haittoja.
- Ennallista heikentyneitä luontoarvoja.
- Hyvitä jäljelle jäävät haitat toisaalla ekologisella kompensaatiolla.5
Kuntien ja maakuntien käytössä on monipuolisesti keinoja lieventämishierarkian eri vaiheiden toteuttamiseen, ja niitä on jatkossa otettava yhä aktiivisemmin käyttöön, jotta luontohaittoja saadaan leikattua.6(Siirryt toiseen palveluun)
Kaavoitus on tärkein kuntien ja maakuntien käsissä oleva keino turvata luontoarvoja. Monimuotoisimpien luontoalueiden sekä niiden välisten yhteyksien hävittämisen ja heikentämisen välttäminen on erityisen tärkeää, sillä heikentyneen luonnon ennallistaminen ja uusien luontoarvojen tuottaminen on epävarmempaa sekä yleensä myös selvästi kalliimpaa kuin alkuperäisten luontoarvojen säästäminen. Jatkossa on hyödynnettävä entistä tehokkaammin jo käytössä olevia alueita, kuten vanhoja teollisuusalueita tai muita rakennettuja tai voimakkaasti ihmisvaikutteisia alueita. Tätä jo tehdäänkin laajalti Uudellamaalla.
Kaavoitus on tärkeä kuntien ja maakuntien käsissä oleva keino turvata luontoarvoja.
Perusteelliset ja ajantasaiset luontokartoitukset luovat hyvän pohjan kaavoitukselle ja luontohaittojen välttämiselle. Niissä ei kuitenkaan aina pystytä tunnistamaan arvokkaita kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Pelkästä pistemäisestä, tiettyjä lajeja tai yksittäisiä kohteita korostavasta luonnonsuojelusta tulisikin siirtyä tärkeiden ekosysteemikokonaisuuksien ja niiden välisten yhteyksien suojeluun.
Tämän vuoksi monet kunnat ja maakunnat hyödyntävät esimerkiksi maankäytön suunnittelun tukena Zonation-analyysia, joka on Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä suojeluoptimoinnin työkalu, joka vertailee alueiden luontoarvoja ja auttaa tunnistamaan ne kohteet ja verkostot, joissa suojelu ja hoitotoimet tuottavat suurimman ekologisen hyödyn.
Kaavoituksen yhteydessä maakunnan ja kuntien olisi hyvä myös tunnistaa alueita, joilla suojelu- ja ennallistamistoimilla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, ekologista kytkeytyneisyyttä ja ekosysteemipalveluja. Näitä alueita voidaan kaavamerkinnöin varata myös kompensaatiokäyttöön.
Uudellamaalla rakentaminen ja kasvu on voimakasta, ja myös uusiutuvan energian vaatima maapinta-ala tulee lisääntymään, joten on käytettävä muitakin keinoja luontohaittojen välttämisen ohella. Lieventämistoimina kunnat voivat ottaa käyttöön tontti- tai alueellisen viherkertoimen sekä suosia viherkattoja ja kiinteistökohtaisen aurinkoenergian hyödyntämistä, hulevesikosteikkoja sekä muita luonnon monimuotoisuutta parantavia luontopohjaisia ratkaisuja. Myös maankäytön vaikutuksia vesistöihin tulee vähentää ja säästää alkuperäistä kasvillisuutta rakentamisen yhteydessä mahdollisimman paljon.
Olemassa olevan luonnon säästäminen on myös ilmastoteko, sillä kestää pari-kolme vuosikymmentä ennen kuin rakentamisaikaisen työn helpottamiseksi kaadetun puun tilalle istutettu puu on sitonut niin paljon hiilidioksidia, että se kumoaa istutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön luonnonsuojelulain mukaiset ekologiset kompensaatiot, joiden avulla hyvitetään aiheutetut luontohaitat.
Olemassa olevan luonnon säästäminen on myös ilmastoteko.
Kestävyysmurroksen edistämiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan luontoystävällisten käytäntöjen valtavirtaistamista kaikille sektoreille, jotta uudet toimintatavat vakiintuvat. Luontoon liittyvien moninaisten arvojen tunnustaminen kaikilla hallinnonaloilla tukee uusien johdonmukaisten hallinnon tapojen löytymistä ja siilojen purkamista.
Ei riitä, että vain erityisesti ympäristöasioihin perehtyneet henkilöt kunnan tai maakunnan hallinnossa toimivat aktiivisesti luontoarvot huomioivan suunnittelun ja käytäntöjen puolesta. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ja johtajuutta, jotta luontotoimet etenevät maakunnissa ja kunnissa tehokkaasti.
Maakunnat voisivat muun muassa laatia luontotiekarttoja eli yhteisen tulevaisuudenkuvan luonnon ja ihmisen yhteishyvinvoinnista ohjaamaan kaikkien hallinnonalojen työtä. Luontokadon pysäyttäminen on pitkän aikavälin tavoite, ja sen saavuttamiseksi on kaikkien alettava toimia määrätietoisesti jo tänään.
Minna Pappila työskentelee johtava tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hän toimii myös Luontopaneelin toisena varapuheenjohtajana.
1 Pouta, Eija ym. (2023). Politiikkasuositus: Luonnon monimuotoisuus ja talous – Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta. Luonnonvarakeskus. Policy Brief 3/2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-610-8(Siirryt toiseen palveluun)
2 Laako, Hanna ym. (2024). Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa. Suomen luontopaneelin julkaisuja 4/2024. https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2024/12/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4-2024-kestavyysmurros-edellyttaa-johdonmukaista-ja-lapileikkaavaa-politiikkaa.pdf(Siirryt toiseen palveluun)
3 Luontopaneeli (2023). Luontopaneelin raportti: Suomen luonnon tila ja tulevaisuus. https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/luontopaneelin-raportti-suomen-luonnon-tila-ja-tulevaisuus/(Siirryt toiseen palveluun)
4 Kallio, Kirsi ym. (2024). Vaikuttavan ympäristökansalaisuuden edistäminen suomessa. Suomen luontopaneelin julkaisuja 3A/2024. https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2024/11/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-3a-2024-vaikuttavan-ymparistokansalaisuuden-edistaminen-suomessa.pdf(Siirryt toiseen palveluun)
5 Hohti, Jani, Nieminen, Eini ja Jalkanen Joel ym. (2022). Kunnat hidastamassa luontokatoa. Suosituksia luontohaittojen välttämiseksi, lieventämiseksi ja komensoimiseksi kuntien maankäytössä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/83415/wisdom_letters_1-22_valmis2_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y(Siirryt toiseen palveluun)
6 Pappila, Minna, Leskinen Paula ja Salokannel Veera (2023). Ekologisten komensaatioiden ja lieventämishierarkian rooli alueiden käytön suunnittelussa. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XVI 2023, 168-213. https://www.edilex.fi/ymparistopolitiikka_ja_oikeus/1000920003.pdf(Siirryt toiseen palveluun)
Reilusti eteenpäin kohti vuotta 2050
Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa pohditaan, millaiseksi maailma muuttuu ja miten muutamme sitä seuraavien vuosikymmenten aikana. Maakuntaohjelmassamme Uudenmaan visiona on olla ”reilusti edellä”. Jotta voimme jatkossakin olla reilusti edellä, tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuudesta. Tässä kirjoitussarjassa eri alojen asiantuntijat katsovat eteenpäin ja pohtivat, mitä voisi olla odotettavissa.
Tutustu myös:
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi.
Nuoret ja tulevat sukupolvet ainoalla planeetallamme
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä, kirjoittaa Sofia Laine.
Lukutaidon rapistumisessa heijastuu koko yhteiskunnan polarisaatio
Suomalaisnuorten lukeminen vähenee, kapenee ja heikkenee. Luultavasti myös aikuisten lukutaito on rapistunut viime vuosina, mutta sitä ei mitata samaan tapaan. Kun puhe kääntyy lukemiseen, ensimmäisenä ajatellaan kirjoja. Päivittäinen lukeminen on kuitenkin yleensä jotain ihan muuta, kirjoittaa Leaa Lakka.
Uudestamaasta maahanmuuttomaakunta?
Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelevässä kirjallisuudessa on jo pitkään erotettu maahanmuuttomaat omaksi ryhmäkseen. Sillä on useimmiten tarkoitettu niitä valtioita, joissa kansakunnan on ajateltu muodostuvan vapaaehtoisesti sinne muuttavista ihmisistä, kirjoittaa Pasi Saukkonen.
Ylirajainen Uusimaa
2050-luvun Uudellamaalla kansainvälisyys on läsnä kaikkialla. Ylirajaisen maakunnan kaupungeissa tarvitaan kestäviä liikkumisen ratkaisuja, niitä tukevaa tutkimusyhteistyötä ja paikkaan – ei enää syntyperään – perustuvaa identiteettipolitiikkaa, kirjoittaa Maija Urponen.
Uusimaa – Unelmaratkaisu Euroopalle
On huhtikuu, ja taivaalta pyryttää lunta. Vaikka ailahtelevainen kevätsää on tuttua, tuntuvat viime vuosien vaihtelut yhä huolestuttavammilta. Se näkyy myös Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Ilmastonmuutoksen ohella kannamme huolta sodista ja pandemioista, vihapuheesta ja vastakkainasettelusta, luontokadosta ja lukutaidosta. Tuntuu, että tulevaisuudenusko on koetuksella, kirjoittaa Lotta Nymann-Lindegren.
Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa. Sen avulla voimme tänään tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja.
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Blogi
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.