SuomiAreenassa tarjottiin ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi ja osaajapulaan
Muotiteollisuuden ja rakennusalan kärkinimet puivat kiertotaloutta ja viherpesua keskustelussamme SuomiAreenassa. Osaajapulan ratkaisut olivat tapetilla liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin järjestämässä SuomiAreena-tapahtumassa. Tilaisuuksien tallenteet löytyvät MTV Katsomosta.
Kiertotalouden lisäämiseen tarvitaan brändäystä, houkuttelevuuden lisäämistä ja sääntelyä
Kiertotaloutta vai viherpesua -keskustelussa pohdittiin, toteutuuko kiertotalous todellisuudessa vai ainoastaan sanojen tasolla kunnianhimoisissa strategioissa ja ylväissä juhlapuheissa. Keskustelussa pohdittiin niin yksilön kuin myös laajemminkin koko yhteiskunnan roolia kiertotaloudessa. Myös sääntelyn mahdollisuudet ja esteet olivat esillä.
Muotialalla second hand -tuotteet tulisi saada kaikkien saataville, jotta se olisi vaihtoehto uuden ostamiselle. Myös kirpputorit tulisi brändätä uudelleen, jotta ne houkuttelisivat uusia kävijöitä.
Rakennusalalla kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan uutta liiketoimintamallia ja kierrätettyjen materiaalien käytön tehostamista. Myös pilottikohteiden rakentaminen ja niiden testaamisen myötä uudet ratkaisut voisivat tulla laajemminkin osaksi rakentamista. Keskusteluun osallistuivat Mall of Triplan toimitusjohtaja Päivi Salonen, yrittäjä, aktivisti Aku Varamäki, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen sekä arkkitehti ja JKMM Arkkitehtien toimitusjohtaja Samppa Lappalainen. Keskustelun juontajana toimi Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
Meillä on kaikki keinot ratkaista osaajapula
Kuinka ratkaisemme osaajapulan -keskustelussa pohdittiin erityisesti sitä, miten hyvin hallitusohjelma vastaa osaajapulaan ja missä Suomen pitää parantaa, jotta työpaikoille saadaan tekijöitä huomenna ja kymmenen vuoden kuluttua.
Konkreettisina ideoina osaajapulan ratkaisemiseksi keskustelijat lisäisivät ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta yrityksissä ja yksinkertaisivat opiskelijoiden työelämässä oppimisen järjestämistä yritysten näkökulmasta. Myös suomen kielen opettaminen jo kotimaassa ennen Suomeen opiskelemaan muuttamista oli yksi idea konkreettiseksi ratkaisuksi. Työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksen onnistuminen on myös avainasemassa osaajapulan saamiseksi kuriin. Nuorilla nykyisin käytössä olevan Tutustu työelämään ja tienaa -setelin voisi laajentaa koskemaan myös aikuisia.
Keskustelun lopuksi Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen tiivisti, että meillä on kaikki keinot ratkaista osaajapula, mutta tarvitaan voivottelun lopettamista ja asennemuutosta. Kannustimia tulisi saada niin yrityksille, yksilöille kuin oppilaitoksillekin. Työperäinen maahanmuutto ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tämän hallituksen heikko kohta.
Ajankohtaisesta aiheesta olivat keskustelemassa visionääri ja yrittäjä Peter Vesterbacka, Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen, ammatillista koulutusta tarjoavan Omnian johtava rehtori Maija Aaltola sekä Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja ja Uudenmaan liiton aluekehittämisjohtaja Juha Eskelinen. Keskustelun juonsi toimittaja Shahin Doagu.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.