Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Alueiden kehittäminen perustuu alueiden, maakuntien ja valtion tiiviiseen yhteistyöhön. Siksi valtio ja maakunnat käyvät säännöllisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla aluekehittämiskeskustelut (ALKE-keskustelut). Näissä käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista.
ALKE-keskustelut perustuvat aluekehittämispäätökseen, aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvaan sekä maakuntaohjelmaan. Valtiolta keskusteluihin osallistuu useita ministeriöitä, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.
Jokainen maakunta laati oman tilannekuvansa tulevien ALKE-keskusteluiden taustaksi.
Tänä vuonna kaikkien maakuntien yhteiset ALKE-keskustelut käydään 20.–21. maaliskuuta. Maakuntien liitoissa näihin valmistautuminen alkoi jo ennen joulua, jolloin jokainen maakunta laati oman tilannekuvansa tulevien ALKE-keskusteluiden taustaksi. Kunkin maakunnan tilannekuvat esiteltiin ministeriöille tammikuun aikana. Uudenmaan liiton yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa laatimaa maakunnan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.
Väestönkasvu, TKI-toiminta, kansainvälinen saavuttetavuus ja vihreät investoinnit ovat merkittäviä asioita Uudellemaalle
Uusimaa poikkeaa merkittävästi muista maakunnista jo siinä, että Suomen nopeimmin kasvavana maakuntana katamme koko maan väestöstä ja yrityksistä kolmanneksen. Vaikka kansallisin mittarein Uusimaa menestyy koko Suomen veturina edelleen hyvin, EU:n 9. koheesioraportin(Siirryt toiseen palveluun) mukaan Uudenmaan suhteellinen kasvuvauhti on ollut Suomen hitainta koko 2000-luvun.
Samalla Uudenmaan mahdollisuudet, mutta myös haasteet ovat usein moniin Suomen maakuntiin verrattuna moninkertaiset.
Olemme myös jäljessä kansainvälisiä verrokkialueitamme, muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan seutuja, esimerkiksi TKI-intensiteetissä. Samalla Uudenmaan mahdollisuudet, mutta myös haasteet ovat usein moniin Suomen maakuntiin verrattuna moninkertaiset.
Ministeriöiden ja maakuntien tilannekuvawebinaarissa nostimme Uudenmaan kärkinä esiin seuraavat teemat:
1. Uudenmaan kasvun kestävän hallinta
Uudenmaan väestönkasvu on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin, niin myös maahanmuutto. Muunkielisten asukkaiden osuus nousee arvioiden mukaan yli 30 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kasvu ei kuitenkaan kasaudu alueella tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla haasteena kasvun hallinta, reuna-alueilla elinvoiman säilyttäminen.
Vaikka uusimaalaiset ovat maan koulutetuimpia, kasaantuu Suomen vaikea rakennetyöttömyys ja erityisesti nuorten sosiaaliset ongelmat tänne kiihtyvällä vauhdilla. Uudenmaan erityispiirteet kasvun mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta myös haasteiden taklaamisessa tulisikin huomioida kansallisessa aluekehittämisessä nykyistä paremmin.
2. Uudenmaan merkitys Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
Uudenmaan toimijat vastaavat puolista koko Suomen t&k-panostuksista. Täällä tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys Suomen hallituksen neljän prosentin t&k-tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Uudellemaalle on tärkeää, että maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat, niiden pohjalta syntyneet toimijaverkostot sekä kansallisen tason instrumentit pelaisivat paremmin yhteen.
Valtion olisikin tärkeää tunnistaa maakuntien liittojen rooli Suomen innovaatioekosysteemeissä sekä tiivistää tätä yhteistyötä. Erityisesti Etelä-Suomen TKI-intensiiviselle alueelle tarvittaisiin valtion, maakuntien sekä kaupunkien ja kuntien yhteinen kattava, resursoitu TKI-strategia.
3. Suomen kansainvälinen saavutettavuus
Koko Suomi on uudessa geopoliittisessa tilanteessa EU:n itärajalla, mikä on näkynyt muun muassa Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentoliikenteen voimakkaana laskuna.
Uudenmaan toimivien yhteyksien merkitys meiltä sekä muualle Suomeen että Eurooppaan korostuvat koko Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Uudenmaan lentokenttäalueen ja satamien toimivuudella on ratkaiseva merkitys koko Suomen saavutettavuudelle. Tämän rinnalla Etelä-Suomen maakuntien yhteiseksi kärkihankkeeksi nostetun, Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin tarve korostuu, sillä se kytkisi koko Suomen vahvemmin osaksi Eurooppaa.
4. Vihreät investoinnit
Vihreän siirtymän investoinnit ovat Suomessa vahvassa kasvussa. Uusimaa on keskeisessä asemassa näiden hankkeiden toteuttamisessa. Onkin tärkeä varmistaa, että Uusimaa saa riittävät resurssit, lainsäädännön tuen ja infrastruktuurin investoinnit edistääkseen kestäviä ratkaisuja ja vastatakseen ilmastohaasteeseen.
Keskeistä Uudellemaalle on energian siirtoyhteyksien varmistaminen, kiertotaloussiirtymän tukeminen ja kestävän logistiikan ratkaisut sekä joukkoliikenteen tuki. Tämä tuo mahdollisuuksia ja vetovoimaa koko Suomelle.
Tutustu myös:
Johannes Herala
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana vastuullaan muun muassa Uudenmaan alueellisen kehityksen seuranta ja toimintaympäristöanalyysit.
Yhteystiedot:
Outi Ervasti
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot:
Tutustu myös näihin
Uutinen
30.1.2025
Uusimaa painottaa koheesiopolitiikan uudistamisen tärkeyttä EU:n keskeisenä pilarina tulevalla ohjelmakaudella
EU:n komissio valmistelee parhaillaan rahoituskehystä vuonna 2028 alkavalle ohjelmakaudelle. Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun seuraavasta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikan periaatteista.
Uutinen
30.1.2025
Maankäyttö, liikenne, elinvoima ja kiertotalous näkyvät Uudenmaan yhteisissä kuntavaalitavoitteissa
Uudenmaan kuntavaalitavoitteiden kolmeksi kärjeksi on nostettu maankäyttöpolitiikka ja liikenne, Uudenmaan vetovoima sekä kiertotalous. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025.
Avoimet työpaikat
28.1.2025
Haemme liikennesuunnittelun erityisasiantuntijaa
Haluatko olla mukana kehittämässä kestävää liikkumista ja toimivaa liikennejärjestelmää Uudellamaalla? Etsimme joukkoomme kokenutta ja sitoutunutta asiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen.
Artikkeli
17.1.2025
Etelä-Suomen maakuntien tavoitteena vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Etelä-Suomen maakuntajohtajat keskustelivat 14. tammikuuta Lahdessa maakuntia yhdistävistä teemoista. Tapaamisessa todettiin, että Etelä-Suomi on heterogeenisyydessään kuin Suomi pienoiskoossa ja alue toimii koko maan kasvun veturina.