Vilkasta kaupunkikulttuuria, kierrätystä, korjauspalveluja – Tätä on kiertotalous Uudellamaalla
Uudellamaalla syntyy kovaa vauhtia uusia palveluita, jotka eivät ainoastaan helpota arkea, vaan myös vähentävät kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Jätteitä lajittelemalla syntyy arvokasta raaka-ainetta, mutta esimerkiksi muovia eksyy vielä harmittavan usein sekajätteeseen ja biojätteen kierrättämisessä uusimaalaisilla on petrattavaa.
Hävikkiruuan ostaminen on keino säästää niin rahaa kuin ympäristöä. Uuden elektroniikkalaitteen sijaan on vaihtoehtona hankkia kunnostettu laite. Auton omistaja voi vuokrata autoaan muille ja ansaita lisätuloja. Kimppakyydit säästävät luontoa ja kukkaroa. Vaatteiden ostaminen käytettynä on monelle tuttua, mutta myös vaatelainaamoiden suosio kasvaa.
Vanhojen rakennusten käyttöikää on pidennetty kekseliäillä tavoilla. Esimerkiksi Espoossa entinen logistiikkakeskus on muutettu kaupunkilaisten palvelukeskittymäksi, Keran Halleiksi. Syntyi uudenlainen kokeilukulttuurin paikka, joka tarjoaa elämyksiä, kiinnostavia palveluita sekä mahdollisuuksia kokeilla kestävää elämäntapaa. Keravalla purkua odottaneisiin rakennuksiin on tehty katutaidetta.
Haluamme olla kiertotaloudessa reilusti edellä
Asukkaiden kestäviä valintoja halutaan tukea myös kunnissa ja samalla olla maailmanlaajuisesti kirkkainta kärkeä kiertotaloudessa. Uudenmaan liiton perustama Uudenmaan kiertotalouslaakso kokoaa asiantuntijat, tutkijat, kunnat ja yritykset kehittämään ratkaisuja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja uusille palveluille. Parhaat ratkaisut tuovat yrityksille uutta liiketoimintaa ja Uudellemaalle kasvupotentiaalia.
Potentiaalimme on noteerattu, sillä Uudenmaan maakunta on useana vuotena peräkkäin rankattu yhdeksi Euroopan innovaatiojohtajista.
Rakennamme Uudenmaan liitossa maakunnan tulevaisuutta alueen toimijoiden kanssa ja tavoittelemme hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Yhdessä meillä on mahdollisuus saavuttaa kestävämpi tulevaisuus.
Lisätiedot:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Juttu on julkaistu myös Helsingin Sanomien yhteydessä ilmestyneessä Kehittyvä Uusimaa -liitteessä 15.9.
Tutustu myös näihin
Uusimaa-ohjelma 2022–2025
Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma eli Uusimaa-ohjelma tavoittelee ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa. Vuosina 2022–2025 voimassa oleva ohjelma sisältää kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä vuoteen 2030 ulottuvan vision. Vuosien 2026–2029 maakuntaohjelman valmistelu on käynnissä.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.