Uudenmaan kiertotalouslaakso kunnolla vauhtiin
Uusimaa-ohjelman tavoitteeksi asetettu ympäristöviisas ja menestyvä Uusimaa ottaa merkittäviä askelia eteenpäin, kun maakunnan kiertotaloustoimijat lähtevät ratkaisemaan uudella tavalla kestävän ja vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen haasteita. Uudenmaan kiertotalouslaakson rakentamisen tueksi on myönnetty Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa (AKKE).
– Uudenmaan kiertotalouslaakso on uudenlaisen yhteistyön alusta. Sen avulla luodaan tilaisuuksia yhteiskehittämiselle, tiedon jakamiselle ja keskinäiselle oppimiselle. Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, projektien edistäminen ja rahoituksen hankkiminen ovat oleellisia kiertotalouslaakson toiminnassa, kuvailee johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla edelläkävijä kiertotaloudessa, minkä toteutumisessa Uudellamaalla on monessa suhteessa ratkaiseva rooli, koska alueella on suurimmat materiaalivirrat ja tehokas keräysjärjestelmä. Uudenmaan kiertotalouslaakso tulee rakentumaan vahvaksi ja vaikuttavaksi yhteiseksi ponnistukseksi ja alustaksi kiertotalouden edistäjänä.
– Maakunnassamme on todella paljon potentiaalia kiertotalouden kehittämiseen ja pilotointiin kansallisella tasolla. Alueella on myös paljon yrityksiä sekä tutkimus- ja innovaatio-osaamista, millä on suuri merkitys kiertotalousratkaisujen kehittämisessä, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Kiertotalouden edistämiseen on luvassa merkittävää tukea sekä kansalliselta että Euroopan tasolta
Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja jätteen syntyminen minimoidaan. Myös neitseellisten luonnonvarojen kulutusta on pyrittävä kokonaisuutena vähentämään. Kiertotalouteen kuuluvat myös jakamistalous ja palveluiden kehittäminen. Palveluiden tulisi perustua jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
– Meidän tulee käyttää ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia resursseja viisaasti ja harkitusti, jotta voimme lisätä hyvinvointia ja samalla pysyä ilmaston ja luonnon asettamissa rajoissa. Tarvitaan uusia talouden toimintamalleja, joilla kulutus saadaan kestävämpään suuntaan, Savolainen toteaa.
Uusimaa on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa vähähiilisen kiertotalouden green deal -sitoumuksessa yhdessä 80 muun suomalaisen toimijan kanssa, mitä edistetään myös osana laakson kehittämistä. Sitoumuksen myötä syntyvällä yhteistyöllä tuotetaan tutkimustietoa luonnonvarojen käytöstä ja dataa materiaalivirroista. Sitoumuksessa mukana olevat etsivät yhteistyössä vaikuttavimpia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi.
– Lisäksi Uusimaa on valittu yhdeksi pilottialueeksi Euroopan komission Circular Cities and Regions Intiative -ohjelmassa. Tulemme saamaan sen myötä merkittävää tukea Euroopasta kiertotalouden edistämiseen, Tynys kertoo.
Uusimaa kiertotalouden mallialueeksi
Uudenmaan kiertotalouslaaksoa lähdetään rakentamaan aluksi neljän keskeisen kiertotalousalan tiimoilta: ruoka, rakentaminen, muovit ja tekstiilit sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kyseessä on oppiva prosessi, jossa myös uusia teemoja voi nousta keskusteluun.
Kiertotaloudesta tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja liikevaihdon kasvua yrityksille sekä kansainvälisen liiketoiminnan kasvua ja yhteistyön lisääntymistä aktiivisen tuen avulla.
Tärkeä osa kiertotalouslaakson tekemistä on kiertotalousyhteistyön ja -osaamisen vahvistaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen Uudenmaan yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa.
– Kiertotalouslaakso parhaimmillaan tuottaa Uudellemaalle uutta yhteistyöhön pohjautuvaa kiertotaloustoimintaa, tekee jo käynnissä olevan kiertotalouden ja kehityksen näkyväksi sekä nostaa Uudenmaan maakunnan kiertotalouden mallialueeksi, Tynys sanoo.
Uudenmaan kiertotalouslaakso käynnistetään Uudenmaan liiton ja CLIC Innovationin hankkeessa, joka alkaa loppuvuodesta 2022 ja kestää vuoteen 2024. Kiertotalouslaakson kehittäminen on käynnistetty jo vuonna 2021 esiselvityksellä, jossa on määritelty laakson visio, missio ja arvolupaus sekä teema-alueet. Sen toteuttajina olivat Green Net Finland, CLIC Innovation, VTT, HSY ja rahoittajana Uudenmaan liitto.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.