Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman työpajat jatkuvat – tule mukaan vaikuttamaan
Uudenmaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelu käynnistyi marraskuisessa ilmastoriskityöpajassa, jossa tunnistettiin merkittävimpiä alueellisia ilmastoriskejä. Työ jatkuu keskiviikkona 23.4. kello 9–12 järjestettävässä työpajassa, jossa lähdetään luomaan yhteistä sopeutumisen tahtotilaa Uudellemaalle.
Tilaisuudessa keskustellaan maakunnallisen sopeutumistyön päämääristä ja sopeutumissuunnitelman valmistelun etenemisestä. Lisäksi pohditaan julkisen ja yksityisen sektorin vastuiden jakautumista sopeutumiseen liittyen sekä sopeutumiseen liittyviä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmia. Sopeutumistyölle asetetut päämäärät tarkentavat Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -visiota.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan yhteiselle taipaleelle kohti ilmastokestävää Uuttamaata!
Tilaisuuden ohjelma
Muutokset mahdollisia
Aika: keskiviikkona 23.4. klo 9–12, aamupalaa tarjolla klo 8.30 alkaen
Paikka: Helsinki, Scandic Simonkenttä
8.30 Aamupalaa tarjolla
9–10 Maakunnallisen sopeutumistyön päämäärät, Salla Siivonen, projektipäällikkö, Uudenmaan liitto
- Alustuksen jälkeen pienryhmissä tunnistetaan ja asetetaan alueelliselle sopeutumistyölle päämääriä.
Tauko
10.15–11 Julkisen ja yksityisen sektorin vastuut ja roolit sopeutumisessa, Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto
- Esityksen jälkeen keskustellaan pienryhmissä vastuiden jakautumisesta.
11–11.30 Oikeudenmukaisuuden näkökulma sopeutumiseen, Johannes Klein, vanhempi tutkija, Demos Helsinki
- Oikeudenmukaisen sopeutumisen tiekarttaprosessin esittely ja yhteistä keskustelua.
11.30–12 Yhteenveto: miten vastuukeskustelu ja oikeudenmukaisuus linkittyvät alueelliseen sopeutumissuunnitelman valmisteluun? Simo Haanpää, ilmastoasiantuntija, Uudenmaan liitto
- Yhteistä keskustelua.
Uudestamaasta tehdään ilmastokestävä 2030 mennessä
Tilaisuus järjestetään osana Uudenmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Visiona ilmastokestävä Uusimaa -hanketta (VILKKU). Hankkeessa laaditaan alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja kehitetään yrityssektorin sopeutumiskykyä.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Uudenmaan liitto on mukana EU:n sopeutumisen missiossa, jonka myötä Uudenmaan tavoitteena on olla ilmastokestävä 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Tutustu myös näihin
Uutinen
30.6.2026
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
Uutinen
26.6.2026
CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Uudenmaan liitto on mukana juuri käynnistyneessä kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa.
Uutinen
23.6.2026
Seitsemän EAKR-hanketta vauhdittamaan tuoreen maakuntaohjelman tavoitteita
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Etelä-Suomen rahoitushakuun saatiin 36 hakemusta, joissa oli sekä yhden toteuttajan hankkeita että ryhmähankkeita. Näistä Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö esittivät rahoitettavaksi seitsemää hanketta.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.